| Etsin lastenrunoja, -tarinoita tai -musiikkia, aiheena Zimbabwe. Voi olla esim. suomeksi käännetty Zimbabwelainen kansansatu, runo tai laulu. |
38 |
|
|
|
Raili Mikkasen Elefantti joka luuli olevansa puhveli (2005) on tietokirja "eteläisen Afrikan lapsista, luonnosta ja kulttuurista, vähän myyteistäkin". Petina Gabbahin Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta sisältää puolestaan 13 kertomusta zimbabwelaisista.
Suomeksi Zimbabwelaisia satuja en valitettavasti onnistunut löytämään. Englanninkielisiä kokoelmia ovat Alexander McCall Smithin The girl who married a lion (2004) ja The baboons who went this way and that (2006). Yleisemmin afrikkalaisia satuja suomeksi löytyy kuitenkin esimerkiksi Jan Knappertin kokoelmasta Taikaeläimiä ja pahoja henkiä (1988) ja Anne Geelhaarin kokoelmasta Kjambaki (1981).
Zimbabwelaista musiikkia löytyy esimerkiksi levyltä The music of Zimbabwe.
Linkit... |
| Muistin kansansadun, tarun tai vastaavan, jossa mies kulki kylästä kylään säkki selässään. Hän väitti säkissä olevan ?, jolta kysyä neuvoa. Säkissä oli nahkaa,… |
81 |
|
|
|
Vastaavaa satua en löytänyt ainakaan kirjasta Suomen kansan satuja ja tarinoita (SKS 1982). Lähetin kysymyksen Suomalaisen kirjallisuuden seuraan ja sieltä vastattiin, että "SKS:n kirjastossa ja arkistossa on etsitty kyseistä satua tai tarinaa, mutta emme onnistuneet paikallistamaan sitä kortistoista, eikä Pirkko-Liisa Rausmaan satujulkaisuista, Raul Roineen saduista eikä uskomustarinoiden tyyppiluettelostakaan."
Ehkä joku tämän palvelun lukijoista tunnistaa sadun? |
| Onko olemassa suomalaisia satuja tai kansantarinoita, joissa esiintyy (ilkeän) äitipuolen hahmo? |
243 |
|
|
|
Kirjassa Suomen kansan satuja ja tarinoita on ainakin tarinat Kummallinen tammi, Avannolla kehrääjät sekä Sisarpuolet, joissa esiintyy ilkeä äitipuoli. Kahdessa ensimmäisessä tarinassa tällaista ilkeää naispuolista hahmoa kutsutaan nimellä Syöjätär. Syöjätär on suomalaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä paha naisolento, paha henki (Wikipedia).
Lähteet:
Suomen kansan satuja ja tarinoita (1982). Toim. Eero Salmelainen. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Syöjätär. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6j%C3%A4t%C3%A4r. (Katsottu 5.4.2023)
|
| Haluaisin löytää norjalaisen kansansadun, missä lapseton kuningatar saa lahjaksi saamastaan siemenestä kasvamaan puun, joka kantaa kaksi hedelmää. Toisesta… |
225 |
|
|
|
Kyseessä lienee norjalainen kansansatu Pörröpää, vaikka eroavaisuuksiakin löytyy kuvailemaasi satuun nähden. Toki kansansaduista saattaa olla erilaisia versioita. Kyseinen Pörröpää löytyy kirjasta Olipa kerran: klassillisia satuja, valikoinut ja kuvittanut Björn Landström, joka löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Tässä versiossa lapseton kuningatar saa köyhältä kerjäläisvaimolta neuvon kylpeä kahdessa ammeessa, ja laittaa sitten nämä ammeet sängyn alle yöksi. Yön aikana molempiin ammeisiin on kasvanut kukka, toiseen ruma ja toiseen kaunis. Kuningatar syö kukat, ja synnyttää jonkin ajan päästä kaksi tyttöä, ruman pörröpään, joka ratsastaa pukilla, sekä kauniin silkohiuksisen tyttären. Ruman tytön nimi on siis Pörröpää, ja kauniista... |
| Mikähän kirja tämä on? Kyseessä on satu, jossa akan, eukon tms ja hänen tyttärensä luona asuu jotenkin ulkopuolisena toinenkin tytär, ehkä ottotytär. Jostakin… |
122 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti venäläinen kansansatu Pakkanen (Морозко, Morozko). Kuvaamallasi tavalla kuvitettuna se voisi olla alla oleva kuvakirjapainos vuodelta 1971 (Weilin+Göös).
