| Mihin kohtaan oksaa mantelipuussa tulee kukkasilmuja? Voiko niitä tulla oksien haarakohtiin? |
172 |
|
|
|
Kukkasilmut tulevat puun pääoksista haarautuviin oksiin. Tässä kuvassa on mielestäni hyvin havainnollistettu kesä- tai kausivihantien puiden rakennetta, joihin mantelipuukin kuuluu: https://www.pubs.ext.vt.edu/content/dam/pubs_ext_vt_edu/430/430-456/IMG…. Kuvassa "scaffold" tarkoittaa suoraan rungossa kiinni olevaa ns. pääoksaa ja "lateral branch" on puolestaan siitä haarautuva sivuoksa, johon kukkasilmut ja sittemmin kukat tulevat. Mantelipuuhun ei ilmeisesti tule kukkia eikä silmuja oksien haaroihin. Kukat kasvavat oksassa joko yksittäin tai pareittain, ja ne aukeavat puuhun aikaisin keväällä jo ennen lehtiä.
Lähteet:
https://garden.lovetoknow.com/trees/almond-trees
https://www.pubs.ext.vt.edu/430/430-456/430-456.html
https://... |
| Haluaisin löytää fysiikan, kemian ja biologian yo-koetehtävät ratkaisuineen alkaen vuodesta 1980. Mistä kannattaa etsiä? |
1110 |
|
|
|
Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta löytyy ylioppilastehtäviä, mutta vain vuoteen 1969 asti:
http://digi.narc.fi/ylioppilastehtavat.html
Ylen Abitreenit-sivustolta löytyy yo-kokeita. Palveluun kirjaudutaan Ylen tunnuksilla:
Yo-kokeet: fysiikka | Fysiikka | Abitreenit | yle.fi
Yo-kokeet: kemia | Kemia | Abitreenit | yle.fi
Yo-kokeet: biologia | Biologia | Abitreenit | yle.fi
Kirjasta Fysiikan ylioppilastehtävät ratkaisuineen löytyvät aina tiettyjen vuosien tehtävät ja ratkaisut. Vanhimmasta, vuoden 1985 painoksesta löytyvät vuodet 1975-1985. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SFysiikan%20ylioppilasteht%…
Kemiasta on vastaava kirja, Kemian ylioppilastehtävät ratkaisuineen:
https://... |
| Onko kasvien rönsyillä ja silmikoitumisella yhtenevyyttä tai yhteyttä? |
259 |
|
|
|
Molemmat termit liittyvät suvuttomaan lisääntymiseen. Tieteen termipankin mukaan silmikointi tai kuroutuminen on hiivasienillä, kasveilla ja alkeellisilla eläimillä esiintyvä lisääntymistapa. Jotkut kasvit taas lisääntyvät kasvullisesti rönsyjen avulla. Lisää tietoa esim.Tieteen termipankin ja peda.net biologian -sivuilta:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:silmikointi
https://peda.net/p/hanna.numminen/bi6/eje/1te |
| Miksi sienet tarvitsevat happea? |
569 |
|
|
|
Sienet tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne hajottavat suurempia molekyylejä omaan käyttöönsä sopivampaan muotoon. Kyse on siis aineenvaihdunnasta, jossa vapautuu energiaa sienen käyttöön. Sienillä on kyky saada energiaa myös käymisen avulla, ja sen vuoksi jotkut sienilajit pystyvät elämään täysin hapettomissa oloissa. Happea hyödyntävä soluhengitys on kuitenkin tehokkaampi energiantuottotapa.
