Cajander Paavo

48 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Haluaisin suomenkielisen käännöksen William Shakespearen Macbethistä (V näytös, iii kohtaus), jossa sanotaan jotakuinkin näin: "Olen elänyt kylliksi: elämän… 30 7.12.2021 Kyseessä on kaiketikin tämä Macbethin repliikki viidennen näytöksen kolmannesta kohtauksesta kohtauksesta,joka Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1885 kuuluu näin: MACBETH.Pois naamoinesi! — Seyton! — Sairaaks ihanTuo minut saattaa — Seyton, hoi! — Tää puustiIjäksi nostaa mun tai maahan paiskaa.Elänyt olen kylläks; elon-aikaJo syksyyn kallistuu ja lehden lähtöön;Ja ijän seuralaiset — kuuliaisuus,Kunnia, rakkaus, ystävysten joukot —Ne mennytt' on; sen sijaan kiroustaSalaista, syvää kuulen, mairett' inhaa,Jot' epäis sydän-parka, jos vaan tohtis. —Seyton! https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html Macbethin ovat suomentaneet myös Yrjö Jylhä (1936) sekä Matti Rossi (1983 ja 2004).  https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/...
Iäkäs isäni lausui: "Hautausmaan puistossa näin kerran kävelevän Adelcreutzin, nuoren herran..." Hauta ja Suomen multakin runossa vilahti, ja: "hän on… 41 1.12.2021 Katkelmat viittaavat kovasti runoon Munter J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden toisessa osassa. Muotoilu on tosin toinen. Suomen mullat mainitaan runossa myöhemmin ja runo päättyy Cajanderin suomennoksessa sanoihin  ”Hän oli suomalainen”. Mannisella toteamukseen ”Olit suomalainen!”. Paavo Cajanderin suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1918 /1889) Gutenberg-Projektissa. https://www.gutenberg.org/files/12688/12688-8.txt Otto Mannisen suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1922) Gutenberg-projektissa. https://www.gutenberg.org/files/12757/12757-8.txt Vänrikki Stoolin tarinoista on myös uudemmat käännökset Teivas Oksalalta ja Juhani Lindholmilta, mutta niiden sanamuoto on varsin toinen. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto...
Teen käännöstekstitystä ohjelmaan, jossa tulee pätkä Shakespearen Richard III -näytelmää. Miten Cajanderin suomennoksessa kuuluu 1. näytöksen 1. kohtauksessa… 58 20.11.2021 Kyseiset kohdat ovat Shakespearen näytelmän Rikhard III aivan alusta, Glosterin repliikistä. Tässä koko repliikki: GLOSTER. Nyt nurpeuden talven meillä muutti Aurinko Yorkin kesäks ihanaksi; Ja pilvet, huonettamme uhkaavaiset, Syvälle meren helmaan painui kaikki. Nyt kiertää voiton seppel' otsaamme, Aseiden pirstat voitoksina riippuu, Kolea häikkä ilojuhliin vaihtuu Ja jylhä marssi vienoon tanssisoittoon. Vihainen vaino otsans' oikoo rypyt Eik' enää, rautaratsun selkään nousten, Pelota hengilt' ärjää vihamiestä, Vaan luutun suloviettelystä noutain Tepittää sieväst' impikammioon. Mut minä, — jot' ei leikintekoon luotu Eik' ilvehtimään mielaan peilin kanssa, — Tekoa raakaa, vailla lemmen hurmaa, Mill' irtaan immen eessä imarrella, — Niin,...
