riksdagsval

24 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Tiedän, että eräs sukulaiseni on ollut kansanedustajaehdokkaana 1950-luvulla, mutta puoluetta tms. en tiedä. Silloinhan olivat käytössä ns. pitkät listat. … 40 25.3.2024 Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on mikrofilmit (mfr 164, kaksi rullaa.) eduskuntavaalien ehdokaslistojen lopullisista yhdistelmistä vuosilta 1910-1979. Listoihin merkittiin listan/ehdokkaan saama äänimäärä ja ehdokkaan nimi alleviivattiin, mikäli tuli valituksi. Joissakin mikrofilmatuissa ehdokaslistojen yhdistelmissä ei äänimäärä ole merkitty. Näitä mikrofilmejä voi lukea vain Eduskunnan kirjaston tiloissa. Tervetuloa lukemaan! Hakua helpottaa, kun sinulla on tiedossa henkilön nimi, vaalipiiri, mitkä vaalit olivat kyseessä ja puoluekin olisi hyvä tietää. Ilman edes jotain näistä haku voi olla aikamoista hakuammuntaa.  Samat mikrofilmit löytyvät Tilastokirjastosta. Tilastokirjastossa ei ole enää mitään paperimuotoisia vaalitilastojen...
Tämän vuoden eduskuntavaaleissa parhaiten pärjänneet puolueet saivat vähän päälle 20 % äänistä. Mikä mahtaa olla "Suomen ennätys" eduskuntavaaleissa annettujen… 142 5.4.2023 Vuonna 1916 SDP sai 103 paikkaa, yli 47 % äänistä. Katso Suomen eduskunta 100 vuotta. [Osa] 5, Kansanedustajan työ ja arki s. 207 https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993726514006250?sid=2920315147. Lisäksi Tilastokeskuksen Doria-palvelussa https://www.doria.fi/handle/10024/67154  voi katsoa pidettyjen eduskuntavaalien tilastotiedot.
Mitkä olivat eduskuntavaalien ääniharavien osuudet omien vaalipiiriensä kokonaisäänimääristä? Julkisuudesta on osunut silmiin ja korviin vain lukumääriä, mutta… 213 5.4.2023 Verraton tilastolähde eduskuntavaalien tulosten yksityiskohdista kiinnostuneelle on Ylen tulospalvelu, josta löytyy kunkin ehdokkaan kokonaisäänimäärän ohella eriteltyinä tämän saamat ennakkoäänet ja vaalipäivänä annetut äänet, kaikki nämä prosenttiosuuksineen koko vaalipiirin äänistä, sekä lisäksi ehdokkaiden äänimäärät ja äänten prosenttiosuudet kunkin vaalipiirissä kunnittain. Ääniharavat löytyvät helposti kustakin vaalipiiristä omana ryhmänään. Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 | yle.fi Alla vaalipiirien suurimmat ääniharavat kunkin ehdokkaan vaalipiirissään saavuttaman prosentuaalisen äänimäärän mukaisessa järjestyksessä. Näin tarkasteltuna vaalien tehokkain haravoija oli Ahvenanmaalta valittu Mats Löfström, joka keräsi lähes 80%...
Monet eduskunta- yms. vaalien painotuotteet lienevät valtakunnallisesti samanlaisia. Miten on ennakkoäänestyspaikoissa? 90 31.3.2023 Vaalilaissa säädetään, että ennakkoäänestystilan järjestelyistä ja ennakkoäänestyspaikasta tiedottamisesta on vastuussa keskusvaalilautakunta (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714?search%5Btype%5D=p…). Palautetta ja kysymyksiä voi lähettää suoraan keskusvaalilautakunnalle: https://www.tampere.fi/paattajat-ja-paatokset/lautakunnat-ja-jaostot/ke…. Yhteystiedot löytyvät sivun alaosasta.  
