Cajander Paavo

53 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten on suomennettu Shakespearen Macbethin säkeet "By the pricking of my thumbs, Something wicked this way comes". Tarvitsisin kaikki suomennokset. Kiitos… 25 14.3.2023 Rivit ovat William Shakepearen Macbethin IV näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.   Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1885 ja siinä kyseiset rivit kuuluvat näin: Mun kihelmöipi peukalon':Jotakin pahaa tuloss' on. — https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html   Yrjö Jylhän suomennoksessa (1936) sama kohta kuuluu näin: Mun särkee peukaloni pää, / tuloa pahan tietää tää.   Matti Rossi suomensi saman kohdan vuonna 1983 seuraavasti: Kämmenpuuta kutittaa, / paha saapuu portin taa. Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 kyseinen kohta kuuluu näin: Kämmenpuuta kutittaa, / paha saapuu oven taa.   https://www.gutenberg.org/files/1533/1533-h/1533-h.htm William Shakespeare: Draamoja. 7, Macbeth (suom.Yrjö Jylhä, SKS, s. 66...
Miten Shakespearen Loppiaisaaton 2 näytöksen 2. kohtauksessa on suomennettu kohdat "Thou must untangle this" ja "It is too hard a knot for me t'untie." Kiitos… 26 1.2.2023 Paavo Cajander suomensi William Shakespearen Loppiaisaaton vuonna 1899. Cajanderin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat seuraavasti: "Sun, aika, täytyy tämä selvittää: On liian tiukka mulle solmu tää."   https://www.gutenberg.org/cache/epub/27708/pg27708.html   Pentti Saaritsa suomensi saman kohdan vuonna 2012 näin: ”Oi aika, voitko sotkun selvittää? Minulta solmu avaamatta jää.”   William Shakespeare: Loppiaisaatto (2012, s. 71) https://www.gutenberg.org/files/1526/1526-h/1526-h.htm      
Miksi Sibeliuksen Jääkärimarssissa lauletaan : ...sotahuutomme HURMATEN maalle soi, vaikka p.o. HURRATEN maalle soi? Ja miksi lauletaan ... ei ennen UHMAMME… 89 13.12.2022 Yksi syy siihen, että lauluja lauletaan ”väärin”, on varmaankin se, että laulujen sanoituksista on vuosien varrella julkaistu erilaisia versioita esimerkiksi lehdissä ja nuoteissa. Laulujen sanat kuullaan usein väärin ja sanoja kirjoitettaessa voi helposti tulla kirjoitusvirheitä ja nämä virheellisetkin sanoitukset lähtevät leviämään. Laulujen sanoja voidaan muuttaa myös tietoisesti. Esimerkiksi runoa voidaan muokata, jotta se sopii paremmin sävelmään. Myös kieli muuttuu ajan kuluessa. Voi olla erittäin hankalaa, usein jopa mahdotonta, tarkistaa, mikä on sanoituksen varhaisin tai alkuperäinen tai ”oikea” versio tai kuka sanoja on muuttanut. Joskus sanoittajan nimi jää selvittämättä. Heikki Nurmion ”Jääkärimarssi”-sanoituksesta löytyy...
Miten on suomennettu Hamlet-katkelma, johon Charles III päätti ensimmäisen tv-puheensa? 86 12.9.2022 Charlesin siteeraus (“May flights of angels sing thee to thy rest.") on peräisin Horation ensimmäisestä repliikistä Hamletin kuoltua (Hamlet V, 2). Näin sitä on tulkittu näytelmän suomennoksissa (vanhimmasta uusimpaan): "Enkelien joukot sinua rauhan maahan laulakoot!" (Paavo Cajander) " -- enkelien parvet sua lepoon laulakoot!" (Yrjö Jylhä) "Laulakoon enkelien joukot sinut lepoon!" (Veijo Meri) " -- enkelien kuoro hyvästelköön sinut lepoon!" (Matti Rossi) "Enkelien parvet laulaa sinut uneen." (Lauri Sipari) Eeva-Liisa Mannerin Tampereen teatteria varten "käytännöllisistä syistä paikka paikoin hiukan lyhennetty" suomennos päättyy Hamletin viimeisiin sanoihin eikä se näin ollen sisällä kyseistä Horation repliikkiä lainkaan.  
