| Milloin morsian vaihtuu vaimoksi/puolisoksi, kun pappi vihkimisen jälkeen sanoo: Voit suudella morsianta? |
83 |
|
|
|
Varsinaiseen vihkimisen kaavaan tuo suutelokehoitus ei taida kuulua, mutta perinteisesti pappi tai vihkijä voi antaa parille luvan suudella sen jälkeen, kun heidät on julistettu aviopuolisoiksi. Sanamuoto vaihtelee.Tiukasti ajatellen kyseessä on jo tuossa vaiheessa vaimo, mutta juhla on kuitenkin morsiamen ja sulhasen juhla, joten ehkä sen vuoksi vielä puhutaan morsiamesta.Evankelis luterilaisen kirkollisen vihkimisen kaava löytyy kirkkokäsikirjasta.Siviilivihkimisen kaavan voi tarkistaa Digi- ja väestötietoviraston sivuilta. |
| Suomalaisessa kansanlaulussa rannalla-istuja neito kudotaan papin paitakangasta. Miksi pappi sai paitakankaan? |
173 |
|
|
|
Laulussa ilmeisesti ajatellaan papin saavan paitakankaan palkaksi vihkimisestä.
Ilmeisesti kapioiden kutominen kuului viimeistää kihlausaikaan. Vuonna 1921 kerrotaan Liedepohjan nuorisoseuran Taimi-lehdessä:"Mikkelistä loppiaiseen morsian kulki puhemiehen kanssa talosta taloon pitkin pitäjää kerjuulla. Puhemies pyysi miehiltä rahaa, naisilta villoja, pellavia ym. ”kapioo”. Kim näiltä matkoilta palattiin, oli morsiamella hevoskuorma tavaraa. Nyt oli morsiamen kehrättävä ja kudottava verka, josta valmistettiin vihkipuku sulhaselle. Vielä oli tehtävä anopin puku ja papin paitakangas oli pellavista kehrättävä ja kudottava ja valmistettava paljon muutakin" Linkki artikkeliin
|
| Kaarinan kirkonkirjassa on 1874 merkintä avioliittoon kuulutuksesta, jossa mainitaan että Lysn. uttogs brudgummen (kuulutuksen haki/otti sulhanen) och brudens… |
261 |
|
|
|
Vanhimman kirkkolain (1686) mukaan naisella tuli olla naimisiin mennessään holhooja, joka antoi suostumuksensa liitolle. Tästä tehtiin merkintä vihittyjen ja kuulutettujen luetteloon. Holhooja oli yleensä morsiamen isä. Mikäli hän ei enää ollut elossa, tulivat seuraavana vuoroon vanhin veli, velipuoli isän puolelta, velipuoli äidin puolelta, isänisä jne.
Prosessi kohti avioliittoa alkoi sillä, että tuleva aviomies kertoi toiveensa avioliitosta naisen naittomiehelle. Vasta vuonna 1864 säädettiin täysivaltaisen 21-vuotiaan naisen, joka ei ollut holhouksen alaisena, oikeudesta avioitua ilman naittajaa ja hänen suostumustaan.
Kuulutus tapahtui yleensä morsiamen kotikirkossa kolmena peräkkäisenä sunnuntaina. Kuulutuksen otti... |
| Isäni isoisä ja isoäiti vihittiin vuonna 1859. Vihkimistiedon lopussa "Hiskissä" on: "hemma i skrud". Mitä tämä tarkoittaa? |
428 |
|
|
|
"Hemma i skrud" on suomeksi "(vihitty) kotona juhla-asussa". (Sinikka Karskela, Sukututkijan tietokirja) |
Kysy kirjastonhoitajalta