| Huomasin ajellessani Suomen maaseudun halki, että monilla metsän avohakkuualueilla oli koivut katkaistu tasaisesti noin neljän metrin korkeudesta ja vain… |
144 |
|
|
|
Avohakkuun hyöty luonnolle lisääntyy, jos sen yhteydessä jätetään säästöpuita metsään kuolemaan ja lahoamaan. Kokonaisten runkojen säästämisen asemesta voidaan tässä hyödyntää tekopökkelöintiä. Tekopökkelö saadaan aikaan katkaisemalla puu 2-4 metrin korkeudelta. Katkaisu nopeuttaa lahoamista, jolloin saadaan nopeasti lisää lahoavaa puuta metsiin. Puunlatva jätetään korjaamatta, mikä lisää myös maalahopuuta. Tekopökkelö tehdään yleensä lehtipuusta, joka on monimuotoisuudelle arvokas, mutta taloudellisesti vähäarvoisempi kuin havupuut.
https://forest.fi/fi/artikkeli/kukkiva-avohakkuu-on-suuri-hyonteishotel…https://www.metsagroup.com/fi/puunhankinta/kestava-kehitys/metsanomista…https://www.storaenso.com/fi-fi/newsroom/news/2021/8/get-to-know... |
| Voidaanko perinteisen metsänhoidon (kaadetaan vain osa suurimmista puista hajautetusti) merkittävimmiksi eduiksi lukea luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä… |
120 |
|
|
|
Perinteisellä metsänhoidolla tarkoitetaan yleensä avohakkuisiin perustuvaa metsänhoitoa, kun taas jatkuvalla metsänkasvatuksella tarkoitetaan sitä, ettei avohakkuita tehdä, vaan puista poistetaan kerralla vain osa.
https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/artikkelit/jatkuva-kasvatus/
Jatkuvassa kasvatuksessa kustannukset ovat pienemmät luontaisen uudistumisen takia. Myös monimuotoisuuden kannalta jatkuva kasvatus saattaa useissa tapauksissa olla parempi vaihtoehto (metsässä on eri-ikäisiä puita) verrattuna perinteiseen talousmetsään, jossa kaikki puut suunnilleen samankokoisia ja -ikäisiä ja usein vieläpä samaa lajia. On kuitenkin todettava, että toisaalta jotkut lajit viihtyvät nimenomaan esimerkiksi hakkuuaukeilla.
Lisää... |
| Mistä saisin tietää kuinka monta hehtaaria/paljonko avohakkuita tehdään vuosittain? Eli kaipaisin tilastoja vuosien takaa montako kymmentä- tai sataatuhatta… |
1300 |
|
|
|
Tarkoituksenmukaisin tiedonlähde metsätaloudellisten tilastotietojen jäljittämiseen on Metsätilastollinen vuosikirja edeltäjineen, joita on julkaistu vuodesta 1887 lähtien.
Metsätilastollinen vuosikirja löytyy PDF-muotoisena verkosta vuodesta 1996: http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2010/index.html
Hakkuutilastot löytyvät luvusta 3, Metsien hoito, taulukosta 3.0, Metsänhoito- ja metsänparannustyöt.
Avohakkuiden vuosittainen määrä vaihtelee huomattavasti. Vuosina 2001-2010 vaihteluväli on ollut 93 000 hehtaarista (2009) 174 000 hehtaariin (2007).
|
| Kun niin moni kaatoi metsäänsä samanaikaisesti, maisemat ovat menettäneet suuren osan viehätyksestään ja tutusta vehreästä ilmeestään. Kuinka kauan menee kun… |
927 |
|
|
|
MTK:n lakimies Pekka Airaksinen kertoi, että metsälaki edellyttää, että mikäli metsää hakataan on siitä tehtävä metsänkäyttöilmoitus ja viiden vuoden sisällä on istutettava uudet taimet tilalle, eli asia on lakisääteinen.
Metsälaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Se kuinka kauan metsä on taas entisensä näköinen riippuu maaperästä sekä leveysasteesta. Suomessa kasvukausi on varsin lyhyt, joten vie vuosikymmeniä ennen kuin metsä on ns. täysikasvuinen.Lisätietoja voi tiedustella MTK:sta: http://www.mtk.fi/
|
Kysy kirjastonhoitajalta