Miten on suomennettu tämä kohta Shakespearen näytelmästä Julius Caesar? (Cassius puhuu) "Men at some time are masters of their fates: The fault, dear Brutus,… 56 22.6.2022 Kyseisen kohta on William Shakespearen näytelmän Julius Caesar ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta. Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 rivit kuuluvat näin:  On ihmisellä onnens' ohjat joskus.  Syy, rakas Brutus, kurjaan pienuuteemme On itsessämme eikä tähdissämme. https://www.gutenberg.org/cache/epub/18512/pg18512.html https://www.gutenberg.org/files/1522/1522-h/1522-h.htm Lauri Siparin suomennoksessa vuodelta 2006 (s. 57) sama kohta kuuluu näin:  Mies voi olla kohtalonsa herra: jos olemme alamaiset, hyvä Brutus, syy ei ole tähdissä vaan meissä.    
Haluaisin suomenkielisen käännöksen William Shakespearen Macbethistä (V näytös, iii kohtaus), jossa sanotaan jotakuinkin näin: "Olen elänyt kylliksi: elämän… 83 7.12.2021 Kyseessä on kaiketikin tämä Macbethin repliikki viidennen näytöksen kolmannesta kohtauksesta kohtauksesta,joka Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1885 kuuluu näin: MACBETH.Pois naamoinesi! — Seyton! — Sairaaks ihanTuo minut saattaa — Seyton, hoi! — Tää puustiIjäksi nostaa mun tai maahan paiskaa.Elänyt olen kylläks; elon-aikaJo syksyyn kallistuu ja lehden lähtöön;Ja ijän seuralaiset — kuuliaisuus,Kunnia, rakkaus, ystävysten joukot —Ne mennytt' on; sen sijaan kiroustaSalaista, syvää kuulen, mairett' inhaa,Jot' epäis sydän-parka, jos vaan tohtis. —Seyton! https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html Macbethin ovat suomentaneet myös Yrjö Jylhä (1936) sekä Matti Rossi (1983 ja 2004).  https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/...
Iäkäs isäni lausui: "Hautausmaan puistossa näin kerran kävelevän Adelcreutzin, nuoren herran..." Hauta ja Suomen multakin runossa vilahti, ja: "hän on… 92 1.12.2021 Katkelmat viittaavat kovasti runoon Munter J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden toisessa osassa. Muotoilu on tosin toinen. Suomen mullat mainitaan runossa myöhemmin ja runo päättyy Cajanderin suomennoksessa sanoihin  ”Hän oli suomalainen”. Mannisella toteamukseen ”Olit suomalainen!”. Paavo Cajanderin suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1918 /1889) Gutenberg-Projektissa. https://www.gutenberg.org/files/12688/12688-8.txt Otto Mannisen suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1922) Gutenberg-projektissa. https://www.gutenberg.org/files/12757/12757-8.txt Vänrikki Stoolin tarinoista on myös uudemmat käännökset Teivas Oksalalta ja Juhani Lindholmilta, mutta niiden sanamuoto on varsin toinen. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto...
Teen käännöstekstitystä ohjelmaan, jossa tulee pätkä Shakespearen Richard III -näytelmää. Miten Cajanderin suomennoksessa kuuluu 1. näytöksen 1. kohtauksessa… 91 20.11.2021 Kyseiset kohdat ovat Shakespearen näytelmän Rikhard III aivan alusta, Glosterin repliikistä. Tässä koko repliikki: GLOSTER. Nyt nurpeuden talven meillä muutti Aurinko Yorkin kesäks ihanaksi; Ja pilvet, huonettamme uhkaavaiset, Syvälle meren helmaan painui kaikki. Nyt kiertää voiton seppel' otsaamme, Aseiden pirstat voitoksina riippuu, Kolea häikkä ilojuhliin vaihtuu Ja jylhä marssi vienoon tanssisoittoon. Vihainen vaino otsans' oikoo rypyt Eik' enää, rautaratsun selkään nousten, Pelota hengilt' ärjää vihamiestä, Vaan luutun suloviettelystä noutain Tepittää sieväst' impikammioon. Mut minä, — jot' ei leikintekoon luotu Eik' ilvehtimään mielaan peilin kanssa, — Tekoa raakaa, vailla lemmen hurmaa, Mill' irtaan immen eessä imarrella, — Niin,...
