| Mitä tarkoittaa nuorison käyttämät fraasit 'living' ja 'sos'? onko muita vastaavia fraaseja joita nykynuoriso käyttää? Olisiko aiheesta jotain artikkeleita tai… |
7400 |
|
|
|
Urbaanin sanakirjan mukaan "sos" on paitsi hätäkutsu (Save Our Souls) myös lyhenne sanoista Sut On Servattu. Servatun merkitys taas Urbaanin sanakirjan mukaan on "laittaa toinen hiljaiseksi sanomalla tälle jotakin osuvaa". "Living"-sanalle ei löytynyt merkitystä, ellei se sitten ole vain englannin kielen elävää merkitsevä sana.
Urbaanin sanakirjan kautta löytyy lisää sanoja ja sanontoja, mm. tämän hetken Top 10 -lista:
https://www.urbaanisanakirja.com/
Ylen sivuilta löytyy myös nuorten trendisanatesti, joka kuitenkin lienee auttamattomasti vanhentunut, onhan se jo yli vuoden vanha:
http://yle.fi/uutiset/3-7948476
Helsingin puhekielestä tai -kielistä on kirjoitettu tutkimus:
Helsingissä puhuttavat suomet : kielen indeksisyys ja sosiaaliset... |
| Mistä tulee leffa-sana? |
5063 |
|
|
|
Leffa-sana on suomen kielessä lainaa ruotsin slangijohdoksesta "leffa", joka perustuu ilmaukseen "levande bilder" eli elävät kuvat. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt ensimmäisen kerran 1910-luvulla.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,2004)
|
| Sossua kutsutaan, tai on ainakin joskus kutsuttu, myös 'fattaksi'. Mistä nimi tulee? Onko se stadin slangia? Ilmeisesti 'fatta' on ollut käytössä joskus 80… |
7577 |
|
|
|
”Fatta” on tosiaan Stadin slangia. Kaarina Karttusen ”Nykyslangin sanakirja” (WSOY, 1980) yhdistää sen ruotsin kielen sanaan ”fattig” (’köyhä’, ’vaivainen’). Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) paljastaa, että ”fatta” on itse asiassa esiintynyt Stadin slangissa jo 1910-luvulta alkaen, jolloin se on viitannut köyhäintaloon tai köyhäinhoitolaitokseen ennen modernia sosiaalitoimistoa, johon sillä lienee viitattu 1980-luvulla.
”Fatta” on siis epäilemättä kotiutunut Helsinkiin ruotsin kielen kautta. Vanhaan slangiin omaksuttiin paljon sanoja ruotsin kielestä, joka oli Helsingissä aikoinaan paljon vahvempi kieli kuin nykyään. Osoitteesta http://kaino.kotus.fi/fo/?p=main löytyvä ”Ordbok över Finlands... |
| Mistä juontaa juurensa sana 'tsydeemi'? Onko se stadin slangia vai jollekin muulle murteelle tyypillinen sana? Voiko siis sanan käyttäjästä päätellä mistä hän… |
2777 |
|
|
|
Tsydeemi (joskus myös sydeemi tai zydeemi) on mitä ilmeisimmin stadin slangia. Se on ilmaantunut kielenkäyttöön 1990–luvulla ja tarkoittaa asiaa, juttua, puuhaa, hanketta, järjestelmää, systeemiä. Ilmaisun kantasanahan on systeemi.
Lähde : Paunonen, Heikki : Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY, 2005.
https://www.urbaanisanakirja.com/word/tsydeemi/
|
| Mikä on sanan "körssi" etymologia? Mistä tämä sana tulee? |
4218 |
|
|
|
Tutkimistani etymologisista sanakirjoista ei löytynyt selitystä tuon sanan alkuperällä. Heikki Paunisen slangisanakirja ”Tsennaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001) merkitsee sanan merkitykseksi ’tupakka, savuke’ ja kertoo sen olevan peräisin 1990-luvulta. Tietoa alkuperästä ei kuitenkaan löytynyt.
