| Mitähän tarkoittaa "Joka päivä on murre uus" -kirjassa "Se muistuu aina mieleen se kotiseutu" -tarinassa (s. 38) lause "Lehmät olliit laakkasissaa ja… |
686 |
|
|
|
Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
|
| Kainuun murteesta kiinnostuneena tutkin netin saloja ja löysinkin jonkinlaisen sanakirjan. Etsin murresanalle jompie, joka tarkoittaa kävellä mennä, tarkempaa… |
1051 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjassa osassa 5 on sana jompia v. laahustaa, kömpiä tms. "Tuo hevonen näkkyy hyvin hittaasti jompivan tuolla tiellä." (Sotkamo). "Se (väsyksiin ajettu hirvi) väsy niin ettei eneä juoksu, askelta soanu jompi lumessa." (Suomussalmi). Jompie-sana on ilmeisesti sanan jompia Kainuun murteelle tyypillinen ie-loppuinen verbi.
|
| Pääkaupunkiseudulla ihmetellään Juhani Ahon kirjoissaan toistuvasti käyttämää sanontaa "uutten uhkain", joka ilmeisesti tarkoittaa "tahallaan, varta vasten,… |
1194 |
|
|
|
Teoksessa Höystikkäät: makupaloja Savon latvoelta (2005) kerrotaan, että murteellinen sanonta "uute uhaten" tarkoittaa 'tieten tahtoen, esim. jtk. kieltoa uhmaten'. Unto Eskelisen Kieljkiärylöetä-kirjassa (1985) sanonta on puolestaan muodossa "uutten uhkaen" ja sen merkitys 'asiakseen, varta vasten, juuri sen takia'. Suomen kielen etymologinen sanakirja V (1975) puolestaan mainitsee, että sanasta ”uhka” etymologisesti lähtöisin oleva sanonta ”uuten uhaten” on savolaismurteinen adverbi, jonka merkitys on ’varta vasten, ehdoin tahdoin’.
|
| Mihin murrealueeseen/alueisiin "Ruotti" ja "ruottalainen" (Ruotsista ja ruotsalaisista puhuttaessa) kuuluvat? |
2396 |
|
|
|
Lauri Kettusen teoksen Suomen murteet 3. Murrekartasto (3.supistettu painos 1969) ja sen selitysosan mukaan ts -äänteen muuttuminen tt:ksi sanan keskellä tapahtuu peräpohjalaisissa ja länsimurteissa. Kartaston kartan nro 8 mukaan länsimurteiden tt-äänne näyttäisi ulottuvan Kokkolan ja Vaasan seudulta Kuortaneen kautta Ruovedelle, Mänttään, Padasjoelle, Heinolaan ja siitä Valkealan kautta Vehkalahdelle ja Haminaan. Peräpohjalaismurteiden tt-alue näyttäsi saman kartan mukaan alkavan Raahen seudulta ja jatkuvan pohjoiseen Utajärven kautta Kuivaniemelle ja siitä itärajalle saakka kattaen lähes koko Pohjois-Suomen mukaanlukien Enontekiön, Kittilän ja Sodankylän. Ainoastaan Inari ja Utsjoki eivät kuuluisi alueeseen. Kettusen esimerkkisanana on... |
| Sanottiinko peräpohjalaismurteissa - esimerkiksi Rovaniemellä - ennen tv:n yhtenäistävää vaikutusta "alkaa tehdä", "alkaa tekemään" vai ehkä "ruveta tekemään"? |
1016 |
|
|
|
Peräpohjalaismurteet on laaja käsite mutta uskaltaudumme vastaamaan seuraavaa:
- d-kirjainta ei ole käytetty
- alkaa tekemään, ei: tehdä. Siis sanotaan: alkaa tekemään (h:n kanssa)
- myös muoto: tehä; alkaa tehä. Tehe sie!
Puolesta
Lapponica-tietopalvelu
www.lapponica.net
|
| Onko Arabian kielen murteista olemassa suomenkielistä kirjallisuutta? Tiedän, että Professori Heikki Palva on kirjoittanut aiheesta loistavan artikkelin… |
1764 |
|
|
|
Arabian kielen murteista on kirjoitettu suomeksi ainakin kaksi opinnäytetyötä seuraavasti:
-Yrttiaho, Kaarlo: Bēt Sahūrin murre: kuvaus eräästä Palestiinan kaupunkilaistuvasta kylämurteesta, Helsingin yliopisto, 1980. Pro gradu–työ, Itämaiden kirjallisuus
-Kauhanen, Irina: Normiteoreettinen näkökulma arabian kielen sosiolingvistiikkaan: standardikielen ja murteiden välinen suhde arabian kielessä, Pro gradu–työ, Helsingin yliopisto, Arabian kieli ja islamin tutkimus, 2000.
Professori Heikki Palvalla on mittava tuotanto. Hän on julkaissut useita kirjoja ja lukuisia artikkeleita arabian kielestä, varsinkin sen murteista, kansainvälisillä foorumeilla enimmäkseen englanniksi. Hänen artikkeliaan Dialects: Classification ei löytynyt suomeksi.... |
| Onko olemassa jokin kattava suomen murteiden sanakirja? En nyt tarkoita pieniä aluemurteiden sanakirjoja, vaan koko Suomen kattavaa. Verkossa oleva Suomen… |
1066 |
|
|
|
Laajaa suomen murteiden sanakirjaa ei valitettavasti ole. Mainitsemastasi Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt painettuna kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a – kurvottaa. Sanakirjan jatkoa julkaistaan nyt sähköisesti verkossa ja myös sanakirjan alkuosa liitetään vähitellen osaksi verkkosanakirjaa.
Lähteet:
https://finna.fi
http://kaino.kotus.fi/sms/
http://www.kotus.fi/?s=195
|
| Mistä tulee sana rollikello? |
4787 |
|
|
|
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (SKS, 2000) kerrotaan, että sana rolli tarkoittaa ’juorua, juorukelloa, juoruämmää’. Rolli-sana on murteellinen ilmaisu, joka on käytössä Savossa ja Pohjois-Karjalassa ympäristöineen. Sanasta on olemassa myös synonyymi rolla ja verbimuodot rollia, rollata = ’juoruta, kieliä, panetella’. Rolli-sanan alkuperästä teoksessa kerrotaan, että kyseessä on todennäköisesti deskriptiivinen eli kuvaileva sana kuten verbi rollottaa, jonka merkitys on ’rallattaa, hoilottaa, laverrella, juoruta’ ja jonka alkuperään on voinut osittain olla vaikutusta suomenruotsin murteellisella ilmaisulla rolla = ’juoru, juoruta’. Myös nykynorjassa on murteellinen ilmaisu rolla = ’jutella, juttu’.
|
| Haluaisin tietää mistä päin Suomea on lähtöisin seuraava (vanha) laulu? Onko se jotain tiettyä murretta? "Oipa sie Maarie moamaseni / olisko miulla tsirkun… |
1463 |
|
|
|
Laulu on vanha vienankarjalainen itkusävelmä. Se on Uhtuan alueelta, joka on taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä. Tietoa sävelmästä ja runosta löytyy Kulttuurisampo-portaalista:
http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkult…
Karjalan kieli, tai nykyään puhutaan myös karjalan kielistä, on suomen kielen sukukieli. Uhtuan murre kuuluu varsinaiskarjalan murrealueeseen. Lisää tietoa karjalan kielistä mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/?s=174
|
| Minua kiinnostaa murresana sile. Asuessani Tampereella vasikanhyytelöä kutsuttiin nimellä "alatoopi"(johtunee ruosinkielestä) tai "tytinä", joka lienee… |
1398 |
|
|
|
Maija Grönholmin Ruotsalaiset lainasanat Turun murteessa -kirjan (1988) mukaan on "sile" lainaus ruotsin kielen hyytelöa tarkoittavasta sanasta "gele".
