Ruotsin vallan aika

11 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–11.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten suomalaiset talonpojat selvisivät 1600-luvulla Tukholman valtiopäivillä? 252 Valtiopäiville matkustus oli todella aikaa vievää, kallista ja raskasta. Vaikeutena olivat pitkät välimatkat, huonot tiet, harva tieverkosto, sekä Suomea ja Ruotsia erottava Itämeri. "Suomen 1700-luvun tieverkosto oli harva, tiet heikkoja ja matkustus kestikievarilaitoksen huonon kunnon takia erittäin hankalaa varsinkin lähimpinä isoavihaa seuranneina aikoina, kuten valitettiin esimerkiksi rahvaan yleisessä valituksensa v. 1723.1 Matkojen pituudesta ja teitten kehnoudesta joutuivat kärsimään varsinkin talonpojat veroviljoja viedessään ja kaupantekoja tehdessään niin suuresti, että liikenneolojen kehittymättömyyttä sellaisenaan on pidetty maan taloudellisen kohoamisen eräänä esteenä." Tämä asiantila haittasi myös tuntuvasti suomalaisten...
Onko missään arvioitu kuinka monta maatilaa suomalaiset ovat menettäneet kun maa-alueita on lahjoitettu aatelisille esimerkiksi 1600-luvulla? 80 Tämän verkkoartikkelin perusteella professori Eino Jutikkala on ainakin jostakin kulmasta lähestynyt aihetta tutkimuksissaan. https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108714/63711 Sen lähdeluettelosta voisi nostaa ainakin seuraavat: Jutikkala, Eino. Aatelisvalta ja lahjoitusmaat. Teoksessa Jutikkala, Eino, Mäkelä-Alitalo, Anneli & Rasila, Viljo (toim.) Suomen maatalouden historia. Osa 1. Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 914:1. Suomen kirjallisuuden seura, Helsinki 2003, 269-291. Jutikkala, Eino. Talonpoika, aatelismies, kruunu. Maapolitiikkaa ja maanomistusoloja Pohjoismaissa 1550-1750. Tietolipas 92. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1983. Suominen,...
Keitä asui Suomessa 1500-luvulla? Kuinka moni nykysuomalainen on 1500-luvulla eläneen suomalaisen kirkkoherran/kirkkoherrojen jälkeläisiä? 375 1500-luvun historiasta löytyy hyvin kiinnostava teos Lappalainen, Mirkka, Susimessu : 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa. Siltala 2009. Se keskittyy erityisesti sisällissodan aikaan, mutta kuvaa myös yhteiskuntaa ja elämää Suomessa laajalti ennen noita 1590-luvun tapahtumia. Suomi kuului siis Ruotsin valtakuntaan itäisenä osana ja täällä asusti suomalaisia, ruotsalaisia sekä myös kansainvälistä väkeä, saksalaisia ja virolaisia ja idästä venäläisiä sekä muitakin. Sisällissota käytiin Ruotsin (tulevan) Kaarle IX ja Juhana III:n pojan Puolan Sigismundin välillä, joten myös Puola on läsnä Suomenkin historiassa, suomalaiset kun taistelivat hänen puolestaan Kaarlea vastaan. Ajan suuria hahmoja on Klaus Fleming, joka oli Sigismundille...
Miten suomenkielinen kansa sai oikeutta Ruotsin vallan aikana Ruotsin kielisellä lainsäädännöllä. 298 Löysin professori emerita Aira Kemiläisen kirjoittaman kirja-arvostelun Kansallinen identiteetti Ruotsissa ja Suomessa 1600–1700-luvuilla. Siinä käsitellään ruotsalaisten ja suomalaisten identiteettiä, asemaa ja kielten asemaa Ruotsi-Suomessa. Selvää on, että virkakieli oli ruotsi ja näin ollen, jos ei taitanut ruotsin kieltä, oli vaikeuksissa. Tämä vaikuttaa olleen yleisesti haittana, sillä artikkelissakin mainitaan, että aika ajoin on esitetty vaatimuksia saada suomenkielisiä virkamiehiä tai tulkkeja, mutta ilmeisesti tuloksetta. Osa virkamiehistä toki oli suomalaisia alkuperältään ja heidän joukossaan on ehkä ollut sellaisia, jotka olivat suomen kielen taitoisia.  Ruotsin vallan aika oli pitkä ajanjakso. Mirkka Lappalainen on kuvannut...
Moikka. Historian esitelmää varten tuli pari kysymystä vastaan. Ja voisko loppuun laittaa vielä että mistä nettisivuilta tai kirjasta tai paikasta tietoa… 178 1. Ruotsin postilaitos perustettiin 20.2.1636. Maan pääteiden varsilla asuvia maanviljelijöitä nimitettiin postitilallisiksi ja heitä velvoitettiin kuljettamaan kruunun viestejä. "Vuosina 1636-1644 Ruotsiin perustettiin 29 postitoimipaikkaa. Vuonna 1688 postitoimistoja oli melkein kaikissa Ruotsin kaupungeissa ja paikoin myös maaseudulla, yhteensä 78." Posti lähettämien oli kallista eikä siksi kaikille mahdollista. Vain hyvin tärkeitä viestejä välitettiin virallisen postin kautta. Monet arkipäiväisemmät asiat kulkivat tuttujen matkalaisten mukana paikkakunnalta toiselle.  http://www.hhogman.se/posten.htm ja https://sv.wikipedia.org/wiki/Postverket Lisätietoja esim. Suomen postimuseosta. https://www.postimuseo.fi/postitoiminnan-historiaa/ ...