Kaipaisin tietoa siitä, miten on suomennettu Hamletissa (3. näytös, 2. kohtaus) esiintyvä lause "The lady doth protest too much". Käsittääkseni kyseessä on… 75 10.6.2021 Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kuningattaren repliikki William Shakepearen näytelmässä Halmet kuuluu näin: "Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi." https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632.html Eeva-Liisa Manner suomensi saman repliikin näin: "Minusta tuo nainen vakuutteli liiaksi." (1998, s. 81). Veijo Meren suomennoksessa kyseinen repliikki kuuluu: "Mielestäni tuo nainen vannoo liikaa." (1987, s. 107). Yrjö Jylhä suomensi tämän repliikin näin:"Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi." (1955, vuoden 2000 painoksesssa s. 98) Matti Rossi puolestaan käänsi tämän rivin seuraavasti: "Kuningatar vannoo liikaa." (2013, s. 143)
Miten on suomennettu Shakespearen Julius Caesarin 3. näytöksen 1. kohtauksen repliikki: Who else must be let blood, who else is rank. If I myself, there is no… 71 10.3.2021 Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 Antoniuksen repliikki, josta kyseinen katkelma on, kuuluu näin: ANTONIUS Oi, suuri Caesar! Noinko halpa vuotees? Noin pieneen tilaan kutistuiko kaikki Sun voittos, saaliis, mainees, loistos? -- Hyvästi!--  En tunne, jalot herrat, aikeitanne, Ken vielä iskun saa ja päästään pääsee. Minäkö? Mik' on hetki sopivampi Kuin kuolinhetki Caesarin? Mik' ase On puolikskaan niin kallis kuin nuo miekat, Joit' uljain veri mailmassa kultaa? Jos vihaatten mua, pyydän, tehkää työnne, Kätenne verestä kun vielä suitsee. Vaikk' eläisin ma tuhat vuott', en oisi Näin valmis kuolemaan; näin mieleistäni Ei paikkaa, kuolintapaa ois, kuin tässä Caesarin kanssa kuolla, teidän kautta, Te ajan valitut...
Tarvitsisin Shakespearen sonaatin 18 Cajanderin käännöksenä elokuvakäännökseen. Kiitos! 97 2.9.2020 Paavo Cajanderin suomennos William Shakespearen Sonetista XVIII ilmestyi teoksessa Runoelmia (1914). Suomennos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä: http://www.gutenberg.org/cache/epub/13318/pg13318-images.html
Terve! Tarvitsisin tv-ohjelman käännökseen Othellosta sitaatin "For she had eyes and chose me." 3. näytös, 3. kohtaus, Othellon repla. Kiitoksia! 133 29.1.2020 Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan William Shakespearen näytelmästä Othello vuonna 1884 näin: Häll' oli silmät, kun mun otti hän. http://www.gutenberg.org/cache/epub/17529/pg17529-images.html   Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 sama kohta kuuluu seuraavasti: [---] valitsihan hän avosilmin minut.   Ja Matti Rossi suomensi rivin vuonna 2013 puolestaan rivin näin: [---] sillä vaimollani oli silmät päässä, / kun hän otti minut.   William Shakespeare: Othello, Venetsian mauri (suom. Yrjö Jylhä, Otava, 2002, ss. 81 - 82) William Shakespeare: Othello (suom. Matti Rossi, WSOY, 2013, s. 111)  
Shakespearen (As you like it, 1599) “the seven ages of man". 189 23.10.2019 Paavo Cajanderin suomennoksessa Shakespearen näytelmästä As you like it kyseiset kohdat löydät alla olevasta sitaatista. Cajanderin suomennos Miten haluatte on vuodelta 1910. JAQUES. Koko mailma On näyttämö, ja miehet, naiset, kaikki Siin' esiintyvät; kukin tulee, menee; Jokaisell' eläissään on monta osaa Täss' seitsenosaisessa näytelmässä. Ensinnä lapsi syliss' imettäjän Inuu ja ähkyy; sitten koulupoika, Suu irvissä ja kirjat kainalossa, Ja silmät aamupuhtaat, hitaast' astuu Kuin raakku kouluun; sitten rakastaja Kuin uuni hohkaa kaihovirsiä Henttunsa näköpäistä; sitten solttu, Sadatus suussa, pörröinen kuin karhu, Halukas riitaan, arka arvostaan, Tavoittain mainetta, tuot' ilmakuplaa, Kanuunain suusta; sitten tuomari, Kukoilla lihotettu...