Lähde:
Sienten biologia (Gaudeamus, 2. uud. laitos 2018)
|
| Helsingin sanomissa (HS 18.5.2020) sukupuolentutkija kuvasi sukupuolta jatkumona, jolla ei ole staattisia pisteitä. Tutkijan mukaan tämä on vallalla oleva… |
335 |
|
|
|
Käsitteellä ”sukupuoli” on monia eri merkityksiä erityisesti arkikielessä; samalla käsitteellä voidaankin viitata niin biologiseen, juridiseen kuin koettuun sukupuoleen. Suomessa on juridisesti kaksi sukupuolta (mies ja nainen), mutta joissakin maissa on käytössä myös kolmas juridinen sukupuoli.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005951595.html
Ihminen lisääntyy suvullisesti. Näin ollen lisääntymisbiologisessa mielessä sukupuolia on kaksi, mies ja nainen. Miten biologinen sukupuoli sitten määritellään? Blackless et al. (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11534012/) määrittelevät biologisen miehen seuraavalla tavalla:
We define the typical male as someone with an XY chromosomal composition, and testes located within the scrotal sac. The... |
| Teen kurssityötä ihmisestä millaisia kirjoja suosittelet hakuavuksi lukio bi2 Kiitos |
500 |
|
|
|
Alla olevista kirjoista löydät apua työhösi. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Ihmeellinen ihminen / [Anders Enevold ... et al.
- Keho : anatomia ja fysiologia / Heidi Vierimaa, Mirja Laurila
- Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa : esseitä ihmisen biologiasta / Seppo Turunen
- Ihminen : kuinka keho toimii / James Cracknell
- Ihminen läpikotaisin / [teksti:] Walter Nienstedt
- - Neandertalilainen : kadonnutta perimää etsimässä / Svante Pääbo
- Kaikki evoluutiosta / toimittaneet Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki
|
| Olen nähnyt joskus kirjan, jossa oli tekniikan sanastoa englanniksi, ja minua kiinnostaisi nyt tietää, löytyykö tällaisia kirjoja biologian tai… |
692 |
|
|
|
Hei!
HelMet-kirjastoista ei löydy biologian tai vesistötieteiden sanastoa. Helsingin yliopiston kirjastosta haettaessa löytyivän mm. seuraavat teokset:
Words between : lääketieteen ja luonnontieteen englantia
Nordic glossary of hydrology : English-Danish-Finnis-Icelandic-Norwegian-Swedish with definitions in English
|
| Onko olemassa jokin määritelmä sille, miten tunnistaa onko jokin eloton vai elollinen, jos esimerkiksi kiven sanotaan olevan eloton, mutta kivellä kasvavan… |
3050 |
|
|
|
Sekä eloton että elollinen aines muodostuvat atomeista ja vain niiden järjestäytymistapa määrittää sen kumpaa lajia kohde on. Siksi eron tekeminen voi joskus olla vaikeaa. Alla kuitenkin muutamia määritelmiä.
Elävä aines elää muutoksessa. Se syntyy, kasvaa, lisääntyy ja kuolee. Elollinen syntyy toisesta saman lajin yksilöstä. Jos taas ajatellaan elottomia mineraaleja niin ne pysyvät muuttumattomina ellei niitä käsitellä (esim. hajoteta tai kuummenneta).
Eloton tarkoittaa sellaista ympäristön kohdetta, joka ei koskaan ole elänyt. Elollinen sen sijaan on sellaista, joka elää tai on joskus elänyt.
Elolliset organismit reagoivat ympäristön muutoksiin (esim. lintujen syysmuutto), jonka avulla ne sopeutuvat ja pysyvät hengissä. Elottomilla... |
| Miksi ihmisellä ei ole sellaista tiettyä kiima-aikaa tai paritteluaikaa niinkuin ainakin useimmilla eläimillä on? Eläimillähän on yleensä aina tietyt kiima… |
6447 |
|
|
|
Ihmiselläkin hedelmöittyminen on mahdollista vain naisen kuukautiskierron ovulaatiovaiheessa eli munasolun irtoamisen aikaan. Toisin kuin monilla muilla nisäkäslajeilla, ihmisellä tähän ei liity mitään selviä ulkoisia merkkejä. Tosin viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että myös ihmisellä hajuaistilla on asiassa selvä, vaikkakin tiedostamaton rooli: ovulaatiovaiheessa nainen tuoksuu miesten mielestä paremmalta.
