| Mistä suomenkielen sana perhonen on peräisin. Saksan-, englannin- ja tsekinkielessä se liittyy voihin tai kermaan ja lentämiseen. |
2643 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perhonen-sanan ainoa sukukielinen vastine on inkeroisen yhdyssana perholintu, joka merkitsee päiväperhosta. Sanan vartalon alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti ääntellisesti motivoitu, perhosen siipien räpyttelystä syntyvää ääntä jäljittelevä sana. Tähän viittaisivat suomen kielen murteissa esiintyvät sanavariantit pörhö ja pörhönen.
Perhonen-sana on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuonna 1637.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) |
| Löytyykö sukunimelle "Somppi" joku etynomologia? Kuulemani selityksen mukaan "Sompinluoma" olisi pieni oja/joen haara, mutta sekin lienee paikannimi eikä… |
2066 |
|
|
|
Somppi on vanha (ainakin 1600-luvulta saakka) talonnimi Etelä-Pohjanmaalta. Vanhoissa kirkonkirjoissa nimi kirjoitetaan usein joko muotoon Sompi tai Sompe. Nimi juontaa juurensa Kauhavalla olleeseen Sompin talon, joka jaettiin kahtia isossajaossa vuonna 1826 Stor Sompin ja Lill Sompin tiloihin. Mainitsemasi nimet ovat isojaon jälkeen kantatilasta irrottautuneita taloja, eivät siis luonto- tai paikannimiä. Nimi on niin vanha, että sitä tuskin on käännetty ruotsista suomeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teos (Otava 2000) ei anna mitään etymologista selitystä Somppi-nimelle vaikka se monelle muulle nimelle sellaisen antaakin.
Somppi-Isosompin sukuseurasta voit tiedustella , josko heillä olisi lisätietoa etymologisista... |
| Mistä on peräisin paperiarkkien kappalemääränimike 'riisi'? |
6180 |
|
|
|
Suomen kielen riisi paperimäärän mittana tulee samanmerkityksisestä ruotsinkielisestä sanasta ris, joka puolestaan perustuu vanhaan saksankieliseen sanaan Ries. Sanan perustana on esimerkiksi (paperi)nippua tarkoittava arabiankielinen sana rizma.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Svensk etymologisk ordbok |
| Mikä lie "rimpuilla"-sanan etymologia? En usko, että on olemassa verbiä "rimmuta" tai "rimpua", joista "rimpuilla" voisi olla frekventatiivinen johdos. Onkohan… |
539 |
|
|
|
Vaikka et uskokaan, olet päätellyt sanan etymologian aivan oikein, sillä verbit rimpua ja rimmuta ovat kuin ovatkin olemassa, ja niiden käyttö näyttää olevan nimenomaan hyvinkin paikallista.
Suomen kielen etymologinen sanakirja, osa 3 / Erkki Itkonen ja Aulis J. Joki, Helsinki 1962:
"rimpuilla, rimmuta (: rimpuaa; Etelä-Savo) 'rimpuilla', rimpua (Lemi, Äänekoski), rimpoa (Lemi), rimpoilla (Inkerinmaa), rimmota (: rimpoaa; Rov." [lieneekö Rovaniemi?] idem ovat deskripitiivisiä sanoja, joita - ehkä sattumalta - muistuttaa lpPi. [Lapin kielen Piitimen] râb'bât, L rabbat, N râb'bât 'rehkiä, ponnistella; kiirehtiä; yrittää (vaivalloisesti) hankkkia tai saada aikaan jotakin tai suoriutua jostakin (voi palautua *rimpe-asuun)."
Vastaavasti... |
| Mikä on sanan ottelu etymologia? Entä mittelön? |
586 |
|
|
|
Sanan "otella" etymologinen kantasana on "ottaa", Wiktionaryn mukaan kyseessä on "frekventatiivijohdos". "Mittelö" on vanhahtava, samaa kuin "ottelu" tarkoittava sana, joka lienee johdannainen ilmaisusta "ottaa mittaa" eli kilpailla ja katsoa, kuka on vahvin, nopein tms.
