| Päästäkseen opiskelemaan yliopistoon 1800-luvun lopun ja 1900-luvun ensivuosien Suomessa naisen tuli hakea ja saada vapautus sukupuolestaan. Mitä se… |
2140 |
|
13.10.2021 |
|
Naisten koulutuksen alueella edelläkävijänä pidetään Sveitsiä: Zürichin yliopistossa naisilla oli mahdollisuus yliopisto-opintoihin vuodesta 1864 lähtien. Sveitsin lisäksi Ranskassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Italiassa naiset pääsivät yliopistoon 1860- ja 1870-luvuilla. Suomessa seurattiin Euroopan esimerkkiä ja vuonna 1871 lääketieteellinen tiedekunta myönsi naisille ”oikeuden käyttää hyväkseen tiedekunnan opetusta”. Rosina Heikel oli ensimmäinen nainen, joka tämän oikeuden turvin valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1873 ja viisi vuotta myöhemmin lisensiaatiksi. Seuraavan vuosikymmenen alussa toinen pioneerinainen, Emma Irene Åström, suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon pääaineenaan filosofia ja yleinen historia. (... |
| Maria Burgundilainen teki 1400-luvulla säätyjen kanssa sopimuksen, joka on saksaksi Das Große Privileg, englanniksi The Great Privilege ja ranskaksi Le Grand… |
2657 |
|
11.9.2017 |
|
Maria Burgundilainen (1457–1482) nousi Burgundin herttuattareksi vuonna 1477. Ennen valtaannousuaan Maria joutui kuitenkin myöntämään Burgundiin kuuluneiden Alankomaiden säädyille (Staten-Generaal) tietyt privilegiot, jotka hänen edeltäjänsä olivat lakkauttaneet. Grand Privilège -niminen asiakirja antoi Alankomaiden säädyille oikeuden kokoontua ilman herttuan kutsua. Lisäksi se rajoitti hallitsijan valtuuksia asettaa veroja ja koota sotajoukkoja ilman provinssien suostumusta.
Vaikuttaisi siltä, että Grand Privilège -asiakirjalle ei ole vakiintunutta suomennosta. Kävin läpi sekä kirjaston kokoelmista että internetistä löytyviä suomenkielisiä lähteitä, mutta löysin maininnan kyseisestä asiakirjasta ainoastaan Johan Huizingan teoksesta "... |
| Mitä olivat viimeiset aatelisvapaudet, jotka Suomen aatelilla oli vielä vuoden 1920 jälkeen? |
2066 |
|
27.4.2007 |
|
1723 säädetyt, ritarisäädyn ja aateliston nauttimat etuoikeudet koskivat lähinnä verovapautta, jonka viimeisetkin rippeet katosivat Suomessa vuonna 1920 tulo ja varallisuusverotukseen siirryttäessä. Aateliset menettivät poliittiset ja taloudelliset erivapautensa, mutta voimaan jäi nimilaki ts. nimi periytyy suvussa.
Tietoa Suomen aatelisista ja Suomen Ritaristoon ja Aateliin kuuluvista suvuista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aateli
http://myy.haaga-helia.fi/~kalei/semin/global_club010925.html
http://www.riddarhuset.fi/fi/
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi1869s.htm
Kirjallisuutta: Jahnukainen, Iiro: Aatelikuva Suomen historiassa (Tampere, 2004.
Saatavuustiedot aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
|
Kysy kirjastonhoitajalta