Ihmisen sukupuolinen aktiivisuus ei kuitenkaan vaihtele kovin selkeästi kuukautiskierron mukaan. Tämän arvellaan liittyvän vaiheeseen, jossa ihminen lajina kehittyi, aivojen koko kasvoi ja niiden energiantarve lisääntyi. Isompien aivojen ylläpito vaatii ravitsevampaa ruokaa, ja niiden vuoksi ihmislapsi syntyy paljon... |
| Mitä tarkoittaa bioneer? Se ei tarkoita samaa kuin pioneer. |
1229 |
|
|
|
Bioneer on väännetty sanasta 'pioneer' (edelläkävijä, tienraivaaja). Bioneer on siis biologian alan edelläkävijä. MacMillanin sanakirjan mukaan se tarkoittaa henkilöä tai ryhmää joka kehittää uusia ratkaisuja ympäristöongelmiin, erityisesti silloin kun nämä ongelmat ovat kytköksissä sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin.
Sanan on luonut Kenny Ausubel vuonna 1990.
Bioneers.org: http://www.bioneers.org/
MacMillan dictionary: http://www.macmillandictionary.com/buzzword/entries/bioneer.html
|
| Kuka keksi rakkauden? |
2212 |
|
|
|
Rakkautta tunteena tuskin on kukaan varsinaisesti keksinyt, mutta sitä on kyllä yritetty selittää monin eri tavoin. Esimerkiksi filosofi Platon (427 - 347 eaa.) esittää teoksessaan Pidot myytin, jonka mukaan ihmiset olivat alun perin pallomaisia, kahdeksanraajaisia olioita, kaksoisihmisiä. Myöhemmin jumalat halkaisivat nämä kaksoisihmiset kahtia, mutta ihmiset tuntevat edelleen vetoa entistä vastinpariaan kohtaan. Tämä molemminpuolinen kaipaus on rakkautta. Platon ei itsekään ottanut tätä myyttiä kovin vakavasti, mutta ajatus kohtalon toisilleen määräämistä rakastavaisista elää edelleen meidänkin kulttuurissamme.
Rakkautta on myyttien lisäksi pyritty selittämään myös luonnontieteiden ja kulttuurihistorian avulla. Luonnontieteelliset... |
| Mitkä ihmisen ominasuudet ovat väistyviä (resessiivisiä) ja mitkä vallitsevia (dominoivia)? Kyse on siis geeneistä. Tuleeko lapsestamme ruskeasilmäinen? Onko… |
15626 |
|
|
|
Kirjassa Koulun biologia, lukio 2: perinnöllisyys ja evoluutio (1999) mainitaan dominoiviksi ominaisuuksiksi mm. pisamaisuus, hymykuopat, paksuhuulisuus, suurisilmäisyys, kärjellinen hiusten linja, kyky panna kieli rullalle, nipukallinen korva, tummat hiukset, kiharat hiukset, varhainen kaljuuntuminen, runsas karvoitus ja käyrät sormet. Resessiivisiä ominaisuuksia olisivat mm. pisamattomuus, hymykuopattomuus, ohuthuulisuus, pienisilmäisyys, suora hiusten linja, ei saa kieltä rullalle, nipukaton korva, vaaleat hiukset, suorat hiukset, pysyvät hiukset, heikko karvoitus ja suorat sormet.
Kirjan mukaan ihmisen perinnöllisyydestä saadaan tietoa mm. sukututkimuksella ja laboratoriotutkimuksilla, joilla selvitetään kromosomiston, kromosomien ja... |
| Mistäköhän teoksista löytyisi biologian ja genetiikan termejä englanniksi ja suomeksi? |
1413 |
|
|
|
Hei!
Löysin yhden sanaston, jossa on genetiikan termejä mm. englannin kielellä: Biass-Ducroux, Francoise: "Glossary of genetics in English, French, Spanish...". Amsterdam: Elsevier, 1970. Tämä ei kylläkään ole kovin uusi teos. Se on lainattavissa Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastosta. Suomenkielistä genetiikan sanastoa tai sanakirjaa en löytänyt.