Kaipaisin tietoa siitä, miten on suomennettu Hamletissa (3. näytös, 2. kohtaus) esiintyvä lause "The lady doth protest too much". Käsittääkseni kyseessä on… 133 10.6.2021 Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kuningattaren repliikki William Shakepearen näytelmässä Halmet kuuluu näin: "Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi." https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632.html Eeva-Liisa Manner suomensi saman repliikin näin: "Minusta tuo nainen vakuutteli liiaksi." (1998, s. 81). Veijo Meren suomennoksessa kyseinen repliikki kuuluu: "Mielestäni tuo nainen vannoo liikaa." (1987, s. 107). Yrjö Jylhä suomensi tämän repliikin näin:"Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi." (1955, vuoden 2000 painoksesssa s. 98) Matti Rossi puolestaan käänsi tämän rivin seuraavasti: "Kuningatar vannoo liikaa." (2013, s. 143)
Miten on suomennettu Shakespearen Julius Caesarin 3. näytöksen 1. kohtauksen repliikki: Who else must be let blood, who else is rank. If I myself, there is no… 115 10.3.2021 Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 Antoniuksen repliikki, josta kyseinen katkelma on, kuuluu näin: ANTONIUS Oi, suuri Caesar! Noinko halpa vuotees? Noin pieneen tilaan kutistuiko kaikki Sun voittos, saaliis, mainees, loistos? -- Hyvästi!--  En tunne, jalot herrat, aikeitanne, Ken vielä iskun saa ja päästään pääsee. Minäkö? Mik' on hetki sopivampi Kuin kuolinhetki Caesarin? Mik' ase On puolikskaan niin kallis kuin nuo miekat, Joit' uljain veri mailmassa kultaa? Jos vihaatten mua, pyydän, tehkää työnne, Kätenne verestä kun vielä suitsee. Vaikk' eläisin ma tuhat vuott', en oisi Näin valmis kuolemaan; näin mieleistäni Ei paikkaa, kuolintapaa ois, kuin tässä Caesarin kanssa kuolla, teidän kautta, Te ajan valitut...
Tarvitsisin Shakespearen sonaatin 18 Cajanderin käännöksenä elokuvakäännökseen. Kiitos! 179 2.9.2020 Paavo Cajanderin suomennos William Shakespearen Sonetista XVIII ilmestyi teoksessa Runoelmia (1914). Suomennos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä: http://www.gutenberg.org/cache/epub/13318/pg13318-images.html
Terve! Tarvitsisin tv-ohjelman käännökseen Othellosta sitaatin "For she had eyes and chose me." 3. näytös, 3. kohtaus, Othellon repla. Kiitoksia! 196 29.1.2020 Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan William Shakespearen näytelmästä Othello vuonna 1884 näin: Häll' oli silmät, kun mun otti hän. http://www.gutenberg.org/cache/epub/17529/pg17529-images.html   Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 sama kohta kuuluu seuraavasti: [---] valitsihan hän avosilmin minut.   Ja Matti Rossi suomensi rivin vuonna 2013 puolestaan rivin näin: [---] sillä vaimollani oli silmät päässä, / kun hän otti minut.   William Shakespeare: Othello, Venetsian mauri (suom. Yrjö Jylhä, Otava, 2002, ss. 81 - 82) William Shakespeare: Othello (suom. Matti Rossi, WSOY, 2013, s. 111)  
Shakespearen (As you like it, 1599) “the seven ages of man". 302 23.10.2019 Paavo Cajanderin suomennoksessa Shakespearen näytelmästä As you like it kyseiset kohdat löydät alla olevasta sitaatista. Cajanderin suomennos Miten haluatte on vuodelta 1910. JAQUES. Koko mailma On näyttämö, ja miehet, naiset, kaikki Siin' esiintyvät; kukin tulee, menee; Jokaisell' eläissään on monta osaa Täss' seitsenosaisessa näytelmässä. Ensinnä lapsi syliss' imettäjän Inuu ja ähkyy; sitten koulupoika, Suu irvissä ja kirjat kainalossa, Ja silmät aamupuhtaat, hitaast' astuu Kuin raakku kouluun; sitten rakastaja Kuin uuni hohkaa kaihovirsiä Henttunsa näköpäistä; sitten solttu, Sadatus suussa, pörröinen kuin karhu, Halukas riitaan, arka arvostaan, Tavoittain mainetta, tuot' ilmakuplaa, Kanuunain suusta; sitten tuomari, Kukoilla lihotettu...
