Mistä "Hura hura häitä" -leikin laulunsanat tulevat? (Siis "Hura hura häitä / Kello löi jo kakstoista / Keisari seisoo palatsissaan / Niin musta kuin multa / Niin valkea kuin lunta / Sen ken tulee viimeiseksi ompi kuolemaks", tai näillä sanoilla ainakin olen sen oppinut ja sitä aikoinaan koulunpihalla pelannut).
Lauluhan koostuu näennäisen satunnaisista lauseista joilla ei vaikuta olevan mitään tekemistä toistensa kanssa ja joissa ei yhtenäisenä kokonaisuutena ole hirveästi järkeä, niin haluaisin tietää, ovatko sanat kuitenkin alunperin tarkoittaneet jotain tai viitanneet johonkin asiaan tai tapahtumaan?
Vai onko laulu aina ollut vain sarja satunnaista hölynpölyä jonka saa laulettua oikeaan säveleen ja jolla voi pitää leikissä tasaisen, ennustettavan rytmin?
Vastaus
Karjalaisen nuorisoliiton sivuilta löytyy vähän tietoa sekä leikin alkuperästä että tekstin käännöksistä. Hura hura häitä on Suomen levinnein laululeikki, joka kuuluu porttileikkien ryhmään. Porttileikkejä on leikitty kaikkialla Suomessa. Porttileikki Bro bro bröllop on saapunut Ruotsista ja se on saanut Suomessa monia eri käännöksiä. Se tunnetaan mm. nimillä Hura hura heijaa, Hura hura häitä, Huuda huuda häitä, Bro bro brella ja Rump rump rellaa. Hura hura heijaan sanat ovat Lavansaarelta ja lähteenä on käytetty Karjalaisen nuorisoliiton Hiiren virs, katin tarina -julkaisua.
Hura hura häitä, kello löi jo kaksitoista, keisari seisoo palatsissaan.
Niin musta kuin multa, niin valkea kuin lunta. Mitä varten sotamies on parempi kuin herra?
Se, ken tulee viimeiseksi, ompi kuolema.
http://www.100pistoa.fi/90-luukku-porttileikit/
Lyökäämme käsi kätehen - karjalaista perinnetietoa lasten ohjaajille (s.19-20)
https://1585593.168.directo.fi/@Bin/750d52040cf12dbbb5f20b30fa3562e8/16…
Bro bro breja on vanhin tunnettu laululeikki Ruotsissa, ja on tiedossa että lapset jo keskiaikana leikkivät tätä laululeikkiä. Siihen aikaan oli kaupungeissa portteja, joihin ihmisiä pysäytettiin tullimaksua varten. On oletettavaa, että lapset matkivat tätä leikissään. Vanhat laulut, jotka kulkivat suullisen perinteen kautta sukupolvelta toiselle, muuttuivat ja muodostui monia erilaisia variantteja.Tässä yhden Bro bro brejan variantin eli länsiruotsalaisen leikin sanat, jotka menevät näin:
Bro bro bränna, klockan ringer elva, kejsaren står i sitt höga majestät
så vit som snö, så svart som sot, Faller, faller krigsman, vem ska döden vinna,
jo den som försten faller i den stora svarta grytan.
Har du tagit prästens sko, prästens sko, prästens sko,
Har du tagit prästens sko, ja eller nej?
Suomenkieliset tekstit ovat siis saaneet vaikutteita ruotsinkielisestä versiosta.
Lähde: Barnvisor och sånglekar (1984).
Kommentoi vastausta