Kysyisin onko teillä saatavana Kustaa Vaasasta uudempaa tutkimusaineistoa esim. 1990 alkaen, missä olisi uudempaa tulkintaa koskien Kustaa Vaasaa? t Heli… 148 Helmet-kirjastoissa ei valitettavasti ole kovinkaan paljon vuoden 1990 jälkeen ilmestynyttä tutkimustietoa Kustaa Vaasasta. Elämäkerta hänestä löytyy vuodelta 2018, joka on ruotsinkielinen kirja Gustav Vasa : en furste bland furstar / Olle Larsson. - Historiska media, 2018. Finnan kautta löytyi mm. Helka-kirjastoista ja Kansalliskirjastosta enemmän teoksia. Tässä esimerkkinä muutama, joista löytyy tietoa Kustaa Vaasan ajasta ja lisää löytyy Finnasta https://www.finna.fi.   Reforming Finland : the diocese of Turku in the age of Gustav Vasa 1523-1560 / Jason Edward. -  Lavery, Brill [2018]. Kättarland : en bok om reformationen i Sverige / Martin Berntson. - Artos [2017] Elämäkerta: Gustaf Eriksson Vasa : kung, kamrer, koncernchef :...
Voiko Ruotsin vanhoja kuninkaanvaakunoita käyttää esim. postikorteissa tai julisteissa tms. muuten julkaista? Ruotsin valtion tai kuntien vaakunoita ei… 241 Kysyin tätä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sieltä neuvottiin tiedustelemaan asiaa Kansallisarkiston yhteydessä toimivalta heraldiselta lautakunnalta https://arkisto.fi/fi/kansallisarkisto/tehtavat_organisaatio/heraldinen-lautakunta Voit lähettää kysymyksi lautakunnalle kirjaamon kautta kirjaamo@arkisto.fi .
Naapuri löysi tontiltaan 1802 vuoden 1/2 skillingin. Mitä tuolla rahalla sai 1800 luvun alkupuolella ostettua. 2189 Vuonna 1776 päätetyn ja 1777 voimaan tulleen rahanuudistuksen jälkeen Ruotsin päärahaksi tuli riikintaaleri, joka jakautui 48 killinkiin (skilling) ja killinki puolestaan 12 Suomessa yleensä äyriksi kutsuttuun "runstykkiin" (runstyck). Ensimmäiset varsinaiset killinkiarvoiset kuparirahat lyötiin vuonna 1802, vasta neljännesvuosisadan kuluttua rahanuudistuksesta. Osa niistä valmistettiin leimaamalla entisiä 2 ja 1 äyrin lantteja killingeiksi ja puoliksi killingeiksi. Pienimpiä killinkiarvoisia kolikoita käytettiin lähinnä vaihtorahoina, suurta ostovoimaa niillä ei ollut. Jonkinlaisen mielikuvan kolikon arvosta antanee silmiini osunut tieto, jonka mukaan 1700-luvun lopulla riikintaalerilla sai ostettua neljä paria villasukkia, eli yhden...
Mistä löytäisin kuvan Uudenmaan Jalkaväkirykmentin univormusta 1780- luvulla? 501 Kirjan Suomalainen sotilas. [2], Hakkapeliitasta tarkk'ampujaan (Weilin+Göös, 2010) sivulta 89 löytyy akvarelli Uudenmaan jalkaväkirykmentin sotilaasta vuoden 1779 mallin univormussa.
Milloin suomea alettiin kutsua suomeksi. 2220 Nimen Suomi etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Se on ilmeisesti ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä Varsinais-Suomea koskeva nimitys ja laajentunut vasta myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Sanaa on käytetty jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa 1323 nimen Somewesi osana, jolloin se on kuitenkin merkinnyt Viipurinlahden pohjukkaa, jonka suomenkielisenä nimenä vieläkin on Suomenvedenpohja. Varhaisimmissa selityksissä sana on selitetty suon tai suomun johdokseksi, mutta uudempien tulkintojen mukaan se on lainasana. Lainan yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on esitetty kantabaltin maata (merkityksessä ’seutu’, ’alue’, ’valtapiiri’) tarkoittavaa sanaa žemē, josta myös nimet Häme ja saame olisivat peräisin. Toisen...
Haluaisin saada perusteellista tietoa Ruotsin vallan ajan kirjallisuudesta. 1023 Melko paljon tietoa aiheesta sisältyy teokseen Suomen kirjallisuus II: Ruotsin vallan aika. SKS 1963. Lisää kirjoja voit hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 Voit muuttaa tekijä- ja nimeke -laatikot asiasanahauiksi ja sitten hakea kolmella asiasanalla: kirjallisuus, suomi, ruotsin vallan aika. Verkkokirjastosta näet myös teosten saatavuustiedot.