| Missä ja kenen kirjoittamassa suomalaisessa kirjassa mainitaan "katajainen kansa"? |
76 |
|
20.3.2024 |
|
Sanonta "katajainen kansa" on saanut alkunsa Juhani Ahon vuonna 1900 julkaistun lastukokoelman Katajainen kansani nimestä. Panu Rajalan mukaan "Ahon kielikuvaa on siitä pitäen käytetty kansanluonteen tavaramerkkinä" (Panu Rajala, Naisten mies ja aatteiden : Juhani Ahon elämäntaide).
Eino Leino käytti ilmaisua romaanissaan Tuomas Vitikka (1906): " -- [Suomen] väestö oli tuo suorastaan jumalista polveutuva katajainen kansa, jota ei mikään ajan myrsky voinut kukistaa -- ". Jo fraasiksi muuntuneena sen tapaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa: "Toisinaan Elias urheilukentän juhlissa huuteli iskulauseita Rautajärven pitäessä puheitaan: – Katajainen kansa syö petäjäistä leipää." Kaiken kaikkiaan sanonnan voi tavata lukuisilta... |
| Minkä ikäisiä Rautatie-romaanin päähenkilöt Matti ja Liisa ovat? |
111 |
|
23.11.2023 |
|
Matista ja Liisasta sanotaan Rautatien alussa, että "Vanhoja he olivat molemmat, olivat jo olleet kauan". Jonkin verran heidän vanhuudestaan voi päätellä siitä, että Matti ja Liisa olivat aikoinaan tutustuneet pappilassa töissä ollessaan ja menneet yhteen. Tällöin oli pappilassa ollut, ei tämä eikä edellinen, vaan edellistä edeltävä rovasti. Nykyinen rovasti toteaa olevansa nuorempi mies kuin Matti, ja hänellä vaimoineen on 7 lasta, joten hänkään ei ole ihan nuori. Mitään voimattomia vanhuksia he eivät kuitenkaan vielä ole, työt hoituvat, Matti kantaa raskaita säkkejä ja he jaksavat kävellä pitkän matkan takaisin seikkailultaan. |
| Mikä on syy siihen, että Rautatie-romaanissa Matti ei suostu kuuntelemaan, mitä Liisa on kuullut pappilassa? Liisa on kuullut monia asioita, joita Matti ei… |
137 |
|
15.5.2023 |
|
Rafael Koskimies nostaa Rautatie-analyysissaan Matin välinpitämättömyyden syyksi "miehisen ylemmyydentunnon": "Matti hieman kiukuttelee itsekseen ja arvaa Liisan menneen vuorollaan rautatiestä uutta kuulemaan. Niin laita onkin. Liisa saapuu ja Matti on olevinaan välinpitämätön, vaikka näkee, että vaimo on aivan täyteen syötetty uutta tietoa rautatiestä. Seuraa mainio kohta, missä Matti näyttelee – miehisen ylemmyytensä tunnossa – välinpitämätöntä. Aina Liisan alkaessa puhua rautatiestä, hän lopettaa yrityksen alkuun tokaisten, ettei halunnut kuunnella valheita. Onkohan muka koko rautatietä olemassakaan?"
