etymologia

Tilaa aihepiirin etymologia RSS-syöte
806 osumaa haulle. Näytetään tulokset 301–320.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä tulee kieleemme kysymys ”mitä kuuluu?” 991 Verbi kuulla kuuluu suomen kielen sanojen vanhimpaan perusaineistoon, suomalais-ugrilaisiin tai uralilaisiin sanoihin. Ne kuvaavat usein jokapäiväiseen elämään ja ihmisen lähipiiriin kuuluvia asioita. Juuri sanojen jatkuva käyttö on auttanut niitä säilymään kielessä läpi vuosituhansien. "Mitä kuuluu?" on idiomi eli ilmaus, jonka alkuperäismerkitys on vertauskuvallisen käytön kautta sumentunut ja jolle on muotoutunut uusi itsenäinen merkitys. Ruotsin kielessä sanonta on muodossa "Vi hörs", kuulemisiin. Lisätietoa: Vanhan kirjasuomen sanakirja: kuulla Suomen murteiden sanakirja: kuulua Kotus: Mikä on verbin kuunnella alkuperä?
Mistä tulevat sanat klutsi ja lutsi, jotka tarkoittavat savukkeen imuketta/holkkia? En löydä vastaavaa sanaa ruotsin-saksan-venäjänkielestä. 766 Tutkimistani lähteistä ei klutsin, lutsin tai samaa merkitsevän slutsin etymologia valitettavasti selvinnyt. Yhtenä hieman huterana mahdollisuutena mieleeni tuli englannin sana clutch merkityksessä "a device for holding fast" ('apuväline johonkin tarttumiseksi/jonkin kiinnittämiseksi tiukasti').
Mikä on suomen sanan koira alkuperä? Entä hurtta-sanan? Entä sanan kissa? 1024 Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (ISBN 951-717-692-9) kertoo: Koira on ehkä alkuaan johdos vartalosta koj(e) "uros, mies" Hurtta "vinttikoira, ajokoira, vainukoira" Kissa pohjana kissan kutsuhuuto kiss, kitz
Mitä tarkoittaa "ryhmä rämä"? 3364 "Virallista" määritelmää ei "ryhmä rämälle" tutkimistani lähteistä löytynyt, mutta sekalaisista verkkokeskusteluista voi kyllä löytää sille monia toisiaan lähellä olevia selityksiä ja tulkintoja. Sanonnan toisaalta rämäpäiseen ('uhkarohkea, raisu, huimapäinen'), toisaalta rikkinäiseen ajatukset johtava jälkiosa vaikuttaa luovan monille mielikuvan "ryhmä rämästä" rempseänä, muita ehkä hieman heikompana, mutta silti annetuista tehtävistä kelvollisesti suoriutuvana omaleimaisena porukkana. Taustaa sanonnalle on haettu niin Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Rajamäen rykmentistä kuin sotilaselämää humoristisesti kuvaavista elokuvista, joilla on sellaisia nimiä kuin Rykmentin rämäpäät. Mahdollista olisi ajatella...
Olen sujuvasti puhunut koko ikäni tiaisista tinkkisinä, enkä edes ole huomannut sen olevan kenellekään outo sana. Ennen kuin nyt! Fb:n linturyhmässä ei… 472 Kaisa Häkkisen verrattomasta Linnun nimi -teoksesta voi talitiaisen synonyymien joukosta löytää sellaisia 1800-luvun lintu- ja sanakirjoihin päätyneitä nimityksiä kuin tali-tinkki, tinkki, tinki ja tinkinen (1838). Kysyjälle tuttu tinkkinen ja tinkkiäinen mainitaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa. Näitä, kuten useimpia muitakin tiaisen nimiä, arvellaan alkuperältään onomatopoeettisiksi. Suomen kielen etymologinen sanakirja paikantaa tinkkisen etupäässä Satakunnassa tunnetuksi muodoksi.
