etymologia

Tilaa aihepiirin etymologia RSS-syöte
701 osumaa haulle. Näytetään tulokset 121–140.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä tarkoittaa sana vakki (vaki)? On ainakin kadunnimessä vakintie. 670 Ruotsin fack-sanaan (ja edelleen saksan sanaan Fach) pohjautuva vakki voi tarkoittaa hyllykön, pöydän tms. lokeroa, kuivaushyllykköä tai pientä kuivaus- t. säilytyshuonetta. Esimerkiksi tiilivakki on 'hyllyillä varustettu tiilien kuivauskatos'. Vakkilistat ovat '(hyllyn, kaapin) laatikoiden välissä olevat kannatuslistat'. Toisaalta, Viipurin maalaiskunnassa sijainneen Vakkilan kylän nimen on arveltu sisältävän karjalaisilla käytössä olleen ortodoksisen ristimänimen Vakko(i). Sukunimi Vakkilainen on nähty asukkaannimijohdoksena kylän nimestä. Vakkila esiintyy myös henkilönnimenä ja Huittisissa on Vakkilanmaa-niminen kylä. Siellä tunnetaan yhä sukunimi Vakki. Nämä nimet on tavallisesti yhdistetty Vakka-nimiin, joille on esitetty sekä...
Mikä on sanan risicare (ilm. latinaa) alkuperäinen merkitys? 183 Risicare viittaa italiankieliseen sanaan rischiare = altistaa vaaralle, panna vaaralle alttiiksi, ottaa riski. Italian kieli on kehittynyt vuosisatojen aikana puhekielisestä kansanlatinasta. Nettilähteissä viitataan riski- käsitteen historiaan, jossa risicarella tarkoitetaan karin kiertämistä ja uskaltamista ja se on todennäköisesti suomen riski- sanan alkuperä. Sanalla saattaa olla juurensa myös kreikan kielen rhi zikon- termissä, joka on luultavimmin tarkoittanut karia. Sana siis nivoutuu olennaisesti myös merenkulun historiaan, jossa riskinotolla tai sen välttämisellä oli suuri merkitys.   Barezzani, C. 2006. Suomi-italia-suomi-sanakirja. 2. laaj. ja uud. laitos. Gummerus. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/65418/...
Mikähän on sanan holvi etymologia? 308 Holvi-sana on skandinaavinen laina sanasta, jota nykyruotsissa edustaa sana valv , joka siis tarkoittaa holvia. Suomen kirjakielessä sana holvi on mainittu ensi kerran sanakirjassa vuonna 1637, mutta laina on todennäköisesti vanhempi, sillä holvejahan on rakennettu Suomessa jo keskiajalla. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Mitä tarkoittaa "staro" paikkakuntien Ylistaro ja Alastaro yhteydessä? 979 Hei! Alastaro ja Ylistaro ovat paikanniminä kaksiosaisia. Nimen jälkimmäinen osa on itse asiassa ”taro”, joka tarkoittaa asuttua tai asutuksen läheistä seutua tai viljelysmaata. Taro sisältyy moniin länsisuomalaisiin vanhoihin, useimmiten jo rautakaudella syntyneiden asutusten nimiin. Sanan on katsottu olevan lainaa vanhasta pohjoisvenäläisestä kaskiviljelyyn liittyvästä sanasta ”dor”. Alastaron ja Ylistaron nimien jälkiosien on tulkittu selittyvän siten, että tarot ovat olleet vanhemman asutusalueen reunoille syntyneitä uudismaita. Nimien alkuosa ("ylis-" / "alas-")  puolestaan on muotoutunut sijainnin mukaan: Loimijoen yläjuoksulla on ollut Ylistaro, alajuoksulla taas Alastaro. Lähde: Paikkala, Sirkka & co 2007: Suomalainen...