Finna.fi: Pakkanen https://finna.fi/Record/vaari.905289
Kirjasampo: Pakkanen https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f… |
| Veden alla oli linna oliko nyt vesihiidellä tai jollakin vastaavalla ja ukon tyttäret, 3 kpl, menee jokainen vuorollaan sinne Emännäksi vuodeksi tai jotakin… |
94 |
|
|
|
Selasin läpi parikin suomalaisia kansansatuja sisältävää kirjaa sekä Anni Swanin satuja, mutta aivan tällaista ei niistä löytynyt. 'Vetehisen vangeissa' on kolme sisarusta, jotka joutuvat vetehisen vangeiksi, ja satuja kuninkaista ja heidän tyttäreistään löytyi useampia.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Olisiko teillä tiedossa kirjallisuutta siitä, miten vanhoja kansansatuja tulisi lukea pienten lasten kanssa? Onko niistä muutettuja versioita, onko niihin… |
168 |
|
|
|
Hei!
Kansansadut pohjautuvat kansanperinteeseen ja ne ovat siirtyneet suullisesti kerrottuna henkilöltä toiselle ja ajasta toiseen sekä paikasta paikkaan. Niinpä ne ovat muovautuneet aina sen mukaan, kuka ne on kertonut ja kirjannut ylös. On totta, että monet vanhat kansansadut ovat raakoja ja julmia, ainakin nykyaikaisesta näkökulmasta katsottuna. Miina Leppänen pohtii kansansatujen sopivuutta nykyajan lapsille Seuran verkkosivuilla 25.4.2021 julkaistussa artikkelissa Vanhat kansansadut sisältävät surmia, seksismiä ja silpomista – Voiko näitä klassikkosatuja enää lukea lapsille?
Sadunkertojan tulisi aina huomioida kuulijan ikä- ja herkkyystaso. Kannattaa aina itse lukea satu ennakkoon ja pohtia sen sopivuutta lapselle. Satua... |
| Mikä satu? Kuulin lapsena opettajan lukeneen tämän meille kun olin pikkupoika. Muistini mukaan sadussa perheen isä nyppi päästään täin, ruokki ja lihottaa sen… |
203 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin kansansatu nimeltään Täinnahkaiset kengät. Satu sisältyy satukokoelmaan Kuningas rastasnokka : suomalaisia kansansatuja (toim. Tiina Kaila ja Kristina Segercrantz, 1988, s.17 - 26).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa satukokoelman saatavuuden kirjastoverkkoalueesi toimipisteissä.
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.167151 |
| Luen Aale Tynnin runoa "Kalastajan tytär": "- Ei vaatteissa eikä alaston sinun tyttäres olla saa, kun huomenna luokse kuninkaan hänen täytyy vaeltaa." Rupesin… |
479 |
|
|
|
Tynnin runossa viitataan kansansatuun, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Esimerkiksi Raul Roineen Suomen kansan suuressa satukirjassa, jossa on SKS:n kansanrunousarkiston materiaalin pohjalta muokattuja satuja, se esiintyy nimellä Mökintyttö ja kuningas. Siinä kuningas saa kuulla, että köyhällä mökkiläisellä on viisas tytär ja hän haluaa kokeilla tämän älyä antamalla vaikean tehtävän. Jos tyttö siitä suoriutuu, kuningas lupaa kihlata tämän morsiamekseen.
"Kuningas sanoi: 'Sinun on palattava kotiisi, mutta tule huomenna uudelleen luokseni. Mutta älä tule vaatteissa äläkä alastonna, älä hevosella eikä hevosetoinna, älä ratsastaen äläkä ajaen, älä tietä äläkä tien viertä, älä tule päivällä äläkä yöllä; et saa tulla sisälle,... |
| Haluaisin löytää sadun jossa, muistaakseni, kerrotaan hiiriperheen vijan korjuusta. Sadun opetus: "oma apu on paras apu" |
267 |
|
|
|
Hiiriperheen sadonkorjuusta kertovia satuja en löytänyt.
Satuja kanasta, joka kasvattaa viljaa eikä saa pyytäessään apua muilta eläimiltä, on olemassa useita versioita. Voisiko kyseessä olla tämä tarina?
Esimerkiksi Martti Haavion Iloiseen lorukirjaan sisältyy satu "Kanan ohrapelto", jossa kana löytää ohranjyvän ja kylvää, kastelee ja niittää sadon ilman apua - niin myös syö siitä leipomansa kakun, vaikka tällöin koira, kissa ja hiiri olisivatkin olleet valmiit auttamaan.
