Otsikko
Onko jossain tietoa Olympiasoihdun kantajista 1952. Kysymys koskee Äänekosken maalaiskuntaa ja Äänekoskea. Joitakin valokuvia olen nähnyt, mutta nimet puuttuu.

Kysytty

Hei. Onko jossain tietoa Olympiasoihdun kantajista 1952. Kysymys koskee Äänekosken maalaiskuntaa ja Äänekoskea. Joitakin valokuvia olen nähnyt, mutta nimet puuttuu.

Vastaus

Vastattu

Teoksessa Tuli Olympiasta : Helsingin olympiakisojen 1952 soihdut ja soihtuviesti / Terttu Mämmelä (Suomen Urheilumuseo, 2012) kerrotaan paikkakuntaisin tekstein olympiakesän 1952 soihtuviestistä.

Kirjassa mainitaan nimeltä monia soihtuviestiin osallistuneita olympiasoidun kantajia, mutta ei kaikkia. Kyyjärven juoksijoiden jälkeen saavuttiin Karstulan urheilukentälle 14.7.1952. Matka jatkui kohti Saarijärveä.

"Äänekosken kauppalan rajalla viestivuorossa oli Äänekosken Palloseuran joukkue, jolla oli yksi osuus. Äänekosken Huimalla oli neljä osuutta ja Äänekosken Urheilijoilla kolme." Kirjan valokuvassa on Äänekosken Huiman juoksijoita: Elis Salmelin soihdunkantajana saattueenaan Vilho Kokki ja Vihtori Melasalmi. He toivat soihdun Äänekosken urheilukentälle (osuus soihtusillalta kentälle).

Pienen juhlahetken jälkeen Äänekosken urheilijoiden maratoonari Erkki Puolakka lähti kentältä taittamaan ensimmäistä osuutta kohti Suolahteen johtavaa tietä. Suolahden viestiosuudesta vastasivat Suolahden Urhojen ja Suolahden Urheilijoiden juoksijat. Suolahden urheilukentällä soihdun toi koululaisten kunniakujan halki painijana tunnettu Ivar Wacklin. Juhlan jälkeen viestiä lähti viemään Korkeakosken tietä kohti Laukaata pikajuoksija Ritva Rinne. Suolahdella juoksijoista mainitaan kirjassa myös Aarre Tapanainen ja Juhani Valkovuori.

Suolahden ja Laukaan rajalta viestiä vei Lievestuoreen Kisan Usko Puikkonen saattueenaan Seppo Kovanen ja Pentti Huovilainen. Laukaan urheilukentälle soihdun toi Aimo Järvinen. Täälläkin juhlittiin ja soihdun otti sen jälkeen Vihtavuoren suuntaan Ulla Veijalainen.

Tämän enempää soihtuviestin osanottajista Äänekosken tienoolla ei kirja nimeltä mainitse. Lähteinä on käytetty ajankohdan Keskisuomalainen-sanomalehden numeroita sekä teosta 70 vuotta työläisurheilua Äänekoskella (Suolahden Urho, 1978). Ylen radioarkistoon on myös tallennettu nauhoituksia soihtuviestin kulusta halki Suomen.

 

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.