Mikä on tollikka? 392 Tollikka (tollikko, tollisko) tarkoittaa 'tolloa, tolvanaa' (Nykysuomen sanakirja), 'moukkaa, tolvanaa, tomppelia' (Suomen kielen etymologinen sanakirja). Se voi merkitä myös 'tavalla tai toisella kömpelötekoista t. kömpelönnäköistä esinettä' (Suomen kielen etymologinen sanakirja). Eri puolilla Suomea tollikaksi (tollikoksi, tolliskoksi) on kutsuttu mm. hevos- tai laahusharavaa, takarekeä, pienehköä vannehdittua puuastiaa ja tuikkulamppua.
Useissa euroopan kielissä sama tai yhteistä etymologiaa oleva sana merkitsee slaavia ja orjaa, esim ruosin slav, englannin slave, jne. Kysymys: mistä suomen… 597 Orja-sanalla on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissämme (esim. vepsän orj, viron ori; udmurtin var ja komin ver). On mahdollista, että sanalla on yhteys saamen oarji-sanaan, joka merkitsee ilmansuuntaa (eri saamen murteissa eri ilmansuuntia). Sanavartalon alkuperäinen asu on todennäköisesti *orja, joka on selitetty vanhaksi indo-eurooppalaiseksi tai kanta-arjalaiseksi lainaksi. Sanan vastineena on pidetty mm. avestan sanaa airiia, joka tarkoittaa arjalaista. Tämä selitys on siinä mielessä epäilyttävä, että arjalaiset ovat olleet ylhäisiä, eivät orjia. Toinen indoeuroppalaiseen suuntaan perustuva selitys orja-sanalle olisi sanavartalo *worgo-, joka tarkoittaa työntekijää. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,...
Mistä tulee jossain asiassa kokenutta henkilöä tarkoittava sana konkari? 325 Konkarin (alun perin gongari) taustalla on (vanhaan) hevoseen viitannut ruotsin sana gångare, 'kävelijä, astuja, ratsu, tasa-astuja', mistä ihmiseen sovellettuna on sitten tullut 'vanha tekijä'. Lähde:Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
Jäimme pohtimaan Vauhkonen -sukunimen etymologiaa eli mistä tuo nimi juontaa juurensa. Hyvin vähän löytyi netistä tietoa tästä aiheesta. Nimi tuntuu… 322 Paljon ei Vauhkosesta kerro Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjakaan. Se vahvistaa, että suuri osa nykyisistä Vauhkosista on juuriltaan pieksämäkeläisiä. Varhaisimmat asiakirjamerkinnät Vauhkosista ovat 1500-luvulta Savosta. 1600-luvulta tietoja löytyy myös Pohjois-Karjalasta ja Lounais-Hämeestä. Nimi on yhdistetty sanaan vauhko, vauhka, joka merkitsee mm. 'arkaa' ja 'riehakasta'; samaa juurta ovat verbit vauhkaa, vauhkata, 'touhuta, kehua, vouhottaa'.
Mistä Lievestuore on saanut nimensä? 437 Lievestuore-nimen alkuperää ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Todennäköisesti se on alkuaan ollut järvennimi tai nimen alkuosa tai jokin järveen liittyvä maastokohde. Jokseenkin vakiintuneesti nimeä on sanottu saamelaisperäiseksi, satunnaisemmin suomalaisperäiseksi. Mitään selitysvaihtoehtoa ei voi sanoa varmasti oikeaksi. Jos nimi olisi saamelaisperintöä, jälkiosa tuore saattaisi liittyä saamen 'poikittain(en), syrjittäin(en)' -merkityksiseen sanaan. Lievestuoreenjärven voi sanoa olevan poikittain kulkureittiin, jonka on oletettu kulkeneen Laukaan läpi kaakosta luoteeseen. Toisaalta järvi on syrjittäinen seudun pääväylään Laukkavirtaan nähden ja virtaussuunnaltaan päinvastainen. Järvi sopii niin ikään verrattavaksi...