Sama satu on myös "Pieni kirjava kana: englantilainen tarina" kirjassa Tarinatie : tarinoita silmälle ja korvalle.
ja Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt "Kana Karoliina".
|
| Muistaisiko siellä joku vanhaa lastenkirjaa jossa on tarina kissasta ja koirasta? He olivat hyvät ystävät ja tuli jokin tilanne jossa heidän piti yhdessä… |
335 |
|
|
|
Tarina on maininnalla kiinalainen kansansatu hiukan erilaisina versioina useammassakin kirjassa.
Juhani Konkan satukirjassa Keltainen kurki (1953) sen nimi on "Minkä takia koirat eivät pidä kissoista." Tässä tarinassa kissa ei tosin kulje kattojen kautta.
Lastenkirjassa Aarteiden kirja 5: Nooan arkki (1957) satu on nimeltään "Miksi kissa ja koira ovat vihollisia : kiinalainen satu" kissa pääsee nopeammin palaamaan, koska ylittää esteet helposti koiran kulkiessa maata pitkin.
Elina Karjalaisen satukirjassa Uppo-Nallen iltasatuja (1997) on versio sadusta nimellä "Kissa ja koira sormusta etsimässä", jossa samoin kissa on aiemmin perillä hyppiessään esteiden yli. Myös tässä kirjassa sadun kerrotaan olevan kiinalainen kansansatu.
Nämä... |
| Kananjaloilla kävelevä mökki? Mistä kirjoista löyttyisi näitä satuja? |
538 |
|
|
|
Kananjaloilla kävelevä mökki kuuluu Baba Jagalle, joka on slaavilaisissa kansansaduissa esiintyvä noita. Suomeksi Baba Jaga esiintyy ainakin seuraavissa kirjoissa tai tarinakokoelmissa, joskaan ei aina omalla nimellään:
Amery, Heather. Satumatka maailman ympäri. Kolibri, 2002.
Bilibin, Ivan. Taikalinnun sulka: Venäläisiä kansansatuja. Weilin + Göös, 1977.
Hytönen, Ville. Noita-akka nimeltä Baba Jaga. Savukeidas, 2018.
Philip, Neil. Kaunotar ja Hirviö: satuja maailmalta. WSOY, 1998.
Sata satua ja tarinaa. Kirjalito, 2012.
Satulinna: sata eurooppalaista satua. WSOY, 1990.
Uspenski, Eduard. Alas taikavirtaa. Otava, 1980.
Baba Jaga esiintyy myös Aleksandr Puškinin runoelmassa "Ruslan ja Ljudmila", joka on julkaistu suomeksi kokoelmassa... |
| Äitini etsii satua, jossa poika ratsastaa kolmella erivärisellä hevosella. En muista minkä maan kansansatu tämä on. Isosta kirjasta kuitenkin. En osaa etsiä… |
259 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Asbjørnsenin ja Moen kertoma norjalainen kansansatu Lasivuoren prinsessa? Siinä Tuhkimus ratsastaa kolmella hevosella, joista yhdellä on kupariset, toisella hopeiset ja kolmannella kultaiset varusteet. Itse sadussa ei taideta mainita hevosten väriä, mutta kuvitukset esittävät ne usein eri värisinä.