Mistä tulee sana "lautanen"? 1029 Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että sana ”lautanen” on tosiaan johdos sanasta ”lauta”. Teos ei kuitenkaan selitä tarkemmin, millä perusteella tuo johdos on synnytetty. Suomen kirjakielessä sanan ”lautanen” ensiesiintymä on vuodelta 1637. Teos Suomalaisen arjen historia. 1 : Savupirttien Suomi (Weilin + Göös, 2006) kertoo, että vielä 1600-luvun lopulla henkilökohtaisia ruokailuvälineitä oli vähän. Ruokapöydässä saattoi olla kuitenkin lautasia eli ruokalautoja. Näkisin itse, että merkitys saattaisi liittyä siihen, että suomessa ja useissa sukukielissä ”lauta” on voinut merkitä pöytää, ja edellä mainitussa teoksessa kerrotaan, että itämerensuomalaisilla pöytä saattoi olla irrotettava levy. Usein johdin -nen...
Mistä tulee sanonta/ huudahdus ”Herra mun vereni” ? 7993 Käytettävissä olevista lähteistä fraasia ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Aika ajoin kuulee sanonnan "vatsa ruikulilla". Mikä on sanan "ruikuli etymologia? 737 Käytettävissä olevista lähteistä sanaa ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Olin jostain ollut lukevinani miksi lausutaan "Suomen Turku", eikä esim. Suomen Tampere, no eipä sellaista muualla olekaan, mutta onko jossain venäjällä… 5219 Turku-nimi on tullut muinaisvenäläisestä toria eli kauppapaikkaa tarkoittavasta sanasta turgu. Turku-niminen paikkakunta on siis tarkoittanut nimenomaan Suomeen sijoittuvaa kauppapaikkaa erotuksena muun muassa Venäjällä sijainneista toreista, "turguista". Sanonta "Suomen Turku" vakiintui jo 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa, jolloin Turku oli ruotsalaisesta näkökulmasta nimenomaan Suomen Turku ja alueen hallinnollinen keskus. Lähde: Päivä pulkassa, pyy pivossa : suomalaisten sanontojen juurilla
Tuleeko nelistäminen numerosta 4? Entä sadatteleminen numerosta 100? Etymologiaa tarkoitan. 522 "Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja" (SKS, 1995) kirjasssa kerrotaan, että laukkaamista tarkoittava 'nelistää' on johdettu sanasta 'neljä'. Samassa teoksessa kerrotaan, että 'sadatella' on johdettu verbistä 'sataa'. 'Sataa' on tarkoittanut vesisateen lisäksi myös 'putoilemista ja katkeilemista'. 'Sadatella' verbin merkitys on siis 'pudotella manauksia'. 
Mikä on sanan huora etymologia? 2725 Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan (WSOY 2004, 222) huora-sana on germaaninen laina, joka on samaa juurta kuin latinan adjektiivi cārus ('rakas', 'kallis', 'haluttu'). Tutkijat eivät ole onnistuneet määrittämään tarkasti lainan ikää. Suomen kirjakielessä huora-sana on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen. 
Kapustarinta, kurmitsa, hömötiainen... monilla linnuilla on outoja ja hauskoja nimiä. Löytyisikö kirjaa, jossa selitettäisiin miten lintujen nimet on "keksitty… 699 Kaisa Häkkisen Linnun nimi on verraton lähdeteos lintujen nimien historiasta kiinnostuneelle.
Mikä on sanan ”rokote” etymologia? 1609 'Rokote' on johdettu sanasta 'rokko', millä tarkoitetaan rokkotautia, rakkoa, rakkulaa, rokkotaudin nostamaa näppylää.  Lähde: "Suomen sanojan alkuperä - Etymologinen sanakirja R-Ö" (SKS, 2000)
Mikä on nimen Jermu etymologia? 1105 Tässä palvelussa on vastattu samaan kysymykseen viime vuoden alussa  "Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'jermu' on omapäinen, tiukkaan kuriin sopeutumaton sotilas. Kustaa Vilkuna totesi Jermun olevan kutsumanimi  Jeremiaalle tai Germundille (Etunimet, 1976)."  https://www.biblioteken.fi/asklib_question/133590?from=comments&language_content_entity=fi Vauva.fi keskustelupalstalla Jermu herätti 2014 erilaisia mielleyhtymiä. https://www.vauva.fi/keskustelu/3939152/ketju/lapsen_nimi_jermu_mita_nimesta_tulee_mieleen    
Mikä on sanan “periksiantamaton” etymologia? Jos annetaan periksi, mitä oikeastaan annetaan? 628 Sanalla perä on suomen kielessä useitakin merkityksiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/per%C3%A4?searchMode=all Perä-sana taipuu idiomina antaa periksi  https://fi.wiktionary.org/wiki/per%C3%A4  Adjektiivina periksiantamaton Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla perä on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissä. Näitä ovat esim. karjalan ja vatjan perä, vepsän pera, viron pära, liivin pierā, ersämordvan pŕa   'pää, huippu, latva', udmurtin ber, komin bõr, mansin pär 'takaisin' ja hantin pärta, 'takaisin, vasen, nurja'. Suomalais-ugrilaisen sanavartalon alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu perä ja alkuperäiseksi merkitykseksi 'takana oleva tila, takaosa'. Suomen kirjakielessä perä on...