Mistä on peräisin kannustusta tai jopa kunnioitusta tarkoittava sana hurraa? 363 Kyseessä on useisiin kieliin ja kulttuureihin lainautunut kulkusana, jonka alkuperä on kiistanalainen. Vaikka se nykyisin tunnetaan erityisesti ilonilmauksena, on mahdollista, että sen alkuperä on vanhassa sota- tai kehotushuudossa (unkarin huj-reá, turkin ura 'iske', persian kehotushuuto hyökkäykseen hurrā). Alkulähteeksi on esitetty myös muinaisyläsaksan verbiä hurren, 'liikkua nopeasti'. Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
Mikä mahtaa olla Inari/Anár-nimen etymologia? 656 Paikannimen alkuperästä ei ole varmuutta. Suomalaisessa paikannimikirjassa (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) todetaan nimen alkuperän jäävän useista selitysyrityksistä huolimatta tuntemattomaksi. Ison Inarin (Inarijärven) nimenä se on voinut periytyä seudulla aiemmin puhutusta, kadonneesta muinaiskielestä kuten monet muut suurten vesistöjen nimet. Tarkemmin aiheesta voi lukea edellä mainitusta kirjasta, joka on julkaistu sivuilla https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja . Taarna Valtosen blogissa Monikielisen Inarin paikannimet on tietoa myös nimeen liittyvästä uudemmasta tutkimuksesta  http://monikieliseninarinpaikannimet.blogspot.com/2017/12/aanaar-inari-…
Mistä ilmaus piristysruiske on peräisin? 207 Käytettävissämme olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt 'piristysruiskeen' alkuperää valaisevaa tietoa. Kyseessä on kuvaileva sana, joka tarkoittaa piristävää seikkaa. (Kielitoimiston Sanakirja)
"Olla täpinöissään" on aina vähän mietittänyt. 517 Kielitoimiston sanakirjan (2012) mukaan täpinöissään tai täpinässä on arkikieltä oleva ilmaisu, joka tarkoittaa samaa kuin innoissaan tai tohkeissaan. Suurella sydämellä ihan sikana - Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008) tuntee sanalle merkitykset innostunut, kiihottunut, kiihdyksissä. Etymologisista sanakirjoista sanaa ei löytynyt, joten sen alkuperästä ei ole tietoa.
Miksi naispuolista homoseksuaalia kutsutaan lesboksi? 426 Terminologisessa mielessä lesbolaisuus juontaa juurensa 600- ja 500-luvuilla ennen ajanlaskun alkua eläneeseen antiikin suureen naisrunoilijaan Sapfoon ja hänen ympärilleen kerääntyneeseen nuorten naisten piiriin. Sapfo syntyi Kreikassa Lesboksen saarella ja vietti suurimman osan elämästään saaren tärkeimmässä kaupungissa Mytilenessä. Ei tiedetä, miten Sapfon naisryhmä sai alkunsa, mutta hänen säilyneistä teksteistään voi selvästi päätellä Sapfon toimineen piirissään kasvattajan roolissa: hän opetti neitosilleen runoutta ja elämäntaitoa sekä kaikkea muutakin naiselle tarpeellista, kuten laulua, tanssia, miellyttävää pukeutumis- ja käyttäytymistapaa. Kyseessä ei ollut sen enempää koulu kuin kulttiyhteisökään. Täydellistä kuvaa tästä ...
Mitä tarkoittaa suomenkielinen sana "helli", ja mistä se on peräisin? 692 Helli on vaihtoehtoinen muoto sanalle hella – samaan nimisanapesyeeseen kuuluvat myös hellä ja hällä. Nämä pohjautuvat ruotsinkieliseen häll-sanaan ('hella; paasi'). Sanan tavallinen merkitys on 'liesi, tulen sija takassa', mutta sitä tavataan myös alkuperäisen ruotsinkielisen sanan merkityksessä 'paasi': Suomenlahden saarien nimissä Kymenlaakson rannikolla sana tarkoittaa 'vedenalaista t. merestä kohoavaa paljasta kalliota'. Etunimeä Helli voidaan pitää useiden nimien lyhentymänä, sillä se on voinut syntyä esimerkiksi Helenan, Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimi voidaan yhdistää myös sanoihin hellä ja helliä. Lähteet:Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet...
