asevelvolliset

4 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–4.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Suhtaudutaanko muualla maailmassa miehiin, jotka eivät ole käyneet armeijaa yhtä jyrkästi kuin Suomessa ja jos ei, miksi Suomessa ajatellaan, että sellaiset… 210 20.3.2018  Kannattaa tutustua aiheesta kirjoitettuihin teoksiin, esimerkiksi seuraaviin: Puolustuslinjalla : yhteiskuntatieteellistä ja historiallista tutkimusta maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta /toim. Teemu Tallberg, Anni Ojajärvi ja Tiia Laukkanen, kirjoittajat Anders Ahlbäck et al. Tasa-arvoinen turvallisuus? : sukupuolten yhdenvertaisuus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa /toim. Pirjo Jukarinen ja Sirkku Terävä Suomi on yksin Euroopan asevelvollisuuskartalla kertoo Yleisradio sivuillaan (2013) https://yle.fi/uutiset/3-6828285  Tasa-arvovaltuutetulta on kysytty asiasta: https://www.tasa-arvo.fi/usein-kysyttya World Factbook kertoo asevelvollisuudesta https://www.cia.gov/library/publications/resources/the-world-...
Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, niin sanottu Suomen vanha sotaväki. Onko tähän sotaväkeen osaa ottaneista… 430 24.2.2017 Vastausta pitäisi varmaankin etsiä yksityiskohtaisen tutkimuksen Screen, J. E. O. Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901. - (Sotilasperinteen seura ry:n julkaisusarja nro 4). - Suomen sotilas, 2000 lähde- ja kirjallisuusluettelon avulla. Pitkälti samoihin arkistoaineistoihin viitataan tutkimuksessa Vappula, Kari Sotilaspapin virka Suomen asevelvollisessa sotaväessä 1881-1905. - Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1989 Screenin ja Vappulan käyttämän arkistoaineiston keskeisin sijoituspaikka oli Sota-arkisto. Sota-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston alaisuudessa. Kansallisarkiston sivulta http://www.arkisto.fi/se/aineistot/sodat-ja-puolustushallinto/ löytyy yleistä informaatiota puolustushallinnon...
Evättiinkö Suomessa 1918 kapinaan osallistuneiden ja tuomion saaneiden miesten ja naisten lapsien pääsyä Suomen armeijaan, reserviupseerikouluun ja… 1102 20.1.2015 Aihe on herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua viime vuosina. Professori Heikki Ylikangas on esittänyt että n. 100 000 miestä jätettiin 1920-30 -luvuilla kokonaan kouluttamatta poliittisista syistä, mikä näkemys pyrittiin kumoamaan teoksessa Teloitettu totuus (Helsinki 2008). Pääsyä armeijaan ei periaatteessa rajoitettu, mutta upseerikoulutukseen hyväksymisessä otettiin huomioon myös asevelvollisen poliittinen luotettavuus. Sotien välisenä aikana kutsuntaluetteloissa oli merkintä "Kansalaiskunto", johon suojeluskunta ja paikallinen poliisi merkitsivät arvionsa asevelvollisen luotettavuudesta. Epäluotettaviksi merkittiin kommunistit tai muuten toiminnallaan epäluotettaviksi osoittautuneet. Erityistehtäviin, upseeri- ja...
Mistä ja miten voisin saada sotilastietoja 1939 alkaen sodassa taistelleesta ja haavoittuneesta isästäni. Missä taistellut, joukko-osasto, missä haavoittunut,… 7953 8.3.2010 Tietoja kannattaa lähteä etsimään isän sotilaspassista, jos sellainen on tallella. Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa. Tieoja kantakortin saatavuudesta osoitteessa http://193.184.161.240/portti/index.php/Sotap%C3%A4iv%C3%A4kirjat