|
| Eräs kollegani esitti 1990-luvun lopussa savolaisen rentotuksen nauhalta eräässä tilaisuudessa. Se oli eri versio kuin tämä, joka löytyy netistä: http:/… |
4450 |
|
|
|
Savon kielen seuran jukaisemassa Aakusti-lehdessä on julkaistu otsikolla ”Työpaikkavoimistelua savolaisittain” ohjelma, johon kuuluu osat ”Yläpiän kuntoottaminen” ja” Kokonnaan rentoottaminen”. Rentoutusohjelma sisältää tekstin ja kuvat. Ohjelma löytyy kirjallisena Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta, joten sitä kannattaa kysyä kirjastosta. Ohjelmasta löytyy myös muunnelmia verkosta, esim. Savolaisjuttuja-sivustolta:
http://users.jyu.fi/~kirkopo/savo/?sivu=tyopaikkavoimistelu
Tallenteena ohjelmaa emme valitettavasti löytäneet. Olisikohan mahdollista, että se on ollut silloin 1990-luvulla kollegallasi hänen tai jonkin Savon murteen taitajan toimesta kasetille luettuna?
|
| Kuka kirjailija ja mikä teos? Suomalainen mies,joka on kirjoittanut runoja pohjalaispojasta. |
1143 |
|
|
|
Kirjalija on Arto Juurakko. Hänen uusimmat runoteoksensa ovat "Rakkahan kans : lemmenhippuja pohojalaasittain" (2012), "Eläämellistä rakkautta" (2011) ja "Lemmenleimahruksia" (2010).
|
| Mitä tarkoittaa sana grinnu tai krinnu? olisin mukamas kuullut sanottavan "laitoithan krinnun kiinni" eli veräjän,portin. |
1569 |
|
|
|
Krinnu eli krinti on murresana, jota käytetään ainakin Keski-Pohjanmaalla, Länsipohjassa ja eteläisessä Varsinais-Suomessa. Se tarkoittaa, niin kuin olit kuullutkin, porttia ja veräjää, sekä myöskin portin salpaa ja veräjäntolppien yläpäitä yhdistävää suoraa tai kaarevaa puuta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: kahdeksas osa, 2008)
|
| Jossakin Nortamon jaarituksessa joku huutaa rommipullon putoamisesta ja käskee ottamaan kiinni. Miten lause tarkkaan ottaen kuuluu? Jossakin olen nähnyt… |
1101 |
|
|
|
Hannu Heinon kirjassa Raumlaissi sanambätki rommipullon putoamisesta varoitetaan näin: "Rommbott men, ot kii!". Nortamon teoksia selaamalla emme löytäneet kysymääsi lausetta. Rauman kielen asiantuntijalta Hannu Heinolta voi asiaa tiedustella. Yhteystiedot löytyvät hänen Uusi Rauma -kaupunkilehden murrepalstaltaan.
|
| Tampereella on purku-uhan alaisella alueella rautateiden historiaan liittyvä Morkku-niminen rakennus. Onko tietoa nimen alkuperästä; tarkoittaako sana jotakin… |
1510 |
|
|
|
Hei!
Hannu Hyttinen on ansiokkaasti kerännyt Tampereen murresanoja. Hänen teoksessaan Iso pipa vuodelta 2009 morkun sanotaan tarkoittavan huonokuntoista rakennusta. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena .
|
| Mikä on kinuri? Antti Hyryn Uunissa "Muuraukseen pitää jättää yhdeksän tuuman levyinen aukko, ja sitten kolme varvia korkea ja kahdeksan tuumaa syvä. Semmoinen… |
1712 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan "kinuri" on pieni lasiton öljylamppu tai kitupiikki. Sanan käyttöä on merkitty ylös mm. Kuivaniemellä, missä Antti Hyry on syntynyt. Kitupiikki on myös yksinkertainen, lasiton öljylamppu, tuikkulamppu tai tuiju.