Kuinka Paavo Cajander on suomentanut Shakespearen Henrik V -näytelmän kohdan, joka alkaa "We few, we happy few, we band of brothers" ja loppuu "whiles any… 387 29.3.2019 Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan näin: Ett'emme tulis puheeks me, me harvat, Me onnellisen harvat, veljet kaikki. Ken tänään kanssain verta vuodattaa, On veljeni; jos kuinka halpa olkoon, Niin tämä päivä hänet aateloi. Ja herrat Englannin, nyt vuoteell' ollen, Kiroovat kerran, ett'ei olleet täällä, Noloina kuunnellen, kun joku haastaa, Jok' oli Crispianuksena myötä.   Williamn Shakespearen Kuningas Henrik Viides Paavo Cajanderin suomennoksena vuodelta 1905 Gutenberg-projektissa. http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html  
Etsin sitaattia Shakespearen Henrik V:stä. 342 6.10.2018 Kyseinen kohta on William Shakespearen Henrik V:n neljännen näytöksen alusta. Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1905 kyseinen kohta kuuluu näin: Mieleenne aikaa kuvitelkaa, milloin Pimeys vaaniva ja heikko kuiske Avaran mailman kaikkeuden täyttää. Yön likoharmaan kohdun kautta käy Leiristä leiriin hyminä niin hieno. Saat Matti Rossin suomennoksen vuodelta 2009 sähköpostiisi.   Cajanderin suomennos Gutenberg-projektissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html Henry V by William Shakespeare http://www.gutenberg.org/ebooks/2253 Shakespeare, William: Henrik V (suom. Matti Rossi, 2009)
Löytyisikö Shakespearen sonetin 29 suomennos? 612 30.4.2018 William Shakespearen sonetteja ovat suomentaneet Paavo Cajander, Aale Tynni ja Kirsti Simonsuuri. Tynnin suomennos sisältyy teokseen William Shakespeare: Sonetit (1995). Kirsti Simonsuuren suomennos on luettavissa teoksesta William Shakespearen sonetit : Nautintojen ajan aarre (toim. ja suom. Kirsti Simonsuuri, 2010). Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1914. Saat suomennoksen sähköpostiisi.
Miten on suomennettu Shakespearen Mitta mitasta -näytelmässä (Measure for Measure) esiintyvä lause "Some rise by sin, and some by virtue fall". 548 20.3.2018 Kyseinen lausahdus on William Shakespearen näytelmän Measure for measure eli Mitta mitasta toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. Tiina Ohinmaa on suomentanut sen näin: "Toisen synti jalostaa, toisen vie siveys turmioon." Paavo Cajander käänsi saman kohdan suomennoksessaan Verta verrasta vuonna 1911 näin: "Syy toisen nostaa, toisen kaataa kunto." http://www.gutenberg.org/files/44825/44825-h/44825-h.htm Shakespeare William: Mitta mitasta (suom. Tiina Ohinmaa, 2005) http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2098
Haluaisin tietää miten menee suomeksi Shakespearen Henry IV -näytelmän ensimmäisessä osassa oleva katkelma: "O gentlemen, the time of life is short!" 482 4.12.2017 Kyseinen sitaatti on William Shakespearen näytelmän Henrik IV ensimmäisen osan viidennen näytöksen toisesta kohtauksesta. Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1897 seuraavasti: Niin, loordit, lyhyt elämän on aika; [--] Matti Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 sama kohta kuuluu näin: Voi miten lyhyt onkaan elämä!  http://shakespeare.mit.edu/1henryiv/1henryiv.5.2.html http://www.gutenberg.org/cache/epub/39557/pg39557-images.html Shakespeare, William: Henrik IV. Ensimmäinen osa. (suom. Matti Rossi, 2004, WSOY)
Miten kuuluu suomennos seuraavasta Shakespearen sitaatista (Richard III)? “I have set my life upon a cast, and I will stand the hazard of the die.” 520 13.6.2017 Kyseinen kohta on William Shakespearen näytelmän King Richard III viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta. Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1897 tämä lausahdus kuuluu näin: "Heiton varassa on henki, Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee." Matti Rossi suomensi näytelmän vuonna 1968. Saat hänen suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi. http://shakespeare.mit.edu/richardiii/full.html http://www.gutenberg.org/cache/epub/37835/pg37835-images.html Shakespeare, William: Rikhard III (suom. Matti Rossi, Tammi, 1968)
Kuinka kuuluvat suomennokset Shakespearen Macbeth-sitaatista: "Yet do i fear thy nature; it is too full o' the milk of human kindness."? 1088 25.2.2017 Kyseinen kohta itse asiassa jatkuu hiukan: ”Yet do I fear thy nature. It is too full o' the milk of human kindness To catch the nearest way.” Paavo Cajander käänsi kohdan vuonna 1885 näin: Mut luontoas ma pelkään: Siin' ihmistunnon maitoa on liiaks, Ett' oikotien se löytäis. Yrjö Jylhä suomensi Macbethin vuonna 1936 seuraavasti: Mut liian täysi, pelkään, on ihmissäälin maitoa sun luontos, tien suoran löytääkseen. Matti Rossi suomensi Macbethin ensimmäisen kerran vuonna 1983 näin: Silti pelkään luontoasi; se on täynnä inhimillisyyden maitoa ja oikotie on sille vieras. Ja uudelleen vuonna 2004: Mutta luonteestasi kannan huolta; se on liian täynnä inhimillisyyden maitoa, ja oikotie on sille vieras. Ensimmäinen Macbethin suomennos on vuodelta...