Synnyinkylälläni temmeksellä on kaksi merkillistä nimeä joille en ole löytänyt alkuperää. Möllökangas ja pesoskangas. Haluaisinkin tietää mitä sanat Möllö ja… 164 En löytänyt kummankaan nimen alkuperälle selitystä paikannimiä käsittelevistä julkaisuista. Myöskään möllö tai pesos eivät yksistään tarkoita mitään ainakaan Kielitoimiston sanakirjan tai murresanakirjan mukaan. Voit kysyä asiaa suoraan Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta Lisätietoa paikannimistä: Suomalainen paikannimikirja https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Mistä tulee Karjalan ent. Kurkijoen kylän Elisenvaaran nimi? Liittyykö henkilöön, esim. Eilise. Elisa, Elsa? Milloin nimi on otettu käyttöön? 183 Nimistöntutkija Viljo Nissilä johtaa Elisenvaaran nimen ortodoksisista ristimänimistä Elessie ja Elissie, joiden taustalla ovat kreikan Elissaios ja heprean Elisa ('Jumala on pelastus'). Nissilän teoriaa puoltaa vahvasti se, että Elisenvaarasta on tallennettu asiakirjoihin sellaisia murteellisia muotoja kuin Elessivvuara, Elisevvuara ja Elessiivuara. Välittömimmin Elisenvaaran nimi saattaa perustua Nissilänkin mainitsemiin Elissaioksen venäjänkielisiin muotoihin Elisei ja Jelisei. Elisenvaaran kylässä syntynyt Olavi Kallioniemi viittaa muistelmiensa luvussa 'Elisenvaaran nimi' Karjala-lehdessä vuonna 1964 julkaistuihin korkea-arvoisen ortodoksisen kirkkohallinnon virkamiehen kirjoituksiin, joiden mukaan nimi on syntynyt miehen nimestä...
Mistä tulee sana vanukas? 334 Vanukas-sana on johdos verbistä vanua, joka tarkoittaa etenkin villavaatteesta 'huopua, vanuttua, takkuuntua'. Verbillä on vastineet itämerensuomalaisissa kielissä (esim. viron vanuda ja karjalan vanuo). Koska kyseessä on villakankaan tai -vaatteen valmistamiseen ja käsittelyyyn liittyvä kulttuurisana, ei kyseessä voi olla ikivanhaa suomalais-ugrilaista perintöä edustava elementti, vaan pikemminkin laina samalta taholta, josta villan käsittely on opittu. Sana ei ole myöskään balttilaista tai germaanista perua. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004) Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3 : R-Ö (toim. Ulla-Maija Kulonen et al., SKS, 2000)
Minulla olisi 2 Helsingin Laajasalon nimistöön liittyvää kysymystä: Mistä Kruunuvuori on saanut nimensä? Toimittaja Perttu Häkkinen mainitsi kerran, että yksi… 333 Kruunuvuoren nimestä on merkintöjä jo 1700-luvun alkupuolelta. 1750-luvun kartoissa se esiintyy muodossa Crono berget, 1777 Kronberget ja lopulta 1933 Kruunuvuoret–Kronbergen. Vuori sisältyi sotamarsalkka, kreivi Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) linnoitussuunnitelmiin, mistä komea nimi on luultavasti saanut innoituksensa. Kruunuvuori on antanut aiheen myös Kruunuvuorenselän nimelle. Kruunuvuoren vastarannalla olevan Kruununhaan nimi on kuitenkin eri perua.https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta/asuminen/kruunuvuore… Pirunsaari-nimelle ei löytynyt suoraa selitystä, mutta Laajasalon taiteilijaseuran syysnäyttelyn esittelytekstissä Häkkinen kirjoittaa seuraavasti: Laajasalo. Degerö. Pirunsaari. Helsingin 49. kaupunginosalla...
Mikä on sanan tukki etymologia? Liittyvätkö verbi tukkia ja substantiivi tukki toisiinsa? 271 Tukki-sana tulee ruotsin kielen sanasta, joka nykyruotsissa on muodossa stock. Suomenruotsin murteissa sana esiintyy myös muodossa stukk. Tukkia-verbin alkuperä sen sijaan tuntematon. Sanalla on kyllä vastineita eräissä lähisukukielissämme (inkeroisessa tukkia, karjalassa tukkie ja virossa tukkida). Verbi on johdos samasta vartalosta, josta on johdettu myös tukehtua ja tukahtua. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)