Pitääkö paikkansa, että Jouko Turkka pyrki 1972 eduskuntaan? 105 29.3.2023 Näin vaikuttaisi olevan. Sekä HBL että 100 tekijää -sivusto muistelevat häntä vasemmistolaisena, joka pyrki eduskuntaan v. 1972. Hufvudstadsbladet: https://www.hbl.fi/artikel/d9907c26-b291-42bc-a14d-c3cca3b1f668 100 tekijää: https://100tekijaa.fi/jouko-turkka
Voin äänestää eduskuntavaaleissa vain oman vaalipiirini ehdokkaita. Miten ulkomailla asuvat suomalaiset? Voivatko he äänestää ihan ketä tahansa koko maan… 475 23.3.2023 Eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisen vaalipiiri määräytyy sen mukaan, mihin vaalipiiriin hänen väestökirjapitokuntansa kuuluu. Väestökirjanpitokunta taas on yleensä se kunta, jossa ulkosuomalainen on viimeksi Suomessa asuessaan asunut. Ulkosuomalaisen äänioikeutetun vaalipiiri mainitaan hänelle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa ja sitä voi tarvittaessa tiedustella Digi- ja väestötietovirastosta. Jos Suomen kansalaisella ei ole ollut kotikuntaa Suomessa, hänen kotikuntansa määräytyy kotikuntalain 6 a §:n mukaisesti. Ulkosuomalaisten äänestäminen - Vaalit
Katsoin aamulla Areenasta Itse valtiaat - sarjaa. Ohjelman lopussa presidenttien keskustelussa presidentti Koivisto toteaa, että hän " kolme ja puoli vuotta… 325 27.1.2022 Aloitetaan siitä, että milloin vaaleja on järjestetty. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vuonna 1944 ei Suomessa järjestetty vaaleja, vaan eduskuntavaalit järjestettiin 17.–18. maaliskuuta 1945 ja kuntavaalit (tuolloin kunnallisvaalit) saman vuoden joulukuussa. Vuonna 1944 ei järjestetty presidentinvaaleja, vaan presidentiksi valittiin C. G. E. Mannerheim poikkeuslailla (ks. esim. Wikipedia-artikkeli Suomen presidentin valinnasta 1944). Varsinainen presidentinvaali järjestettiin seuraavan kerran vuonna 1946. Sodan aikaisesta politiikasta voi lukea lisää esim. täältä: https://www.eduskunta.fi/verkkoteos/valtiopolitiikan-pitka-kaari/sota-a… Sodan jälkeisistä vaaleista löytyy tietoa niinikään Suomen eduskunnan verkkojulkaisusta Suomen...
Voiko Presidentti palata rivikansanedustajaksi presidenttikauden loputtua? 310 24.2.2020 Hei,  presidentti voi virkakautensa jälkeen hyvin asettua ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin ja tulla valituksi kansanedustajaksi. Näin on tapahtunutkin. Itsenäisen Suomen ensimmäinen presidentti - K.J. Ståhlberg - valittiin kansanedustajaksi vuonna 1930. Viisi vuotta sen jälkeen, kun hän oli lopettanut virkakautensa presidenttinä.  Tämä on mahdollista, koska perustuslaissa presidentin viran aikaisempaa hoitamista ei ole katsottu esteeksi vaalikelpoisuudelle. Perustuslain mukaan kaikki eivät toki voi asettua vaaleihin ehdokkaiksi, kuten esimerkiksi sotilasvirassa olevat henkilöt, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet tai oikeuskansleri. Presidentin tehtävän aiempi hoitaminen ei kuitenkaan muodosta estettä...
Mistä löytää tietoa esim. 1980- ja 1990-luvulla eduskuntavaaleissa ehdokkaina olleista? Tämä kysymys tuli mieleen, kun jossakin Wikipedian artikkelissa oli… 162 26.4.2019 Eduskuntavaalien ehdokasmäärät voi poimia tarpeen mukaan Tilastokeskuksen Doria tilastoista http://www.doria.fi/handle/10024/67154 , tilastokeskuksen sivuilta  http://www.stat.fi/tk/he/vaalit/index.html tai oikeusministeriön vaalitulospalvelusta https://tulospalvelu.vaalit.fi/ 
Näin vaalien jälkeen mietin sellaista, että onkohan mistään löydettävissä tietoa eduskuntaan pyrkineiden kokonaislukumäärästä kautta historian? Onko niistä… 146 25.4.2019 Ehdokkaiden määrät eduskuntavaaleissa: Vaalit Määrä Lähde 2019 2468 https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2019/fi/ehd_listat_kokomaa.htm 2015 2146 https://www.stat.fi/til/evaa/2015/01/evaa_2015_01_2015-04-10_tie_001_fi.html 2011 2315 https://www.stat.fi/til/evaa/tau.html 1907-2007   http://www.doria.fi/handle/10024/67154/browse?type=dateissued   Vanhempia (vaalien 1907-2007) osalta ehdokasmäärät voi poimia tarpeen mukaan Dorian tilastoista http://www.doria.fi/handle/10024/67154/browse?type=dateissued
Miksi kunnallis- ja eduskuntavaaleissa vaalitoimitsijat valitaan puoluejäsenmäärien mukaan (eikä esimerkiksi puolueisiin kuulumattomia huomioida) vaikka suurin… 775 14.4.2019 Vaalilain 17 §:n mukaan tosiaan " Sekä vaalilautakunnan että vaalitoimikunnan jäsenten, että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen jäsenten ja varajäsenten kohdalla. Näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %." Vaalitoimitsijoiden valitseminen rekisteröityjen puolueitten edustajien joukosta tähtää sekä keskinäiseen valvontaan että pyrkii varmistamaan kansalaisten näkemyksiä tasapuolisesti edustavaan...
