avioliittoon vihkiminen

Tilaa aihepiirin avioliittoon vihkiminen RSS-syöte

3 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–3.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Suomalaisessa kansanlaulussa rannalla-istuja neito kudotaan papin paitakangasta. Miksi pappi sai paitakankaan?	81	15.3.2024	Laulussa ilmeisesti ajatellaan papin saavan paitakankaan palkaksi vihkimisestä. Ilmeisesti kapioiden kutominen kuului viimeistää kihlausaikaan. Vuonna 1921 kerrotaan Liedepohjan nuorisoseuran Taimi-lehdessä:"Mikkelistä loppiaiseen morsian kulki puhemiehen kanssa talosta taloon pitkin pitäjää kerjuulla. Puhemies pyysi miehiltä rahaa, naisilta villoja, pellavia ym. ”kapioo”. Kim näiltä matkoilta palattiin, oli morsiamella hevoskuorma tavaraa. Nyt oli morsiamen kehrättävä ja kudottava verka, josta valmistettiin vihkipuku sulhaselle. Vielä oli tehtävä anopin puku ja papin paitakangas oli pellavista kehrättävä ja kudottava ja valmistettava paljon muutakin" Linkki artikkeliin
Kaarinan kirkonkirjassa on 1874 merkintä avioliittoon kuulutuksesta, jossa mainitaan että Lysn. uttogs brudgummen (kuulutuksen haki/otti sulhanen) och brudens…	78	19.2.2024	Vanhimman kirkkolain (1686) mukaan naisella tuli olla naimisiin mennessään holhooja, joka antoi suostumuksensa liitolle. Tästä tehtiin merkintä vihittyjen ja kuulutettujen luetteloon. Holhooja oli yleensä morsiamen isä. Mikäli hän ei enää ollut elossa, tulivat seuraavana vuoroon vanhin veli, velipuoli isän puolelta, velipuoli äidin puolelta, isänisä jne. Prosessi kohti avioliittoa alkoi sillä, että tuleva aviomies kertoi toiveensa avioliitosta naisen naittomiehelle. Vasta vuonna 1864 säädettiin täysivaltaisen 21-vuotiaan naisen, joka ei ollut holhouksen alaisena, oikeudesta avioitua ilman naittajaa ja hänen suostumustaan. Kuulutus tapahtui yleensä morsiamen kotikirkossa kolmena peräkkäisenä sunnuntaina. Kuulutuksen otti morsiamen...
Isäni isoisä ja isoäiti vihittiin vuonna 1859. Vihkimistiedon lopussa "Hiskissä" on: "hemma i skrud". Mitä tämä tarkoittaa?	283	11.11.2021	"Hemma i skrud" on suomeksi "(vihitty) kotona juhla-asussa". (Sinikka Karskela, Sukututkijan tietokirja)