Tutkin hiukan sanakirjoja, sillä 1990-luvulla sanoja on lainattu paljon englannista. En kuitenkaan löytänyt sanakirjoista mitään sopivaa tarjokasta, josta tuo slangisana olisi voitu lainata. Ruotsin kielen sanakirjatkaan eivät tuottaneet mitään sopivaa.
Mieleeni tulisi lähinnä, että tuo voisi kenties olla peräisin sanasta ”korsteeni”, jota käytetään tupakoinnista puhuttaessa vertauskuvallisena ja Paunosen mukaan slangissa myös merkitsemään ’... |
| Lasse Liemolan laulussa Diivaillaan lauletaan: "Heti stailin omaksuu ja oppii tsaivaamaan". Mitä tämä tsaivaaminen tarkoittaa? |
1813 |
|
|
|
Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001; 3. painos) kertoo, että verbi ”tsaivaa” merkitsee ’tanssia jiveä’. Merkitys on peräisin 1960-luvulta. Jive taas on tanssi, josta löytyy hiukan tietoa osoitteesta http://tanssi.net/fi/lajit/jive/.
|
| Mistä tulee stadin slangin sana dösä, joka tarkoittaa linja-autoa? |
10307 |
|
|
|
Vaikuttaa vahvasti siltä, etteivät edes etymologiaan paneutuneet tutkijat tai harrastajat osaa selittää termin taustaa. Dösä (tai dösa, kuten jotkut sen haluavat kirjoittaa) voi olla omaperäinen väännös sanasta "bussi" tai "busa", mutta sellaistakin on arveltu, että termin takana olisi ruotsin kielen sana "dosa", rasia. Tässä teoriassa oletetaan, että bussi olisi yleisesti koettu "purkkimaisena", ahtaana kulkuvälineenä.
Itsekin termiä "dösä" käyttäneenä en muista koskaan miettineeni sanan etymologiaa tai kuulleeni sen selityksiä. Oma veikkaukseni on, että se on kekseliäs väännös "busasta".
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
|
| Mistä juontaa juurensa venäläisistä tarkoittava sana slobo? |
9349 |
|
|
|
Slobo on vanha Helsingin slangin venäläistä tarkoittava sana. Sana on venäläisperäinen laina. Se on yleensä merkitykseltään kielteinen ja halventava. Nämä tiedot slangi.net-sivustolta ja Kielitoimiston sanakirjasta:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/H217.html
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Heikki Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii - Stadin slangin suursanakirja (2000) mainitaan sen muiksi merkityksiksi myös nämä: venäjän kieli (1900-1930-l.), neuvostovenäläinen, neuvostoliittolainen (1930-1980-l.), sotilas yleensä (1910-1930-l.), venäläinen sotilas ja venäläinen sotilasslangi).
|
| Mitä tarkoittaa luumuilu tai luumuilla? Käytän tuota sanaa merkityksessä hengailu, oleilu, "lymyily". Yleensä sanalla on myönteinen sävy. Netistä löytyy… |
3247 |
|
|
|
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii - stadin slangin suursanakirjan (5. p. 2005) mukaan luumuilu tarkoittaa (tai tarkoitti ainakin 1970-luvulla) pinnaamista. Sen merkitys on suurin piirtein sama kuin sanalla lusmuilla, joka tarkoittaa saman kirjan mukaan laiskottelemista, vetelehtimistä tai pinnaamista, tai sanalla lusmuta, jonka merkitys on laiskotella, vetelehtiä, oleilla.
Sanat tunnetaan samoissa merkityksissä myös armeijaslangissa:
- Lusmuta, Pakoilla nakkihommia
- Luumu, Lusmuilija
http://www.aamukampa.net/inttiwiki/index.php/Inttisanasto#L
- Lusmuilu, palveluksen välttäminen, jättää omat työt muiden tehtäväksi
http://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Armeijaslangi
Eli sanan merkitys olisi suunnilleen se, mitä... |
| Mistä tulee suomeen sana nöösi? Tiedän sanan merkityksen, mutta en sen etymologista syntyperää, vaikka olen tutkinut eri lähteistä. Ainoastaan "Tsennaaks… |
5591 |
|
|
|
Emme ole löytäneet nöösi-sanan alkuperästä mitään tietoa. Arvelusi siitä, että se juontaisi juurensa englannin newsie-sanasta kuulostaa kyllä hyvin järkeenkäyvältä. Halutessasi voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskuksesta http://www.kotus.fi/ .