Mikä on kutura sanan alkuperä? Pohjois-Suomessa olen törmännyt sen tarkoittavan syvää lautasta. 573 Suomen murteiden sanakirjan mukaan kutura tarkoittaa 'syvennystä, kuoppaa'. Tämä sanan tavanomainen merkitys lienee syvän lautasen nimityksen taustalla. Tutkimani etymologiset, kansanperinteen ja muut sanakirjat eivät tuoneet lisävalaistusta asiaan.  
Miksi jotkut kutsuvat biisoneita puhveleiksi? 2037 Kielitoimiston sanakirja kertoo, että puhveli on vankkarakenteisista, käyräsarvisista nautaeläimistä, myös biisonista (eli amerikanbiisonista, Bison bison) käytetty nimitys. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana puhveli perustuu pohjimmiltaan kreikan sanaan boúbalos, joka on voinut tarkoittaa myös jonkinlaista antilooppia. Suomeen sana on tullut 1800-luvulla ruotsista. Vielä Carl Heleniuksen sanakirjassa vuodelta 1838 ruotsin buffel-sanan vastineena on suomeksi hiidenhärkä tai hiidenlehmä.
Mistä on tunnetun Skotlantilaisen alkoholihuoman Whiskyn nimi peräisin? 465 Oxford English Dictionary mukaan "whisky" on lyhenne gaelin kielen sanasta "uisgebeatha", joka tarkoittaa elämän vettä. Viskillä on kaksi englanninkielistä kirjoitusasua, nimittäin whisky ja whiskey. "Whisky" viittaa skotlantilaisiin, kanadalaisiin ja esimerkiksi japanilaisiin viskeihin, kun taas "whiskey" viittaa yhdysvaltalaisiin ja irlantilaisiin viskeihin. Nimityksissä on tietysti myös poikkeuksia.
Mikä on sanan meijeri alkuperä; mistä se juontuu? 1124 Sana meijeri tulee ruotsin kielen sanasta mejeri. Ruotsin kieleen sana on puolestaan tullut saksan kielisestä sanasta meierei. Sana on johdos tilanhoitajaa, isännöitsijää tai voutia merkisevästä sanasta meier. Sanaa on käytetty ruotsin kielessä ensimmäisen kerran 1800-luvun alkupuoliskolla. Suomen kirjakieleen sana tuli 1800-luvun jälkipuolella. Sana mainittiin Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1874 muodossa meijeria ja nykyasussaan Lönnrotin sanakirjan lisävihkossa vuonna 1886.   Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)    
Onko Ahvenanmaalla jokia? Kuten sen ruotsinkielinen nimi kertoo. 2408 Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on vastattu kysymykseen 2007:' Kerkko Hakulisen kirjassa Paikannimet (WSOY 2006) Ahvenanmaan nimen alkuperästä kerrotaan seuraavaa: ”Nimen alkuperää ei ole tyhjentävästi selvitetty. Erään arvelun mukaan sekä ruotsin- että suomenkielisen lyhyen nimen merkitys on ´vesimaa´ tai ´vesisaari´, sanasta å (muinaisskandinaavin ahva) ´vesi´ (nykyruotsissa joki) ja land ´maa´ tai ´saari´. Toisen arvelun mukaan suomenkielisen nimen alkuosa ahvena olisi peräisin muinaisskandinaavista ja sen merkitys olisi ´ahven´ (1500-luvulla saaristolaiset maksoivat veroja ahvenina). Kolmannen arvelun mukaan ruotsinkielisen nimen alkuosa johtuisi sanasta ål ´soraharju´. Ruotsissa olevan Ålandin pitäjän nimen on...