Juhani Ahon huumoria tutkinut Unto Kupiainen on samoilla linjoilla huomauttaessaan, että Matti suhtautuu yleensä hieman yliolkaisesti... |
| Miksi konduktööri naurahtaa Rautatie-romaanissa, kun Liisa kysyy häneltä, että ei kai vain kävisi niin, että juna kaatuisi tai lehmä jäisi alle? Hän siis ei… |
139 |
|
8.3.2023 |
|
Konduktöörin mielestä Liisan kysymys on mitä ilmeisimmin naiiviudessaan huvittava eikä vakavan vastauksen väärti. Kyseinen kohtaus onkin oivallinen esimerkki Rafael Koskimiehen Rautatie-analyysissaan esittämästä huomiosta: "Aho on tieten tahtoen halunnut tähdentää päähenkilöittensä alkeellisuutta, herttaista lapsenomaisuutta, tietämättömyyttä maailman menosta, -- " (Toisto ja porrastus Rautatiessä. – Rafael Koskimies, Kymmenen tutkielmaa Juhani Ahosta) |
| Minkä arvoinen on Juhani Ahon Panu-teos, 10 vihkoa, painovuosi 1909? |
131 |
|
6.6.2022 |
|
Kirjasto ei pysty antamaan arviota kirjojen arvosta, suosittelemme kääntymään antikvariaattien puoleen arvon määrittelemisessä. Antikvaari.fi-sivustolta voi saada jonkinlaista aavistusta siitä, missä hinnoissa kirjat mahdollisesti liikkuvat. Panusta on sivustolla kaupan useita eri painoksia, kuten vaikkapa seuraavat kolme:
https://www.antikvaari.fi/k/aho-juhani/panu-kuvauksia-kristinuskon-ja-p…
https://www.antikvaari.fi/k/aho-juhani/panu-kuvauksia-kristinuskon-ja-p…
https://www.antikvaari.fi/k/aho-juhani/panu/0025b9fcdf7e793858dff3a9 |
| Haluaisin lukea Kolin kansallispuistoon sijoittuvan romaanin. Löytyykö sellaista? |
272 |
|
11.1.2022 |
|
Terveisiä Lieksasta, Kolin kaupungista!
Vaikka Koli onkin aikojen saatossa innoittanut monia taiteilijoita, niin sangen vähän sinne sijoittuvia romaaneja kuitenkaan löytyy. Muutaman onnistuin kuitenkin löytämään (Finna.fi:ssä Hakuehdot: (Kaikki osumat:koli AND Kaikki osumat:84.2; Aineistotyyppi: Kirja):
Kukkonen, Jussi. Tuomiovuoren varjossa: historiallinen romaani. Jyväskylä: Pohjola, 1955.
Määttänen, Eino. Koli ja Rakkaus satuverhossa. Koli: Tekijä, 1936.
Tuo Määttäsen teos sisältää siis kaksi lyhyempää kaunokirjallista tekstiä, joista toinen on nimeltään Koli.
Jos Kolin kaunokirjallisempi kuvaus kiinnostaa, niin vinkkaan vielä muutaman löydön alla.
Juhani Ahon lastu Käynti Kolilla löytyy mm. seuraavasta:
Aho, Juhani, ja... |
| Mitå tarkoittaa Juhani Ahon lastussa 'Kun isä lampun osti' esiintyvä Istukas-Pekka? |
182 |
|
12.7.2021 |
|
Tukeudun Suku Forumin keskustelupalstaan, jossa sukututkija oli löytänyt kuolleiden luettelosta henkilön yhteydessä maininnan "istukas":
"Onneksi eräs asiantuntija tiesi: Istukas on talossa vakituisessa hoidossa oleva ruotuvaivainen. Siis ihan eri asia kuin huudokas..."
|
| Elokuvassa Rautatie Matti Liisan ollessa pappilassa syö illallista. Mikä on kala jonka Matti syö? |
200 |
|
14.5.2021 |
|
Elokuvassa Matti tosiaan nostaa ilmeisesti suolakalan pytystä ja syö sen. Kala näyttäisi silakalta, vaikka sitä on vaikea tunnistaa varmasti, kun pää puuttuu ja Matti avaa vatsan. Sillä ei kuitenkaan näytä olevan rasvaevää eli se ei olisi siis muikku, jolla on rasvaevä selkäevän ja pyrstöevän välissä. Salakalla vatsaevä on pidempi ja selkäevä on alempana, joten sen pitäisi näkyä kohdassa, jossa Matti pitelee kalaa.
Kirjassa Matti syö myös, mutta ei kalaa, siinä mainitaan, että hän söi varsinkin voita paljon ja ryyppäsi tuopista piimää ja seuraavana päivänä hän paistoi potattipaistikkaita.
