| Onko pahasti kehitysvammaisillakin 18 vuotta täyttäneillä Suomessa äänioikeus tai vaikka syvässä vaiheessa olevalla Alzheimerin tautisella, ja jos on, miten he… |
199 |
|
12.9.2022 |
|
Lain mukaan äänioikeus eduskunta- ja presidentinvaaleissa on kaikilla viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä. Äänioikeuden menettää vain luopumalla Suomen kansalaisuudesta. Lainsäädäntö ei siis tee rajoituksia äänioikeuteen fyysisen tai henkisen terveyden tai minkään muunkaan seikan perusteella. Jos äänestäjän kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, hän saa käyttää apunaan avustajaa. Äänioikeus on nimenä mukaisesti oikeus, ei velvollisuus. Äänioikeutettu päättää itse siitä, äänestääkö hän vaaleissa vai ei.
Lähde: vaalit.fi/aanestajalle |
| Katsoin aamulla Areenasta Itse valtiaat - sarjaa. Ohjelman lopussa presidenttien keskustelussa presidentti Koivisto toteaa, että hän " kolme ja puoli vuotta… |
337 |
|
27.1.2022 |
|
Aloitetaan siitä, että milloin vaaleja on järjestetty. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vuonna 1944 ei Suomessa järjestetty vaaleja, vaan eduskuntavaalit järjestettiin 17.–18. maaliskuuta 1945 ja kuntavaalit (tuolloin kunnallisvaalit) saman vuoden joulukuussa.
Vuonna 1944 ei järjestetty presidentinvaaleja, vaan presidentiksi valittiin C. G. E. Mannerheim poikkeuslailla (ks. esim. Wikipedia-artikkeli Suomen presidentin valinnasta 1944). Varsinainen presidentinvaali järjestettiin seuraavan kerran vuonna 1946.
Sodan aikaisesta politiikasta voi lukea lisää esim. täältä: https://www.eduskunta.fi/verkkoteos/valtiopolitiikan-pitka-kaari/sota-a…
Sodan jälkeisistä vaaleista löytyy tietoa niinikään Suomen eduskunnan verkkojulkaisusta Suomen... |
| Ilmari Kiannon kirjassa Punainen Viiva Topi kertoo vaimolleen Riikalle muistaakseni, että jokainen 24 vuotta täyttänyt saa äänestää, mutta Riikka sanoo, että… |
385 |
|
28.7.2020 |
|
Punaisen viivan 8. luvussa Topi selvittää äänioikeutta Riikalle seuraavasti: "Se kun on semmonen parakraahvi, jotta itekuhi saa äänensä käyttää, jos uuteen vuoteen mennessä on kerinnyt täyttää neljäkolmatta vuotta." Kolmeneljättä täyttävä Riika ei suinkaan ollut liian vanha äänestämään; hän vain ymmärtää "parakhraahvin" väärin ja luulee niin. |
| Kuinka monta suomalaista äänestää ensimmäistä kertaa tulevissa kunnallisvaaleissa? |
892 |
|
5.9.2008 |
|
Tämän tiedon saa Väestörekisterikeskuksesta, jossa on äänioikeusrekisteri http://www.vrk.fi/vrk/home.nsf/pages/33980E7F4E43611AC22571FE00370255?o… .
Äänioikeudesta VRK:n sivuilla on seuraavaa:
http://www.vrk.fi/vrk/home.nsf/pages/5F595B5430B89A7CC22571FE002F8FB5?o… .
Ensi kunnallisvaaleja koskien lukumäärätietoja alkaa saada vielä vasta myöhemmin.
http://www.vrk.fi/vrk/home.nsf/pages/C42B4569AF9E379EC22571FE002E4ABC?o….
http://www.vrk.fi/vrk/home.nsf/pages/FFB10E46D05D42AEC2257235004DE074?o…
|
| Koska ensi vuonna juhlimme naisten äänioikeuden 100-vuotisjuhlaa, kysyn onko kirjastossa suffragettilauluja. Olen Kallion laulu -nimisestä kuorosta ja… |
1656 |
|
31.5.2005 |
|
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy suffragettilauluja kokoelmasta: Here's to the women : 100 songs for and about American women (1987, ISBN 0-8156-0209-X). Muita naislaulukokoelmia ovat esim. Merja Hurrin toimittama Naislaulukirja, (1985, ISBN 951-95603-5-1) ja ruotsalainen Kvinnosångboken (1983, ISBN 91-7638-019-X). Saatavuustiedot ovat nähtävissä HelMet-tietokannassa osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin Mahdollisesti Suomessa ei ole syntynyt varsinaisia omia naisten äänioikeuslauluja, koska alun perin työväenliikkeen piirissä tavoiteltiin yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaatimusten taakse tarvittiin naistenkin joukkovoimaa. Työväenlauluissa aihetta on varmaankin käsitelty. Jos lisää tietoa tarvitaan, Eduskunnan kirjasto... |
| Miten tavallisten ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa poliittisesti ovat muuttuneet? Erityisesti kansanedustuslaitoksen, kunnallisen demokratian sekä… |
1328 |
|
8.5.2003 |
|
Suomen eduskunnan historia säätyvaltiopäivistä nykyaikaan on osoitteessa http://www.eduskunta.fi/fakta/historia/index.htm . Lisää kansanedustuslaitoksen historiasta löytyy kirjoista, esimerkiksi: Suomen eduskunta : tausta, toiminta, rakennus,(1991)ja Suomen keskushallinnon historia 1809-1996,(1996). Valtionhallinnon ja kunnallishallinnon kehityksestä on teoksessa Sääski, Kaija, Vornanen, Jouni, Asikainen, Jaakko: Yhteiskunta ja hallinto. 2. p., (1998). Kunnallispolitiikan ja kunnallishallinnon kehityksestä kerrotaan muun muassa kirjassa Harisalo, Risto, Rajala, Tuija, Ståhlberg, Krister: Kunnallispolitiikka. (1992). Uudempaa tietoa kunnallispolitiikasta ja kunnallishallinnnosta saa vaikkapa Lasse Oulasvirran ja Christer Brännkärrin Toimiva... |
Kysy kirjastonhoitajalta