Lähde:
Suomen murteiden sanakirja (SKS, 2003)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Hyry
|
| Mistä Tuntematoman sotilaan Vanhala on kotoisin? Mitä murretta hän puhuu? |
4555 |
|
|
|
Vanhala puhuu hämäläismurretta ja paljon myös kirjakieltä siteeratessaan propagandalauseita. Pro gradu -tutkielma Heino Ylikoski, Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan puhutun ielen funktioita tutkii Linnan teoksen kieltä ja murteiden sekä kirjakielen välisiä suhteita ja tehtäviä teoksen sisällössä. Vanhalan kieltä käsitellään mm. sivulla 26. Tässä linkki graduun, https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18471/URN_NBN_fi_j… .
Vanhalan taustasta ei kerrota Tuntemattomassa sotilaassa. Kirjailija kuvaa häntä ensimmäisen kerran näin "hän oli hiljainen, lihava poika, joka harvoin otti osaa kesukusteluun siitä huolimatta, että hänestä selvästi näkyi, ettähän mielellään olisi sen tehnyt." Vanhalan alkuperä tunnistetaan vain murteesta,... |
| Suomen slangikielessä käytetään sanoja dissata, feidata ja dumpata. Voiko feidaaminen jossain yhteydessä olla myös dissaamista? Onko dumppaamisella ja… |
5648 |
|
|
|
Heikki Paunosen kirjasssa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (WSOY 2000) kerrotaan kysymistäsi sanoista seuraavaa:
dissaa = osoittaa epäkunnioitusta
feidaa = 1. sotkea, sekoittaa värejä 2. häivyttää ääntä 3. jättää tulematta sovittuun tapaamiseen, pettää odotukset, suhtautua hällä väliä tyyliin sovittuihin asioihin ja tehtäviin 4. tyriä, epäonnistua 5. sumentaa tai pimentää
feidaus = 1. häivytys, sävyliukuma 2. äänen häivytys 3. oharien tekeminen, jättäminen tulematta sovittuun tapaamiseen, tehtäviensä laiminlyöminen
dumppaa = 1. myydä alle käyvän hinnan 2. lyödä 3. haista 4. heittää pois, ulos, erottaa joukosta
Vaikuttaisi siis siltä, että feidaaminen voi olla dissaamista ja feidaamiseen voi kuulua jossain... |
| Onko jouluevankeliumia `käännetty´ millekään Kymelaaksossa puhuttavalle murteelle? Mistä löytyy? Terveisin, Ahkera Lukija |
1395 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt jouluevankeliumia Kymenlaakson murteella. Useilla muilla murteilla kyllä, esim. teoksessa "Ilosanoma: älkää pelätkö: jouluevankeliumi murteilla". Eri murteilla kirjoitettuja jouluevankeliumitekstejä löytyy myös netistä. Niitä voi hakea googlesta hakusanoilla: jouluevankeliumi ja murteet.
|
| Eira Pättikankaan uusimmassa kirjassa: Jäljet veräjällä, esiintyi usein sana sellainen sana, kuin jouki se ei ollut erisnimi. Haluaisin tietää, mitä se sana… |
4658 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan joukin on adverbimuoto, josta viitataan sanaan jookin. Jookin sanan selitys on "ainakin, varsinkin". Joukin muotoa on käytetty Etelä-Pohjanmaan länsi- ja eteläosissa sekä Pohjois-Satakunnassa. Esimerkkeinä mm. "Lämpimäästä (=lämpimäisiä) ny joukin piti hyppyyttää kranhin, naapuriin" (Laihia). "Kismittää mua jouki jos mun puheetani väännellähän"(Isojoki). "Juhlakalia jookit tehtihiv väkevää ja hyvää" (Kuortane). Jookaan/joukaan (adverbi kielteisessä yhteydessä) tarkoittaa ainakaan, suinkaan, lainkaan. Esim. "En minä joukaa pakkaa jonsei tykätä!" (Teuva).
Myös sanakirja Suomi-murre-suomi antaa joukaa sanalle suomennoksen ainakaan.
Lakeuden murresanakirjan (2010) mukaan sana jouki tarkoittaa jotenkin.
Eira... |
Kysy kirjastonhoitajalta