Kalan tunnistukseen löytyy apua LuontoPortista, https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/ ja Vapaa-ajan kalastajien sivuilta, https://www.vapaa-... |
| Kuinka kauan Rautatie-romaanissa rautatie, jota Matti ja Liisa kävivät katsomassa, oli ollut olemassa ennen kuin he näkivät sen? Miksi he kuulivat siitä vasta… |
335 |
|
20.4.2021 |
|
Juhani Aho kuvaa Matin ja Liisan elämää Korventaustassa eristäytyneeksi: Muusta maailmasta he eivät paljoa tienneet eikä muu maailma heistä. Tässä on varmaankin selitys sille, että tieto ei heille kulkenut kotiin asti, vaan se saavutti Matin pappilassa, kun hän oli maksamassa arentijyviään rovastille. Aho kuvaa tämän tapahtuvan aina tammikuun lopussa. Ville-niminen mies, jonka Matti kohtaa matkalla kotiin, kertoo olleensa jo puolitoista vuotta sitten rautatien rakennushommissa, joten melko kauan tosiaan on kestänyt, että tieto saavuttaa Matin. Itse retki rautatietä katsomaan tehdään seuraavana juhannuksena, joten Matti ja Liisakin ovat kuulleet kyllä rautatiestä puoli vuotta ennen kuin lähtevät sitä katsomaan.
Mielenkiintoinen... |
| Juhani Ahon Rautatiessä ” ”pääsky lensi kirkonkylästä päin ja suikasi tallin lakkaan”. Mikä on tässä lakka? Räystäs ehkä? |
156 |
|
4.12.2020 |
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan lakka viittaa toisinaan erilaisiin katettuihin tiloihin, katoksiin tai laavuihin. Esimerkiksi kyyhkyslakka on kesyjen kyyhkysten pesä-, lepo- ja turvapaikaksi rakennettu laatikkomainen suoja tai pieni rakennus. Kysyjän tulkinta kuulostaa oikealta, Ahon teoksessa lakka vaikuttaisi viittaavan juurikin räystääseen tai muuhun katokseen.
Lähde:https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/lakka |
| Onko Juhani Ahon Rautatie-romaanin Matti lukutaidoton? |
301 |
|
10.12.2019 |
|
Ahon teksti kyllä vahvasti johdattelee tulkitsemaan Matin lukutaidottomaksi. Matti tarvitsisi silmälasit, mutta ei ole sellaisia hankkinut, "kun ei ole löytänyt käypiä". Todellisin syy lienee kuitenkin hänen heikko lukutaitonsa, jonka hän kömpelösti yrittää verhota huononäköisyydeksi. Rovasti kuitenkin tietää, että "Matti oli huonolukuinen, hyvin huonolukuinen".
Moderni lukutaitoisuus, taito lukea ja kirjoittaa, oli 1800-luvun maalaisväestön keskuudessa hyvin harvinaista. Enemmistö ns. säätyläislukutaidon osaajistamme oli ruotsinkielisiä. Rahvaan eli sääty-yhteiskunnan alaluokkaisen väen "lukutaidoksi" riitti toisto- ja ulkoluku eli kirkollinen lukutaito. Henkilö saatettiin merkitä rippikirjoissa sisälukutaitoiseksi, vaikka... |
| Kuinka monta sivua on Juhani Ahon novellissa Kello? |
247 |
|
19.11.2019 |
|
Juhani Ahon lastu Kello (1884) on julkaistu useammassakin kokoelmassa ja sivumäärä riippuu niteen koosta.
Vuonna 1904 ilmestyneessä kokoelmassa Lastuja.Viides kokoelma Kello-lastu on 24 sivua pitkä (ss. 57 - 80).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100437/Lastuja_viides_kokoelma.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vuonna 1918 julkaistuissa Juhani Ahon Koottujen teosten ensimmäisessä nidoksessa Kello-lastussa on 16 sivua (ss. 32 - 47).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100655/Kootut_teokset-1_nidos.pdf?sequence=1&isAllowed=y |
| Tätini, 95 v, muistelee, että jossain 1900-luvun alussa julkaistussa kansankoulun lukukirjassa olisi ollut luku Tuomion kello. Mistähän kirjasta tarkkaan… |
191 |
|
14.11.2019 |
|
Olisikohan kyse Juhani Ahon lastusta Tuomiokello. Kyseinen lastu on julkaistu myös teoksessa Lastuja : valikoima kouluja varten, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1905 ja sen jälkeen siitä otettiin useita uusintapainoksia, mm. vuosina 1914, 1929 ja 1930.