Tuleeko kaikki vaalijulisteet kansallisarkistoon? 261 1.4.2019 Kansallisarkistoon valtion viranomaiset siirtävät 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjansa. Esim. Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa säilytetään valtion alue- ja paikallishallinnon virastojen ja laitosten arkistoja, kirkollisia ja eräitä kunnallisia arkistoja, yksityisiä arkistoja sekä asiakirjajäljennöksiä (mikrofilmitallenteita). Vaalimainontaa - ehdokaslistoja ja vaalimainoksia - kerätään ja säilytetään Kansalliskirjaston Pienpainatekokoelmassa. Sivulta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/pienpainatteet löytyy linkki Luettelo pienpainatekokoelman ryhmistä.
Jos puolueet ovat vaaliliitossa ja äänestät pienemmän puolueen jäsentä, siitä puolueesta (tietystä vaalipiiristä) ei kukaan pääse eduskuntaa. Vaikuttaako minun… 268 29.3.2019   ​ Oikeusministeriön Vaalit.fi -sivustolla on kerrottu eduskuntavaalien tuloksen laskennasta vaaliliitossa: https://vaalit.fi/eduskuntavaalien-tuloksen-laskenta Vaaliliitossa eri puolueiden äänimäärät lasketaan yhteen, ks. kuva vaalien tuloslaskennasta edellisen linkin sivun lopussa. Nuorten eduskunta -sivustolla on kerrottu suhteellisesta vaalitavasta:   http://www.nuorteneduskunta.fi/fi/suhteellinen-vaalitapa-%E2%80%93-tulos-lasketaan-dhondtin-menetelm%C3%A4ll%C3%A4 1. Lasketaan kunkin ryhmittymän puolueen, vaaliliiton, yhteislistan tai valitsijayhdistyksen vaalipiirissä saama kokonaisäänimäärä. Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuuluvia...
Kuinka kauan vaaleissa on ollut ennakkoäänestys systeemi? Ja onko varsinainen vaalipäivä ollut joskus kaksipäiväinen? 1412 22.3.2019 Ennakkoäänestys otettiin käyttöön vuoden 1969 edustajainvaalilaissa. Eduskuntavaaleissa äänestettiin ennakkoon ensimmäisen kerran vuonna 1970. Presidentinvaaleissa päästiin ennakolta äänestämään ensi kertaa vuonna 1978. Kunnallisvaaleissa uudistus toteutettiin kunnallisvaalilaissa vuonna 1972 - sillä erotuksella, että ulkomailla tapahtuva ennakkoäänestys mahdollistui vasta vuonna 1998. Eduskuntavaalien vaalitoimitus säädettiin kaksipäiväiseksi vuoden 1906 vaalilaissa. Sen mukaan vaalit järjestettiin heinäkuun ensimmäisenä ja toisena päivänä kello 9-20. Jos jompikumpi päivä sattui pyhäpäiväksi, siirtyi vaalitoimitus seuraavaksi arkipäiväksi. Ajankohtaan ja äänestysaikaan puututtiin ensimmäisen kerran vasta sotien jälkeen. Vuoden 1952...
Eikös vaalit.fi-sivulle pitäisi jossain vaiheessa tulla täydellinen lista eduskuntavaaliehdokkaista? Siksi kysyn, kun haluaisin mahdollisimman äkkiä päästä… 197 11.3.2019 Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokashakemusten jättämisen määräaika oli viimeistään tiistaina 5.3.2019 ennen klo 16. ja ehdokasasettelu vahvistetaan 14.3.2019, https://vaalit.fi/vaalikelpoisuus-ja-ehdokasasettelu. Ennen tätä ei täydellisiä listoja taida löytyä.
Kirja eduskuntavaalien historiasta 251 30.1.2019 Erkka Railon toimittama teos Kamppailu vallasta : eduskuntavaalikampanjat 1945-2015 (Docendo, 2016) käsittelee eduskuntavaalien historiaa nimenomaan kampanjoinnin kannalta. Samaa aihepiiriä käsitellään myös teoksissa Anne Ollila: Kansanedustajan työ ja arki (Edita, 2007) ja Päivi Hovi-Wasastjerna: Politiikan kasvot : poliittisen mainonnan kehityksestä Suomessa sadan vuoden ajalta ja vaalimainonnan tarkastelua vuosina 1907-1999 / Päivi Hovi-Wasastjerna (1999). Lisää eduskuntavaalien historiaa käsitteleviä teoksia löydät kirjastotietokannoista ja Kansallisbibliografia Fennicasta esimerkiksi hakusanoilla ”eduskuntavaalit historia”. Fennica https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic Keski-kirjasto https://www.keskikirjastot.fi/web/arena...
Milloin eduskuntavaalien 2019 ehdokaslistat julkaistaan? 302 17.10.2018 Virallisten vaalisivujen mukaan ehdokasasettelun vahvistaminen tapahtuu 14.03.2019. Heikki Poroila
Millainen oli Suomen ensimmäinen äänestyslippu? Löytyykö kuva jostakin kirjasta? 385 1.7.2018 Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 15-16. maaliskuuta vuonna 1907. Äänestämään pääsivät kaikki 24 vuotta täyttäneet suomalaiset sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Naiset saivat myös ensimmäistä kertaa täydet valtiolliset oikeudet ja pystyivät asettumaan vaaleissa ehdolle. Vaalit voitti sosiaalidemokraattinen puolue. Vaaleissa käytetyn äänestyslipun kuvaa en kirjaston aineistosta löytänyt, mutta eduskunnan sivuilta löytyvässä Kansanvallan pitkä tie-esitteestä löytyi kuva (s. 8). Linkki esitteeseen tässä alla: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/esitemateriaalit/Documents/2013_Eduskunta_1863_Kansanvallan_pitka_tie_FIN_LORES300413.pdf   Lähteet: Mylly, Juhani 2006: Edustuksellisen kansanvallan...
Vuoden 1917 eduskuntavaalit Mitkä olivat Nurmijärvellä eri puolueitten äänimäärät? 1291 12.3.2013 Vuoden 1917 eduskuntavaaleista löytyy tilastotietoa Doria-julkaisuarkistosta http://www.doria.fi/handle/10024/67199. Asiakirjan sivulla 50 on Nurmijärvellä annetut eri puolueiden äänimäärät.
Onko pääkaupunkiseudun kirjastoihin tehty vaalien info-pisteitä kuten oikeusministeriön selvityksessä suositeltiin? Jos on, niin mihin ja voiko niihin tuoda… 1117 1.4.2011 Helsingin kaupunginkirjaston osalta eduskuntavaalien esitemateriaalia ja tilaisuuksia koskien kirjastoja on ohjeistettu seuraavan linjan mukaisesti : - puolueet ja yksittäiset ehdokkaat voivat pitää suljettuja kokouksia kirjaston kokoustiloissa - puolueet ja yksittäiset ehdokkaat eivät voi järjestää kirjastoissa avoimia yleisötilaisuuksia - vaalimainoksia ei saa laittaa esille kirjastoihin Kirjasto voi itse halutessaan järjestää tasapuolisuusperiaatetta noudattavia vaaliaiheisia tilaisuuksia eli paikalle tulee kutsua usean eri puolueen edustajia. Tällaisia ovat esim. paneeli- tai keskustelutilaisuudet. Tällä hetkellä kirjastoissa ei ole resursseja pitää yllä toimivaa vaali-infopistettä, jossa puolueet ovat tasapuolisesti edustettuina ja...