|
| Vuonna 1905 päivätyssä postikortissa toivotettiin tuolloin parikymppiselle sukulaismiehelleni "Onnea, menestystä, paljo Hilsuja ja Wiptroonaa". Hilsu… |
771 |
|
|
|
Hilsu todella tarkoittaa heilaa, mielitiettyä, tyttöä Heikki Paunosen Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii -sanakirjassa, mutta wiptroonan merkitystä ei löytynyt. Kysyn asiaa vielä laajemmin muilta kirjastonhoitajilta tässä palvelussa ja palaan asiaan, jos merkitys selviää.
|
| Mistä tulee sanonta olla käsi? Sanonta ilmenee erityisesti nuorilla aikuisilla ja tarkoittaa, ettei osaa jotain hyvin. |
4976 |
|
|
|
Stadin slangisanakirjan mukaan ihmisestä puhuttaessa käsi -sanalla tarkoitetaan tunaria tai möhläriä. Olla käsi tarkoittaa, että on todella huono jossain, esim. "Olen ihan käsi matikassa". Saman sanan johdannainen on myös sanonta mennä käsille, mikä tarkoittaa että jokin menee pilalle tai epäonnistuu pahasti.
Tässä merkityksessä käytettynä käsi -sanaa sekä siitä johdettuja sanontoja on käytetty Helsingin nuorisoslangeissa 1990-luvulta lähtien, mistä se lienee levinnyt nuorison puhekieleen muuallekin.
Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja.
|
| Millainen mahtaa olla "rästi"-sanan etymologinen tausta? Esim. vuokra tai laskut voivat olla rästissä. Miten niin rästissä? Mikä on rästi? |
2312 |
|
|
|
Rästi on muunnos ruotsin kielen "rest"-sanasta, joka tarkoittaa jäännös, jäljellä. Rästissä olevat laskut ovat siis jäljellä eli suorittamattomia.
|
| Suomen slangikielessä käytetään sanoja dissata, feidata ja dumpata. Voiko feidaaminen jossain yhteydessä olla myös dissaamista? Onko dumppaamisella ja… |
4609 |
|
|
|
Heikki Paunosen kirjasssa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (WSOY 2000) kerrotaan kysymistäsi sanoista seuraavaa:
dissaa = osoittaa epäkunnioitusta
feidaa = 1. sotkea, sekoittaa värejä 2. häivyttää ääntä 3. jättää tulematta sovittuun tapaamiseen, pettää odotukset, suhtautua hällä väliä tyyliin sovittuihin asioihin ja tehtäviin 4. tyriä, epäonnistua 5. sumentaa tai pimentää
feidaus = 1. häivytys, sävyliukuma 2. äänen häivytys 3. oharien tekeminen, jättäminen tulematta sovittuun tapaamiseen, tehtäviensä laiminlyöminen
dumppaa = 1. myydä alle käyvän hinnan 2. lyödä 3. haista 4. heittää pois, ulos, erottaa joukosta
Vaikuttaisi siis siltä, että feidaaminen voi olla dissaamista ja feidaamiseen voi kuulua jossain... |
| Mistä tulee suomen nuorten vanhemmistaan käyttämä sanonta "porukat"? Esim. "Porukat ei oo kotona" |
2070 |
|
|
|
Slangisanakirjan mukaan sanaa 'porukat' merkityksessä kotiväki, perhe on käytetty jo 1970-luvulla.
Lähde:
Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. 5. p. WSOY, 2005
Toisaalta Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirja (WSOY, 1980) ei tunne sanaa tässä merkityksess. Ilmeisesti sen käyttö on yleistynyt myöhemmin.
|
| Onko saatavilla jonkinlaista venäjä-suomi slangisanakirjaa? |
822 |
|
|
|
Varsinaista slangisanakirjaa venäjästä suomeen en löytänyt luetteloista. Löytyi ainoastaan aivan pikkuinen viranomaiskäyttöön laadittu venäläisen huumeslangin sanasto: Streltshenko, Eduard: ”Venäläisten huumeriippuvaisten käyttämien erityistermien (”huumeslangin”) venäläis-suomalainen sanasto”. Sitä voi tutkia Kansalliskirjastossa.