Vuoden 1905 valikoima on digitoitu ja luettavissa myös verkossa. Tuomiokello on teoksen sivulla 116.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100438/Lastuja_valikoima_kouluja_varten.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tuomiokello-lastun voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Juhani Aho: Valikoima lastuja (WSOY, 2011), joka on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
https://www.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8aee85e4-0b16-4c77-bf38-7a0b89bdc90a
|
| Onko Välskärin kertomuksia lainattavissa äänikirjana mistään kirjastosta? |
527 |
|
22.2.2018 |
|
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksia (Fältskärns berättelser, 1853–1867) ei ole saatavana kirjastoista äänikirjana.
Välskärin kertomuksia Juhani Ahon suomennoksena on kuultavissa Yle Areenassa Esko Salervon lukemina. Jaksot voi myös ladata omalle laitteella. Äänikirjaan on linkki alla.
Vinkiksi vielä, että Yle Areenassa on kuunneltavissa myös Pekka Lounelan Ylelle dramatisoima ja Väinö Vainion ohjaama 15-osainen kuunnelmasarja Välskärin kertomuksia vuodelta 1974. Kunnelman sivuille pääset alla olevasta linkistä.
https://areena.yle.fi/1-4163488
https://areena.yle.fi/1-1659330?autoplay=true
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic |
| Olisiko teillä antaa esimerkkejä suomalaisista kirjallisuuden klassikoista, jotka toteuttavat realismia? Kirja saisi olla mahdollisimman lyhyt. |
1850 |
|
22.8.2017 |
|
Keskeiset realismin edustajat suomalaisessa kirjallisuudessa ovat Minna Canth, Juhani Aho, Teuvo Pakkala ja Arvid Järnefelt.
Minna Canthin lyhyitä pienoisromaaneja ovat esimerkiksi Köyhää kansaa (1886) ja Salakari (1887).
Juhani Ahon tuotannossa suppeampia teoksia ovat mm. Papin tytär (1885), Papin rouva (1893), Yksin (1890) ja Helsinkiin (1889).
Teuvo Pakkalan teokset ovat jonkin verran pitempiä, mutta lyhyimmästä päästä ovat Vaaralla (1891) ja Elsa (1894).
Myös Arvid Järnefeltin Isänmaa-romaani (1893) on realimismia edustava klassikko.
Mikäli luettavan teoksen ei tarvitse olla romaani, niin kaikilta edellä mainituilta kirjailijoilta löytyy myös pitkiä novelleja ja novellikokoelmia.
Edellä mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa... |
| Irja Ranen Nauravan neitsyen ilmestymisestä asti vaivannut kirjan "kieli", se on yksyhteen oman äitini (s 1914) kielen kanssa. Mistä voi olla kysymys? Äiti… |
1293 |
|
21.3.2016 |
|
Irja Rane itse on syntynyt Ikaalisissa, jonka murre, samoin kuin Kiikankin, kuuluu Ylä-Satakunnan murteiden alueeseen. Irja Ranen Naurava neitsyt –romaani koostuu kolmesta osasta, joiden tapahtumat ja henkilöt elävät eri maissa ja eri aikoina. Olisiko Irja Rane henkilöidensä erilaisista taustoista huolimatta kuitenkin halunnut antaa teoksensa kielelle samantyyppisen pohjan, jonka sinä äitisi kielen tuntijana tunnistit?