Heikki Poroila |
| Tukala sanan alkuperä? |
1241 |
|
|
|
Vaikeaa, ahdistavaa ja tukahduttavaa merkitsevä sana tukala on johdos ja se on todennäköisesti muodostettu samasta vartalosta kuin tukehtua ja tukkia. Näiden sanavartalon alkuperä on tuntematon. Karjalan kielessä sanan vastine on tukela. Sana tukala on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa vuonna 1745.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) |
| Suomesta löytyy pari Kurhila-nimistä kylää. Mikä on nimen etymologia? |
370 |
|
|
|
Kurhila-nimen alkuperä on selvittämätön. Siihen sisältyvä kurhi-elementti on tosin yhdistetty "syvää laaksoa, rotkoa" merkitsevään kuru-sanaan. Nimen varhaisin asiakirjaesiintymä on vuodelta 1539.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007 |
| Mikä on nimen Venla alkuperä? |
3018 |
|
|
|
Venla-nimi on ilmeisesti muunnos ruotsalaisista etunimistä Vendla ja Vendela. Nimen arvellaan juontuvan vendi-nimityksestä, jota germaanit käyttivät itäisen Saksan alueelle levittäytyneistä slaaveista. Nimestä tunnetaan myös muoto Wanda, joka on käytössä esimerkiksi Puolassa ja Saksassa. Ruotsissa nimi esiintyy miehennimenä muodossa Wendel (Vendel) tai Wendelin. Nimi saattaa tulla myös paikannimestä Wendelburga.
Ruotsissa nimestä on ensimmäiset maininnat almanakassa vuodelta 1729. Suomalaisessa almanakassa nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1890. Aluksi nimeä käytettiin Suomessa muodossa Wenla, mutta se vakiintui Venlaksi 1900-luvun alussa.
Uusi suomalainen nimikirja (toim. Kustaa Vilkuna et al., Otava, 1988)
https://fi.wikipedia.... |
| Mistä mandariini-hedelmä on saanut nimensä? |
1859 |
|
|
|
Sitrushedelmiin kuuluvan mandariinin nimi on lainattu suomen kieleen todennäköisesti ruotsista (mandarin). Alunperin sana on levinnyt Euroopan kieliin portugalista, jossa nimitys on syntynyt kansanetymologisena muodostelmansa intialaisesta neuvonantajaa merkitsevästä sanasta (sanskr. mantrin, hindust. mantri) ja käskemistä merkitsevästä verbistä mandar. Kiinassa kyseistä nimitystä ei kuitenkaan ole koskaan käytetty.
Nimi on otettu Euroopassa käyttöön 1800-luvun alkupuolella juuri ilmeisesti sen perusteella, että muinaisten kiinalaisten virkamiesten puvun väri muistuttaa mandariinin kuoren väriä. Suomessa nimitys on tullut käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004... |
| Mikä on Fanni-nimi? |
1015 |
|
|
|
Fanni-nimi on tullut Fannysta, joka on Francisca-nimen englanninkielinen lyhenne. Francisca on muunnos miehennimestä Francis, joka on peräisin ranskalaista tarkoittavasta nimestä Franciscus. Fanni voi olla myös karjalankielisen Teofano-nimen lyhenne tai sitä on voitu käyttää myös Stefania-nimen lyhenteenä. Stefania on naisen nimen muunnos miehennimestä Stefan. Nimi on lyhenne kreikan nimestä Stéphanos, joka merkitsee kruunattua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fanny_(nimi)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Stefan
Patjas – Kortesuo: Uusi etunimikirja (Karisto, 2015) |
| Mistä mahtaa tulla sanonta "jättää väliin?" |
1675 |
|
|
|
Valitettavasti sanonnalle ei löydy alkuperää. Ainakaan näissä kirjoissa ei sanontaa mainita:
-Lauhakangas: Svengaa kuin hirvi. Suomalaisen kirjallisuuden seura. 2015.
-Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla. 500 sanontaa ja niiden alkuperää. WSOY. 2005.
-Meri: Sanojen synty. Gummerus. 2002.
-Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja. Otava. 1981.
-Heikura: Näissä merkeissä. Otava. 2003.
-Heikura: Samoilla linjoilla. Otava. 2004.
-Kuisma: Tupenrapinat. Maahenki. 2015.
-Päivä pulkassa, pyy pivossa. Valitut Palat. 2014.
Myöskään kahlaus netin sivuilla ei tuota tulosta sanonnan etymologiasta. Yksittäisille sanoille "jättää" ja "väli" löytyy tietoa alkuperästä, mutta yksittäiset sanathan eivät kerro kokonaisen sanonnan alkuperästä.
|
| Tahtoisin tietää mikä on sanan kismittää etymologia. |
2470 |
|
|
|
Etymologialtaan kismittää - harmittaa, suututtaa, kirvellä, katkeroittaa (mieltä) - liittyy merkityksen "kirvellä, katkeroittaa" kautta sanaan kisma (häkä, katku), ja sen eri murteissa tavattaviin johdannaisiin, kuten kismertää (kirvellä, pakottaa).
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K |
| Nimen Natja alkuperästä? |
1230 |
|
|
|
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kertoo, että etunimi Natja on alkuperältään samaa perua kuin Nadja ja Nadia. Ne kaikki ovat lyhentymiä nimestä Nadezda, jonka merkitys on venäjäksi ’toivo’. |
| Mikä on sanan pikkurilli etymologia? Nopealla googlauksella löytyi, että pikkurilli on tullut yleiskieleen mm. sormiloruista, mutta mistä itse sana rilli on… |
1329 |
|
|
|
Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa on sanalle "rilli" annettu mm. tällainen merkitys:
- kangaspuiden tukki, jolle kangas kiertyy; kela
Ks. Suomen etymologinen sanakirja, osa 3 / toim. Erkki Itkonen ja Aulis Joki. 1962. |
| Mikä on slangisana stydin etymologia? |
4822 |
|
|
|
Muun muassa voimakasta, vahvaa, väkevää, lujaa tai kovaa tarkoittava slangisana stydi tulee ruotsin arkikielen sanasta studdig, stöddig (luja, voimakas, tukeva). Stydi-sanaa käytetään myös muissa merkityksissä, kuten rohkea, tukeva, lihava, jännittävä, mahtava, mielenkiintoinen ja hyvänmakuinen.
Nykysuomen sanakirja 5. (SKS, 1982)
Paunonen: Tsennaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000)
https://svenska.se/
|
| Mitä nimi Ruusa tarkoittaa? |
2030 |
|
|
|
Kustaa Vilkunan teos Etunimet (4., uudistettu laitos; Otava, 2005) kertoo, että nimi ”Ruusa” merkitsee ’ruusua’. Se lienee peräisin ruotsalaisesta nimestä ”Rosa”, joka ääntyy tuon suomalaisen version tavoin. Muita käytettyjä muotoja ovat ”Ruusu” ja ”Roosa”.
Toisaalta Vilkuna tuo toisena mahdollisena nimen ”Rosa” alkuperänä lyhentymän sellaisista nimistä kuin muinaissaksan ”Rosamund” (’hevosten suojelija’) ja ”Rosalind” (’hevoskäärme’), joiden taustalla on hevoseen viitannut sana ”(h)ros”. Luultavasti nykyään kuitenkin nimestä tulee enemmän mieleen kukka kuin hevonen.