Englanninkielinen suhteellisen uusi biologian sanakirja on esim.: Thain, N.: "The Penguin dictionary of biology" 11th ed. London: Penguin Books, 2004. Lainattavat kappaleet ovat Helsingin kaupunginkirjaston Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
|
| Toivon vinkkejä venäjän sanakirjoista ja sanastoista, jotka keskittyvät lääketieteeseen ja/tai biologiaan. |
1604 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistotietokannasta (www.helmet.fi) löytyy muutamia teoksia aiheesta. Hakiessa voi valita hakutyypin Sanahaku ja kirjoittaa hakusanoiksi biologia sanakirjat venäjän kieli. Näin saa hakutulokseksi teokset Anglo-russki biologitseski slovar : okolo 70 000 terminov, toimittaneet O. I. Tsibisova, N. N. Smirnov ja S. G. Vasetski, Moskva : Russki jazyk, 1993, ja Biologian, maantiedon ja historian sanasto : suomi-venäjä = Biologija, geografija i istorija : finsko-russki slovar, Opetushallitus, 1994. Hakusanoilla lääketiede sanakirjat venäjän kieli löytyy teokset Bolotina, A. J: Anglo-russki i russko-anglijski meditsinski slovar = English-Russian and Russian-English medical dictionary, Moskva :... |
| Kasvit tuottavat happea. Ok. Kasvaminen vaatii energiaa ja happea. Kasvit kuluttavat happea? Tuottaako kasvit enemmän kuin kuluttavat? Eivätkö käytä energian… |
1334 |
|
|
|
Pohtimaasi ilmiötä kutsutaan yhteyttämiseksi eli fotosynteesiksi. Tarkempaa tietoa saat esim. sivustosta http://edu.ouka.fi/~eppu/solu/sitominen.html.
Voit myös tutustua biologian kirjoihin, joita toivottavasti löytyy kotipaikkakuntasi kirjastosta!
|
| Onko saatavilla videoita biologiasta ja kemiasta, lukion oppimäärästä? |
1197 |
|
|
|
YLE:n opetusohjelmien Etälukio-sarjassa on ilmestynyt videotallenteet KEMIA : Petri ja pipetti. 2001 ja SOLUBIOLOGIA. 2001. Kumpaakaan ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta ne ovat tilattavissa kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolainapyynnön voit jättää lähimpään kirjastoosi tai tehdä Internetin kautta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi Elävä tiede -videosarjasta muutama aihettasi sivuava video :
YHTEYTTÄMINEN (1994), GENETIIKKA (1998) ja VERI (1995) ja lisäksi DIDAVISION : solut (2000).
|
| Mistä löydän biologian vanhoja pääsykokeita |
893 |
|
|
|
Meillä täällä Jyväskylän kaupunginkirjastossa on teos:Valintakoekysymyksiä (osan nimi: 1995, Biologian yhteisvalinta).
Lisäksi eri yliopistojen kotisivuilla on vanhoja pääsykoekysymyksiä, esimerkiksi Joensuun Yliopiston kotisivulla (osoite:http://www.joensuu.fi/matemluonto/index.html) löytyy vuosien 1998-2000 valintakoetehtäviä.
|
| Mistä saisin biologian vanhoja pääsykokeita? |
852 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudulla biologian valintakoekysymyksiä löytyy teoksista:
Valintakoekysymyksiä - urvalprovuppgifter 1997 - Biologian ja farmasian koulutusalat...
Valintakoekysymyksiä - urvalprovuppgifter 1995 - Biologian yhteisvalinta ...
Saatavuustietoja voit kysellä kirjastoista tai katsoa aineistotietokannasta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/
|
| Onko teillä lastenkirjoja, jotka käsittelee terveyttä? |
1163 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston lastenosastot ylläpitävät Plussanen-hakusivua, josta löytyy tietoa ennen kaikkea lasten ja nuorten aineistosta. (Plusselin ruotsiksi, Plussie englanniksi).
Osoitteesta http://www.libplussa.fi/plussanen/minajamuut.html löydät aineistoa mm. aiheista "ihminen" ja "mistä lapset tulee", jotka näyttävät molemmat liittyvän tutkielmasi aiheeseen.
Osoitteesta http://www.libplussa.fi/plussanen/swe-ihminen.html löydät vastaavaa aineistoa ruotsiksi. Hakutuloksesta näet paitsi teoksen tiedot myös sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
