asemakaavoitus

6 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–6.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Katajanokanlaituri 1, Mitä eri yrityksiä ja viranomaisia tässä talossa on sen alusta nykyiseen hetkeen saakka toiminut? 172 19.4.2022 Lauri putkonen on laatinut Katajanokan kaavahistoriikin 2010. Siinä kerrotaan Katajanokanlaituri 1 historiasta näin: "Rahapajan vieressä sijaitseva tontti oli alkuaan varattu Suomen Pankin rakennukselle, mutta kun pankki sai toimitilat Kruununhaasta oli tontti jäänyt rakentamattomaksi. Tallqvistin vuoden 1882 kaavassa tontti oli tarkoitettu tullikamaria ja satamakonttoria varten. Pankinjohtaja, kaupunginvaltuutettu Alfred Norrmén osti tontin, ja 1896 valmistuivat talon piirustukset. Arkkitehti Theodor Höijer antoi kolmikerroksiselle rakennukselle romanttisen, linnamaisen asun. Punatiiliset julkisivut päättyivät rikkaasti koristeltuihin päätykolmioihin ja keskieurooppalaisvaikutteisiin siroihin torneihin. Rahatoimikamari oli edellyttänyt,...
Mistä on kadunnimi 'Erottaja' peräisin? 316 5.2.2021 Nimi Erottaja (Skillnaden) tulee siitä, että Erottajan katu ja Erottaja-aukio rajasivat varsinaisen Helsingin kaupungin niin sanotusta Uudenmaan esikaupungista. Uudenmaan esikaupungiksi kutsuttiin 1812 asemakaavoitettua uutta kaupunginosaa, joka käsitti nykyisen Esplanadin etelä- ja länsipuolisen alueen. Lähde: Pesonen, Leo A.; Terho, Olavi; Nimistötoimikunta: Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupunki 1981. 2. korj. p., s. 94 ja 144.
Mitä toimintaa on ollut virasto- tai toimistotalossa, joka on Pasilan kirjastoa viistosti vastapäätä Kellosillan varrella. Talo on ollut pitkään tyhjillään ja… 512 6.5.2019 Kyseinen Asemamiehenkadun ja Kellosillan risteyksessä sijaitseva toimistorakennus on valmistunut vuonna 1978 ja sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Matti Hakala. Tontin omistaa Helsingin kaupunki. Rakennus on päätetty purkaa ja sen tilalle rakentaa 6-13-kerroksinen asuintalo, johon on asemakaavapäätöksen mukaan sijoitettava myös vähintään 250 kerrosneliötä yleisölle avointa liike- tai palvelutilaa. Asemakaavan muutos hyväksyttiin 14.11.2018. Rakennushankkeen toteuttaminen on varattu SRV Rakennus Oy:lle, ja hankkeesta vastaa arkkitehti Ville Purma. Hankkeen tarkemmasta aikataulusta ei vielä löytynyt tietoa. Lähteitä ja lisätietoja: Asemakaavojen hyväksyminen: Pasila ja Herttoniemi (Kaupunginkanslia, 20.11.2018) https://www.hel.fi/...
Milloin Tampereen Tammelan Välimaankatu katkaistiin niin, että jäljelle jäi vain pari korttelia länsiosasta alkuperäisen nimisenä ja lyhyt pätkä itäpäästä… 559 28.9.2016 Arkkitehti Antero Sirviön laatimassa vuonna 1966 hyväksytyssä Tammelan muutosasemakaavassa kortteleiden 245 ja 246 välissä oleva Välimaankadun katualue poistettiin kokonaan ja kortteli osoitettiin teollisuuskäyttöön. Välimaankatu 25 asuinrakennuksen tontti jäi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen keskelle. Vuonna 1988 asemakaavamuutoksessa Välimaankatu 25:n tontti erotettiin pohjoispuolen tontista, ja näin syntynyt uusi tontti osoitettiin jälleen asuinkäyttöön. Korttelin 245 kohdalla oleva Kekkosen-Paasikiven tien tieosuus risteysalueineen valmistui näihin aikoihin. Välimaanpolku, joka ennen oli osa Välimaankatua, esiintyy ensimmäisen kerran vuoden 1988 vahvistetussa asemakaavassa. Valokuvia alueesta voi yrittää etsiä Tampere-...
Miksi rakennukset, joilla on sama toiminto, voivat näyttää niin erilaisilta eri maissa? Ja kuka määrää missä ja kuka voi rakentaa jotakin? 1026 14.10.2013 Arkkitehtuurissa tyylit vaihtelevat ajan ja paikan mukaan. Erilaiset rakennustyylit heijastavat vallassaolevaa muotia, uskomuksia ja uskontoja tai arvoja ja ihanteita sekä uusia tekniikoita, jotka mahdollistavat uudet tyylit. Lisää aiheesta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Architectural_style Kaikkeen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa, jonka myöntää paikallinen rakennusvalvontaviranomainen. Rakennusluvasta lisää täällä: http://www.rakennuslupa.fi/ Kaupunkirakentamista säätelee myös asemakaava. Täältä löytyy tietoa asemakaavoituksesta Espoossa: http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Asemakaava Lisäopastusta aiheeseen voisi tiedustella myös arkkitehtuurimuseon kirjastosta:...
Kun Helsingin asemakaava suunniteltiin, se käsitti n.s. kaksi osaa, kaksi ruudukkoa, toinen Espan suunnassa, toinen Korkeavuorenkadun. Mikä erotti nämä … 1152 24.8.1999 Helsingin asemakaavasuunnitelmista eri aikakausilta löydät tietoa mm. Helsingin asemakaavahistoriallisesta kartastosta (toim. Olof Stenius, 1969) tai moniosaisesta Helsingin kaupungin historia -teoksesta, jonka osassa 3:1 (1950) esimerkiksi kerrotaan J.A. Ehrenströmin asemakaavasuunnitelmasta vuodelta 1812. Arvelen sinun tarkoittavan tätä kysymyksessäsi. Nämä teokset ovat luettavissa tai lainattavissa kirjastoissamme, saatavuustiedot näet pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi)