Agricola Mikael

8 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–8.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten Raamattu alkaa Acrigolan käännöksessä? 175 10.4.2019 Agricola on kääntänyt Uuden testamentin ja se alkaa näin: Se Wsi Testamenti . 1548 .  Alcupuhe sen wdhen Testamentin päle .  NInquin se VANHA TESTAMENTI yxi Ramattu ombi / iossa Jumalan Laki / ia kesky on kirioitettu / ia ne Teghot seke quin tapactunuet ouat / nijlle iotca ne samat Jumalan Lait pitenyet ouat ette ei pitänyet  Teksti löytyy verkosta kotimaisten kielten keskuksen Vanhan kirjasuomen korpuksesta, http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri2ut1_rdf.xml
Miksi joskus d muuttuu j:ksi? Esim. Meijän koira tai teijän kissa. Onko tämä jotain murretta? Miksi näin tapahtuu ja miksi sitä kutsutaan? 1703 19.10.2017 Suomen kielessä ei alkujaan ole ollut d-äännettä, esimerkiksi Kalevalassa d-kirjainta ei esiinny. 1500-luvulla Suomen kirjakielen suunnittelija Mikael Agricola päätyi kirjoittamaan th-äänteen d-kirjaimella tai dh-yhdistelmällä. Vuoden 1642 Raamatussa th-äänteen tilalle vakiinnutettiin ruotsin kielestä lainattu d-äänne. 1800-luvulla soinnilliset äänteet olivat ruotsia puhumattomalle kansanosalle vaikeita ja puhekielessä d-kirjain korvattiin helposti jollakin toisella tai jätettiin pois. Tämä d-äänteen korvaaminen on edelleen yleistä. D-äänne lausutaan parhaiten vierasperäisissä sanoissa kuten diabetes tai radon. Puhekielessä d-kirjain korvataan Länsi-Suomessa esimerkiksi r tai h-kirjaimella lehti – lehren – lehen/saada – saaha/tehdä –...
Mikael Agricola, Wikipedia sanoo seuraavaa: "Agricola keksi tai lainasi suomen kieleen lukuisia uusia sanoja. Osa Agricolan sanoista jäi päiväperhoiksi: styyri… 3560 10.10.2017 Agricolan käyttämien eri sanojen määräksi on arvioitu lähes 8 500 ja noin 60% tästä elää edelleen nykysuomessa. Pääosa on kielen keskeistä, suurtaajuista sanastoa. Sellaisia sanoja, joita nykykieli ei enää käytä, esiintyy Agricolan kielessä harvoin. Koska Agricolan tekstit ovat lähes kokonaan uskonnollisia, olisi nykykielen ja Agricolan kielen yhteisten sanojen prosenttiosuus vielä suurempi, jos verrattaisiin toisiinsa Agricolan kieltä ja jotain nykyistä uskonnollista tekstiä. Agricolan suomenkieliset tekstit ovat miltei kokonaan käännöksiä ruotsista, latinasta tai saksasta, mikä näkyy hänen sanastossaan. Käännöslainoja on runsaasti ja jonkin verran myös suoria lainoja. Osaa Agricolan sanoista käytetään nykysuomessa toisessa merkityksessä...
