| Etsin karttaa, josta näkyisi Helsingin kaupungin alue 1910-luvulla ja 1930-luvulla |
170 |
|
28.11.2022 |
|
Tampereen kaupunginkirjastosta on saatavilla Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009), joka sisältää runsaasti eriaikaisia karttoja ja teemakarttoja kaupungista. Lähimmäs kaivattua 1910-lukua tässä osuu Helsingin kartta vuodelta 1900 (s. 34). Verkosta löytyvät esimerkiksi 1916 ja 1920 julkaistut kartat Plankarta öfver Helsingfors stad 1916 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194334) ja Helsinki ympäristöineen
(https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194381).
1930-luvun Helsingistä oivallinen lähde on puolestaan Helsinki 1930 : Helsingin karttakirja (Genimap, 2005). Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto sisältää Helsingin kartan 1930-luvun lopusta (s. 43). Verkkoaineistona saatavilla on esimerkiksi... |
| Suomi 100v. Pitäisi löytää lastenlaulu jokaiselta itsenäiseltä vuosikymmeneltä, vaikeuksia tuottavat 10-, 20- ja 30-luku. En tiedä mistä edes etsiä? |
5160 |
|
17.1.2017 |
|
Vanhojen lastenlaulujen sävellys- tai julkaisuvuosista ei löydy kovin tarkkoja tietoja. Kirjassa Aika laulaa lasten kanssa : polkuja lastenmusiikin historiassa (WSOY, 2010) on katsaus lastenmusiikin historiaan. Se koostuu eri kirjoittajien kirjoittamista artikkeleista. Kirjan alussa yritetään määritellä, mitä lastenmusiikki on. Kirjasta voi saada vihjeitä eri vuosikymmenillä ilmestyneistä julkaisuista. Samoin vihjeitä voi löytää Reijo Pajamon kirjasta Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne (WSOY, 1999). Pajamon kirjassa on myös laulujen nuotit ja sanat.
1910-luvulla ilmestyi esim. Koulujen laululipas, jonka olivat toimittaneet Anna Sarlin, Ilmari Krohn, Otto Andersson ja E. Hedman. 1910-luvulla ilmestyi myös Aksel Törnuddin... |
| Etsin nuoruuteni suosikkisarjaa, joka kertoo kahdesta englantilaispojasta sekä heidän perheeseensä tulevasta tytöstä. Muistaakseni neljän kirjan sarja seuraa… |
698 |
|
21.4.2016 |
|
Janakkalan pääkirjastosta ehdotetaan, että sarja olisi K. M. Peytonin Christina-sarja, johon kuuluu neljä kirjaa: Kartanon varjoissa, Pilvilinnoissa, Takaisin kartanoon ja Uusilla teillä. Nimet William ja Dick ovat esillä.
Sisäkannen esittelyteksti kertoo seuraavaa:
"Monesti palkitun englantilaisen kirjailijan K. M. Peytonin ehkä maineikkain teossarja on vuosisadan alkuun sijoittuva kartanotarina Christina. Neliosaisen sarjan päähenkilönä on orpo Christina, jonka on määrä saada 21-vuotispäivänään suuri perintö. Christina-sarja on toisaalta romanttinen, toisaalta realistinen kuvaus vuosisadan alun Englannista, ensimmäisen maailmansodan ajoista ja kartanoelämästä, johon kuuluvat vahvat säätyerot."
Sarjaa on edelleen hyvin saatavissa... |
| Kuka oli suomalainen laulajatar Tekla Tummento? Nettisivulla http://www.genealogia.fi/hakem/kallavesi/kallavesi_t.htm on maininta saman nimisen henkilön… |
1768 |
|
25.6.2014 |
|
Kovin näyttävät niukoilta tähän henkilöön liittyvät tiedot. Digitoiduista aikakakaus- ja sanomalehdistä löysin ensinnäkin nimenmuutosilmoituksen: "Nimeni, joka tähän asti on ollut Tekla Pusenius, on tästä lähtien Tekla Tummento. Hki 12.IX.09" (Uusi Suometar 12.9.1909). Eli heti tultuaan täysi-ikäiseksi tämä henkilö on ottanut taiteilijanimen, viittausta naimisiin menosta ei ole eikä sanahauilla löydy muita samannimisiä ihmisiä.
Lehdessä "Liikeapulainen" oli 11.3.1910 uutinen Helsingin Liikeapulaisyhdistyksen perhejuhlista: "Neiti Tekla Tummento esitti yksinlauluja pianon säestyksellä, mitkä vastaanotettiin rajuilla suosionosotuksilla." Tekla Tummento oli tuolloin 19-vuotias.
Käkisalmen Sanomissa oli 22.7.1910 uutinen Räisälän nuorisoseuran... |
| Tarvitsisi saada selville, kuka on säveltänyt Wien on aina Wien nimisen kappaleen ja mistä nuottijulkaisusta se löytyisi. Samannimisiä suomenkielisiä… |
2387 |
|
2.10.2013 |
|
Mainitut tekstirivit ovat peräisin valssin 'Wien, du Stadt meiner Träume' suomennoksesta 'Wien, unelmieni kaupunki'. Valssin sävelsi itävaltalainen Rudolf Sieczynski; suomentaja on Kerttu Mustonen. Nuotit sekä suomen- ja saksankieliset sanat löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan osasta 5.
Mustosen suomennoksen levytti v. 1942 Anneli eli sopraano Aune Antti. Levyllä laulun nimeksi oli merkitty kertosäkeen alkusanat 'Wien on aina Wien'.
Sama sävellys levytettiin suomeksi jo v. 1929 nimellä 'Wien, satukaupunki unten maan'. Tämän version suomentajaa ei tiedetä, joten sanat ovat varmaan erilaiset.
On olemassa myös aivan eri sävelmä, joka myös tunnetaan nimellä 'Wien on aina Wien' (Wien bleibt Wien). Se on Johann Schrammelin marssi 1800-... |
Kysy kirjastonhoitajalta