|
| Mistä tulee sana johtolanka, jota dekkareissakin etsitään? Onko se ollut oikea lanka, vai mistä sanaton tullut? |
2783 |
|
|
|
Johtolangan ajatus voidaan johtaa aivan "oikeasta" langasta. Sen taustalla on mitä luultavimmin kreikkalaisesta mytologiasta tuttu Ariadnen lanka. Ariadne antoi ihmishärkä Minotauruksen uhriksi lupautuneelle rakastetulleen Theseukselle lankakerän, jotta tämä sen avulla osaisi pois Minotauruksen labyrintin eksyttävistä käytävistä. Labyrinttiin mennessään Theseus kiinnitti langan pään ovensuuhun ja antoi langan juosta kerältä sitä mukaa kuin hän tunkeutui käytäviin yhä syvemmälle. Sisimmässä perukassa hän tapasi Minotauroksen, kävi hirviön kimppuun ja surmasi sen miekallaan. Langan avulla hänen oli helppo löytää labyrintista takaisin ulos. - Arvelisin, että suomen johtolanka-sana on kuitenkin käännöslaina ruotsin kielestä, jossa... |
| Sanonnan Vakka kantensa löytää etymologia |
8268 |
|
|
|
W. O. Renkosen kokoamasta ja selittämästä kirjasta Siivekkäitä sanoja ja sivistyssanoja (Otava 1953) löytyy monipuolinen vertailu Vakka kantensa löytää -sanonnan vastineista muissa eurooppalaisissa kielissä. Renkosen mukaan kaikki eurooppalaiset variantit tuntuvat juontavan juurensa Kreikasta, nimittäin Homeroksen Odysseiasta. Odysseian pohjalta Cicero on Renkosen mukaan kiteyttänyt sanonnan latinankielisen muodon "Pares cum paribus facillime congregantur" (=samanlaiset yhdistetään helpommin samanlaisiin).
Vakka kantensa löytää -sanonnalla viitataan henkilöön, joka on löytänyt itselleen sopivan, samankaltaisen elämänkumppanin. Ruotsiksi sanotaan "kaka söker maka" (=kakku etsii puolisoa), joka on merkitykseltään vaikeasti avautuva,... |
| Onko kasvisnakki nakki? Eli siis onko nakki lihatuotteeseen viittaava nimi, vai onko nakki ennemminkin muoto? |
1626 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan mukaan nakki on jo sinänsä lihatuotteeseen viittaava sana. Toisaalta puhutaan kuitenkin "nakkimakkarasta", ja nakki voidaan nähdä nakkimakkaran puhekielisenä muotona. Tältä pohjalta voisi olla mahdollista tulkita asiaa niin, että nakki viittaa enemmänkin elintarvikkeen ulkoisiin ominaisuuksiin kuin koostumukseen. Myös sanan etymologia tukee tätä ajatusta: nakki pohjautuu - ruotsin knackkorvin kautta - saksan kielen sanaan Knackwurst. Saksalainen Knackwurst on saanut nimensä napsahtavasta äänestä ("Knack"), joka kuuluu, kun makkara puraistaan poikki. Saksassa on samaan tapaan ajateltu näkkileivän (Knäckebrot) olevan itse asiassa "Knackbrot", leipää puraistaessa kuuluvan äänen mukaan,... |
| Huomenta Mistä on lähtöisin käsite KAHVIKISSA? Olen turhaan yrittänyt löytää tietoa ihan itse. |
2696 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään tietoa kahvikissa-nimityksen alkuperästä. Läpikäymäni etymologiset sanakirjat ja idiomisanakirjat eivät näytä mainitsevan kyseistä sanaa. Myöskään Turun kaupunginkirjaston aiheeseen liittyvät, kahvista ja kahvikulttuurista kertovat teokset eivät käsitelleet asiaa. Ainoa löytämäni tieto löytyy Kotimaisten kielten keskuksen (kotus.fi) ylläpitämästä Kielitoimiston sanakirjasta. Sanakirjan mukaan kahvikissa-nimitystä käytetään henkilöstä, joka pitää kahvista ja juo sitä paljon, mutta nimityksen alkuperää ei tässäkään sanakirjassa mainita. |
Kysy kirjastonhoitajalta