Muihin kieliin, esim. englantiin sanakirjoja kyllä on. Suosittu näyttää olevan kirja Vladimir Shlyakhov, Eve Adler: ”Dictionary of Russian slang & colloquial expressions”. Siitä on tullut v. 2006 kolmas korjattu painos. Akateeminen kirjakauppa näkyy myyvän kirjaa 19 eurolla. Kirjastoissakin sitä näkyy olevan eri puolilla Suomea niin että sen saa ainakin kaukolainaan, ellei lähiseudun kirjastosta löydy.... |
| Merimiesslangin kirja?Kirjoittaja Kari Lehtosalo, onko julkaistu? Muita oppaita tai listoja? |
1630 |
|
|
|
Kari Lehtosalon kirjoittama Merenkulkuoppilaitosten opetussanasto ei löytynyt kirjastojen tietokannoista, koska sitä ei ole julkaistu. Lehtosalo on kirjoittanut merimieslangin opetusmonisteen Helsingin merenkulkuoppilaitoksen oppilaille, mutta sanastoa ei ole työstetty julkaistuksi teokseksi ainakaan vielä.
Kirjastoista löytyy ainakin nämä kirjat:
Söderholm, Päivi - Vähäkyrö, Ilse, Nykymerenkulun sanakirja. Ajatus 1998.
Tissari, Erkki, Laivatieto. [Kotka] : Kotkan sopusointu , 1999
Knuutila, Japo, Merimiehet ja matkojen horisontit = Seamen and the horizon of voyages ; [... valokuvat ... Japo Knuutila ... et al.]. Helsinki : Musta taide , 2006
Tissari, Erkki, Vahtimiehen laivatieto ja merimiestaito. [Kotka] : Kotkan sopusointu , [2000]
|
| Mitä tarkoittaa ranskan kielen sana les baltringues? |
1331 |
|
|
|
Ranskalainen harjoittelijammekaan ei tuntenut kysymääsi sanaa, joten ilmeisesti se ei ole kovin yleisesti käytössä. Kyseisen slangisanan merkitys löytyi kuitenkin nettisanakirjasta. ’Baltringue’ = ’ personne nulle, ringard, peureux ; lâche ; faible, peureux’ eli henkilö, joka on täysi nolla, ei kukaan, nahjus, vätys, pelkuri, raukka, heikko jne. Lähin vastine suomen kielessä saattaisi olla vaikkapa ’luuseri’. http://www.languefrancaise.net/glossaire/detail.php?id=14798 .
|
| Haluaisin tietää mitä nimi Nita tarkoittaa ja merkitsee. Olen yrittänyt etsiä, mutta en ole mistään löytänyt. |
2390 |
|
|
|
Etunimimuunnoksia slangin näkökulmista tutkivan nettisivuston mukaan Nita on muunnos nimestä Anita. Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)tietää kertoa sivulla 31, että Anita ja Anitta ovat espanjalaisen Anna-nimen hellittelymuotoja.
|
| Kysyisin, miten määritellään 1. polven helsinkiläinen. Tarkoittaako "paljasjalkainen helsinkiläinen" samaa asiaa ? |
6924 |
|
|
|
Paljasjalkainen eli paljasjalkainen stadilainen on syntyperäinen helsinkiläinen, Heikki Paunosen "Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii" - nimisen Stadin slangin suursanakirjan mukaan.
Saman lähteen mukaan 1910-1930 -luvuilla puhuttiin paljasjalkaisen sijasta paljasklabbisesta stadilaisesta, voitiin esim. sanoa "olen seiskytviisvuotias paljasklappinen stadilainen bisse."
Katso vielä Slangi.net -sivuilta tarkemmin tästä aiheesta. Osoite on
http://koti.mbnet.fi/joyhan/index.htm
|
Kysy kirjastonhoitajalta