Isäsi lausuma runo on tosiaan Juhani Ahon, ja nimeltään Karhunnahka. Se on julkaistu ainakin Einar Fieandtin ja Helmi Krohnin kokoamassa runokirjassa Ilvola: eläinopillinen runovalikoima (1924) ja kirjassa Lukutunnin kirja. V, Lukemisen oppikirja kansakoulun V tai VI luokalle (1964). Kysele kirjoja kaukolainaan... |
| Onko niin että Välskärin kertomuksista on vain se yksi Juhani Ahon suomennos, joka on lyhennelmä? Pitäisi löytää kohta, joka alkutekstissä menee näin: "Ty jag… |
941 |
|
12.11.2015 |
|
Kyseinen kohta löytyy Topeliuksen Välskärin kertomusten toisesta osasta, kuudennesta kertomuksesta "Mainiemen linna". Juhani Ahon suomennos vuodelta 1896 kuuluu näin: "Sillä minulla on vapaista kuvauksista se ajatus, että niiden totuus piilee siinä, että ne voivat olla tosia siten, että ne ovat sopusoinnussa sen ajan varsinaisen ja yleisen hengen kanssa, jota kuvataan; (--)". Kyseinen kohta löytyy suomennoksestakin sivulta 238.
Välskärin kertomusten kolme ensimmäistä osaa on suomentanut myös Robert Mellin vuosina, suomennokset ilmestyivät vuosina 1878 ja 1879.
http://runeberg.org/faltskar/b/0242.html
http://www.gutenberg.org/files/36278/36278-8.txt
Topelius, Zacharias: Välskärin kertomuksia. Toinen osa (suom. Juhani Aho, 11.p, WSOY, 1974)... |
| Pääkaupunkiseudulla ihmetellään Juhani Ahon kirjoissaan toistuvasti käyttämää sanontaa "uutten uhkain", joka ilmeisesti tarkoittaa "tahallaan, varta vasten,… |
1045 |
|
6.5.2014 |
|
Teoksessa Höystikkäät: makupaloja Savon latvoelta (2005) kerrotaan, että murteellinen sanonta "uute uhaten" tarkoittaa 'tieten tahtoen, esim. jtk. kieltoa uhmaten'. Unto Eskelisen Kieljkiärylöetä-kirjassa (1985) sanonta on puolestaan muodossa "uutten uhkaen" ja sen merkitys 'asiakseen, varta vasten, juuri sen takia'. Suomen kielen etymologinen sanakirja V (1975) puolestaan mainitsee, että sanasta ”uhka” etymologisesti lähtöisin oleva sanonta ”uuten uhaten” on savolaismurteinen adverbi, jonka merkitys on ’varta vasten, ehdoin tahdoin’.
|
| Minkä arvoinen Juhani Ahon teos, 1922, 1 nidos, Muuan markkinamies, Rautatie? |
2777 |
|
25.11.2011 |
|
Kyseessä on ”Kootut teokset” -sarjan ensimmäinen osa, joka sisältää teokset ”Muuan markkinamies” ja ”Rautatie” sekä Ahon novelleja. Valitettavasti kirjalla ei ole luullakseni paljonkaan rahallista arvoa. Sarjojen yksittäiset osat ovat vielä sellaisia, että niiden kysyntä voi olla yksittäisiä kirjoja heikompaa, eivätkä kaikki antikvariaatit välttämättä edes ota vastaan sarjojen yksittäisiä osia. Kirjan täsmällinen arvo riippuu aika paljon myyjästä, mutta en uskoisi antikvariaattien maksavan mainitsemastasi kirjasta muutamaa euroa enempää. Voit toki halutessasi pyytää kirjasta arvion antikvariaatista.
Koko kymmenosaista ”Kootut teokset” -sarjaa myydään Internetissä 15–40 euron hintaan, joten yksittäiselle kirjalle ei jää sarjanakaan kovin... |
| Onko saatavilla: Juhani Aho, Rautatie? |
995 |
|
3.11.2011 |
|
Hartolan kirjastossa on useitakin eri painoksia Juhani Ahon romaanista ”Rautatie”. Voit katsoa vaihtoehtoja osoitteesta http://hartola.kirjas.to etsimällä hakusanalla ”Rautatie”. Voit myös mennä suoraan Hartolan pääkirjastoon, sillä ainakin tällä vastaushetkellä oli hyllyssäkin useita teoksen painoksia.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