Kuinka Paavo Cajander on suomentanut Shakespearen Henrik V -näytelmän kohdan, joka alkaa "We few, we happy few, we band of brothers" ja loppuu "whiles any… 296 29.3.2019 Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan näin: Ett'emme tulis puheeks me, me harvat, Me onnellisen harvat, veljet kaikki. Ken tänään kanssain verta vuodattaa, On veljeni; jos kuinka halpa olkoon, Niin tämä päivä hänet aateloi. Ja herrat Englannin, nyt vuoteell' ollen, Kiroovat kerran, ett'ei olleet täällä, Noloina kuunnellen, kun joku haastaa, Jok' oli Crispianuksena myötä.   Williamn Shakespearen Kuningas Henrik Viides Paavo Cajanderin suomennoksena vuodelta 1905 Gutenberg-projektissa. http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html  
Etsin sitaattia Shakespearen Henrik V:stä. 292 6.10.2018 Kyseinen kohta on William Shakespearen Henrik V:n neljännen näytöksen alusta. Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1905 kyseinen kohta kuuluu näin: Mieleenne aikaa kuvitelkaa, milloin Pimeys vaaniva ja heikko kuiske Avaran mailman kaikkeuden täyttää. Yön likoharmaan kohdun kautta käy Leiristä leiriin hyminä niin hieno. Saat Matti Rossin suomennoksen vuodelta 2009 sähköpostiisi.   Cajanderin suomennos Gutenberg-projektissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html Henry V by William Shakespeare http://www.gutenberg.org/ebooks/2253 Shakespeare, William: Henrik V (suom. Matti Rossi, 2009)
Löytyisikö Shakespearen sonetin 29 suomennos? 529 30.4.2018 William Shakespearen sonetteja ovat suomentaneet Paavo Cajander, Aale Tynni ja Kirsti Simonsuuri. Tynnin suomennos sisältyy teokseen William Shakespeare: Sonetit (1995). Kirsti Simonsuuren suomennos on luettavissa teoksesta William Shakespearen sonetit : Nautintojen ajan aarre (toim. ja suom. Kirsti Simonsuuri, 2010). Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1914. Saat suomennoksen sähköpostiisi.
Miten on suomennettu Shakespearen Mitta mitasta -näytelmässä (Measure for Measure) esiintyvä lause "Some rise by sin, and some by virtue fall". 478 20.3.2018 Kyseinen lausahdus on William Shakespearen näytelmän Measure for measure eli Mitta mitasta toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. Tiina Ohinmaa on suomentanut sen näin: "Toisen synti jalostaa, toisen vie siveys turmioon." Paavo Cajander käänsi saman kohdan suomennoksessaan Verta verrasta vuonna 1911 näin: "Syy toisen nostaa, toisen kaataa kunto." http://www.gutenberg.org/files/44825/44825-h/44825-h.htm Shakespeare William: Mitta mitasta (suom. Tiina Ohinmaa, 2005) http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2098
Haluaisin tietää miten menee suomeksi Shakespearen Henry IV -näytelmän ensimmäisessä osassa oleva katkelma: "O gentlemen, the time of life is short!" 423 4.12.2017 Kyseinen sitaatti on William Shakespearen näytelmän Henrik IV ensimmäisen osan viidennen näytöksen toisesta kohtauksesta. Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1897 seuraavasti: Niin, loordit, lyhyt elämän on aika; [--] Matti Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 sama kohta kuuluu näin: Voi miten lyhyt onkaan elämä!  http://shakespeare.mit.edu/1henryiv/1henryiv.5.2.html http://www.gutenberg.org/cache/epub/39557/pg39557-images.html Shakespeare, William: Henrik IV. Ensimmäinen osa. (suom. Matti Rossi, 2004, WSOY)
Miten kuuluu suomennos seuraavasta Shakespearen sitaatista (Richard III)? “I have set my life upon a cast, and I will stand the hazard of the die.” 437 13.6.2017 Kyseinen kohta on William Shakespearen näytelmän King Richard III viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta. Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1897 tämä lausahdus kuuluu näin: "Heiton varassa on henki, Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee." Matti Rossi suomensi näytelmän vuonna 1968. Saat hänen suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi. http://shakespeare.mit.edu/richardiii/full.html http://www.gutenberg.org/cache/epub/37835/pg37835-images.html Shakespeare, William: Rikhard III (suom. Matti Rossi, Tammi, 1968)
Kuinka kuuluvat suomennokset Shakespearen Macbeth-sitaatista: "Yet do i fear thy nature; it is too full o' the milk of human kindness."? 993 25.2.2017 Kyseinen kohta itse asiassa jatkuu hiukan: ”Yet do I fear thy nature. It is too full o' the milk of human kindness To catch the nearest way.” Paavo Cajander käänsi kohdan vuonna 1885 näin: Mut luontoas ma pelkään: Siin' ihmistunnon maitoa on liiaks, Ett' oikotien se löytäis. Yrjö Jylhä suomensi Macbethin vuonna 1936 seuraavasti: Mut liian täysi, pelkään, on ihmissäälin maitoa sun luontos, tien suoran löytääkseen. Matti Rossi suomensi Macbethin ensimmäisen kerran vuonna 1983 näin: Silti pelkään luontoasi; se on täynnä inhimillisyyden maitoa ja oikotie on sille vieras. Ja uudelleen vuonna 2004: Mutta luonteestasi kannan huolta; se on liian täynnä inhimillisyyden maitoa, ja oikotie on sille vieras. Ensimmäinen Macbethin suomennos on vuodelta...
"Rannalta tältä palasen maasta sä näät isien." Muisto kesälomamatkalta Punkaharjulta 60-luvulta. Onko osa jotakin runoa vai pettääkö muistini? 1166 16.8.2016 Kyseinen katkelma on J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden jälkimmäisestä kokoelmasta, runoelman Heinäkuun viides päivä viidennestä säkeistöstä. Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1889. Koko säkeistö kuuluu seuraavasti: "Rannalta tältä palasen maat' ihanaista isien sa näet, nuorukainen: kuin Virtain järvet ihanat on Saimaan sadat lahdelmat, Imatra pauhaavainen ja Vuoksen aallot vaahtoisat." Katkelma runosta on kaiverrettu Punkaharjulla kansallisrunoilijan kunniaksi pystytettyyn kivipaateen. Runeberg vieraili Punkaharjulla kesällä 1838. http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688-images.html http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688.txt http://www.visitpunkaharju.fi/luonto-ja-historiakohteet http://www.panoramio.com...
Miten kuuluu käännös Othellon lauseelle: "Not I. I must be found: My parts, my title and my perfect soul shall manifest me rightly". 753 3.12.2015 Katkelma on Shakespearen Othellon ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta. Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 katkelma kuuluu näin: En, min’ en tahdo piillä: Nimeni, arvoni ja tuntoni Ei pelkää julkisuutta. Yrjö Jylhä suomensi Othellon vuonna 1955 ja Matti Rossi vuonna 2013. Saat heidän suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi. http://www.gutenberg.org/ebooks/1127 https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic Shakespeare, William: Draamoja. 6 (suomentanut Paavo Cajander, Suomalainen kirjallisuuden seura, 1916)
Miten mahtaa kuulua Shakespearen Tempest/Myrsky-näytelmän suomennos kohdasta Act 5, Epilogue (rivit 12 - 13): "or else my project fails, Which was to please." 983 10.11.2015 William Shakespearen näytelmän Tempest eli Myrsky lopussa on Prosperon epilogi, josta kyseinen sitaatti on on. Koko virke kuuluu näin: "Gentle breath of yours my sails Must fill, or else my project fails, Which was to please." Paavo Cajander suomensi vuonna 1892 tämän kohdan seuraavasti: "Jos en hyvää suosi-tuulta Purjeisiini saa, niin multa Kaikk' on ollut joutavaa." Myrskyn ovat suomentaneet myös Matti Rossi (2010) ja Eeva-Liisa Manner (1986). Saatte saman katkelman heidän suomennoksistaan sähköpostiinne. http://www.gutenberg.org/ebooks/44845 http://www.gutenberg.org/ebooks/1540 https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
KUKA ON KIRJOITTANUT RUNON, JOKA ALKAA MUN HUONEHESSAIN SEINÄLL ON YKS KUVA JNE 599 27.12.2014 Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
Miten on suomennettu Shakespearen Kesäyön unelmasta seuraava sitaatti: "The course of true love never did run smooth"? 1103 16.6.2014 Kyseinen kohta on William Shakespearen Kesäyön unelman ensimmäisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta Lysanderin repliikistä. Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1891 seuraavasti: (--) ei koskaan tyyn' ole uskollisen lemmen virta (--). Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 virke, jossa kyseinen lausahdus on, kuuluu näin: (--) missään kohtaloissa, joista luin tai kuulin kertomuksia, ei vierryt tasaisna virta uskollisen lemmen… (--). Matti Rossi suomensi kohdan vuonna 2005 näin: En muista satua, en tarinaa, en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin, että aidon rakkauden tie on tasainen… Lauri Siparin suomennosta vuodelta 1981 minulla ei ollut käytettävissä. Lähteet: http://www.gutenberg.org/ebooks/44831 http://www.gutenberg.org/...