Pystyykö Mikael Agricolan kääntämää Uutta Testamenttia lukemaan internetissä? Jos pystyy, niin missä osoitteessa? Jos käännöstä ei ole netissä, niin onko se… 1282 4.11.2014 Kansalliskirjasto on digitoinut näköispainoksena Mikael Agricolan Uuden testamentin käännöksen (Se wsi testamenti) vuodelta 1548. Alla on linkki sivulle, jolta PDF-muodossa tallennetun tiedoston voi avata. Kotimaisten kielten keskuksen vanhan kirjasuomen korpuksessa on luettavissa Mikael Agricolan koko kirjallinen tuotanto, myös Uuden testamentin suomennos. Siihen on myös linkki alla. Lähteet: http://www.doria.fi/handle/10024/43367 http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agricola_coll_rdf.xml http://agricola.utu.fi/mikael/selaa.php?toiminto=listaa&avainsana=31 http://agricola.utu.fi/mikael/selaa.php?toiminto=listaa&avainsana=31 http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti
Missä on julkaistu Albert Edelfeltin tekemä alkuperäinen piirroskuva Mikael Agricolasta? Muistaakseni piirros on vuodelta 1908. Tarvitsisin kuvan… 1420 7.12.2011 Albert Edelfeltin puupiirros Mikael Agricolasta löytyy ainakin Simo Heinisen teoksesta Mikael Agricola: Elämä ja teokset (Edita, 2007). Kirjassa oleva kuva on koko sivun kokoinen. Jos kuitenkin etsit tätä vanhempaa julkaisua, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon: http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Tietoa Mikael Agricolan päätöksestä yleisestä lukutaidon velvoitteesta Suomessa. Milloin hän tämän päätöksen antoi? 901 20.8.2008 Tällaista yhtä velvoittavaa päätöstä ei ole olemassa. Agricolan (n. 1510-1557) rooli lukutaidon opettamisessa Suomen kansalle on ennemminkin siinä, että hän loi suomennoksillaan edellytykset kansanopetukselle. Kaukaisena tavoitteena oli se, että jokainen kykenisi itse lukemaan Raamattua. Suoraan kansalle oli suunnattu hänen ensimmäinen julkaisunsa "ABC-kiria", joka kyllä sisälsi kirjaimiston mutta oli enemmänkin katekismus eli kristinopin alkeisoppikirja. Tätä kirjasesta, josta ei ole säilynyt yhtäkään kokonaista kappaletta (nykyiset näköispainokset on muodostettu palasista yhdistelemällä), ilmestyi kolme painosta vuosina 1543-1559, joten on syytä uskoa, että kirja on päätynyt pappien ohella kansankin käsiin. Turun hiippakunnan johtajana (...
Kuka on sanonut: ken ymmärtää suomen kielen, ymmärtää ... mielen? 2603 24.11.2004 Kyllä se kuulee suomen kielen,/ joka ymmärtää kaiken mielen -sitaatti on Mikael Agricolan Rucouskiria Bibliasta. Mikael Agricolasta löytyy hyvää tietoa Opetushallituksen kokonaisuudesta Mikael Agricolan elämä ja työ https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mikael-agricolan-elama-ja-t…. Rucouskirja Bibliasta löytyy verkosta, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/43445/p20-06_rucouskiria.pd… ja helpommin luettavana versiona, http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri1rk1_rdf.xml
Uusi testamentti 1548, missä painettu? Bellman käännetty suomeksi minä vuonna, mikä painofirma, millä nimellä suomeksi? 2293 26.11.1999 Vuoden 1548 Uusi Testamentti(Se Wsi Testamenti/ Agricola Michael Olai)painettiin Tukholmassa, tiedot voit itse käydä tarkistamassa Helsingin yliopiston kirjaston Helmi-tietokannasta osoitteesta http://hul.helsinki.fi/memory/helmi.html Ensimmäisistä Bellman-käännöksiksistä löysin maininnan Fredrik Wilhelm Pippingin bibliografiasta "Luettelo Suomeksi präntätyistä kirjoista" (ilmestyi alunperin v.1856-57, näköispainos Werner Söderström Osakeyhtiön kustantamana v:lta 1967). Siteeraan tässä bibliografian tekstiä, josta käännökset ja painopaikka sekä -vuosi selviävät: "Muutamia käännöksiä C.M. Bellmannin Lauluista, ynnä Mukailema Ingeborin Walituksesta, ja Yksi Juoma-Laulu. Ruottin kielestä. Turusa, 1837. Painetut J.E.Frendellin ja Pojaan Kirja...