Lasivuoren prinsessa löytyy esimerkiksi seuraavista satukokoelmista:
Satujen ihmemaa. 2, Norjalaisia kansansatuja. Kuvataide, 1956Suuri satukirja. Valitut Palat, 1970Olipa kerran : klassillisia satuja. Otava, 1974 [tässä mainittu ruotsalaiseksi kansansaduksi]Sadun maa. Valitut Palat, 1998 |
| Löytyisiköhän jostain kirjasta kroatialaista kansansatua? |
150 |
|
|
|
Teoksesta Kodin satuaarteet 3: Kissa Viirusilmä: slaavilaisia satuja (1987) löytyy kroatialainen kansansatu Susiveljekset. Samoin kirjasta Slaavilaisia satuja (1974) löytyy Susiveljekset. |
| Vanhassa kansakoulun lukukirjassa oli satu, jossa lintu lauloi metsämiehelle mm: "Paa piippuun, paa piippuun " ja sitten "laiska mies, laiska mies, pien pino,… |
1176 |
|
|
|
"Paa piippuun, paa piippuun" on kansansadustostamme ja sen pohjalta tehdyistä mukaelmista löytyvä kehotus, jolla (laulu)rastaan on kerrottu puhuttelevan työmiestä - tavallisimmin halonhakkaajaa. Rastaan laulusta on kirjallisuudessamme lukuisia erilaisia variaatioita. Kysymyksessä mainittu säe "Laiska mies, laiska mies, pien' pino, pien' pino!" sisältyy täsmälleen tässä muodossa ainakin Suomen lasten aapisen pikku tarinaan 'Laulurastas':
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927034?page=99https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1928247?page=91
Aarni Penttilän Aapiskukko : alakoulun ensimmäinen lukukirja sisältää hieman tästä poikkeavan variantin 'Rastaan neuvot', jossa laiskan miehen ja pienen pinon asemesta lintu laulaa... |
| Onko old dame and her hen koskaan käännetty suomeksi? Muistan lapsuudessa, että olisin lukenut kyseisen tarinan suomeksi jostain lastenkirjasta. |
194 |
|
|
|
Kysyjä tarkoittanee norjalaista kansansatua Høna tripper i berget, joka on ainakin kerran käännetty englanniksi muodossa The Old Dame and her Hen, vaikka täsmällisempi käännös olisi suunnilleen "The hen is tripping in the mountain". Fennica-tietokanta ei tätä runoa tai sen suomennosta tunne ainakaan niin, että viitattaisiin norjan- tai englanninkieliseen alkuperäistekstiin. On silti täysin mahdollista, että se sisältyy johonkin satukokoelmaan suomennoksena. Valitettavasti Fennica-tietokantaa ei ole koskaan tehty tällä tarkkuudella, joten yksittäisen sadun löytäminen ei yleisillä hakutavoilla ole mahdollista. Erityisen hankalaa se on, kun emme nyt tiedä, mitä suomenkielistä fraasia haemme. Onko se tyyppi' "Vanha rouva ja kana" vai "Kana... |
| Runo Vastavirtainen akka |
285 |
|
|
|
Suomalainen kansansatu Vastavirran akka inspiroi Larin-Kyöstiä sepittämään runon Vastavirtainen akka. Se löytyy esimerkiksi runoilijan 75-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistusta valikoimasta Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja peruskoulun äidinkielen lukukirjasta Kirjallisuuden avain. 7 (Weilin + Göös, 1986). Kaikkia Larin-Kyöstin alkuperäisiä runokokoelmia ei käytettävissäni ollut, joten valitettavasti en pystynyt paikantamaan, missä kokoelmassa runo on alun perin ilmestynyt. |
| Onko jossain olemassa luetteloa Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen suomennetusta kaunokirjallisuudesta? Kiinnostaisi lukea joitakin näytteitä. |
408 |
|
|
|
Valmista luetteloa suomalais-ugrilaisten kansojen suomennetusta kirjallisuudesta ei ole. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudesta on suomeksi luettavissa kansanrunoja ja -satuja. Muutama romaani ja runokokolemakin löytyi.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Heimokannel. Mordvalaisia, tšeremissiläisiä, syrjääniläisiä ja votjakkilaisia kansanrunoja 3, Volgan ja Perman kannel (suom. O. Manninen, 1932. - Kalevalaseuran julkaisuja ; 5)
Velisurmaaja (vogulilaisesta kansanrunokokoelmastaan suomentanut Artturi Kannisto, 1938)
Vepsän satuja (kerännyt ja selittänyt Elias Lönnrot ; nykysuomeksi muokannut Markku Nieminen, 2006)
Virantanaz : vepsän eepos =... |
| Missähän kirjassa lapsuuteni (60-luvun loppupuolella) satu joka tuli kuunnelmanaki. Sadun alussa "pelotellaan" kuuntelemaan tarkasti ja jos yksikin sana jäi… |
252 |
|
|
|
Kirjassa "Unkarilaisia kansansatuja" (lapsille suomeksi kertonut Anni Swan, Werner Söderström oy:n laakapainossa 1945) on satu nimeltä Käärmeennahka sivulla 128. Sadussa täytyy ryömiä reiän läpi, joka on neulan silmääkin kapeampi. |
| Etsin yhtä satukirjaa, jossa on satuja eri maista. Kokeilin kysyä aiheesta yhdessä ketjussa, mutta en ole varma tuliko viesti perille yms (en ole ihan varma… |
763 |
|
|
|
Satu on nimeltään "Viikko jossa oli pelkkiä sunnuntaipäiviä". Se sisältyy pohjoismaisena yhteistyönä vuosina 1963-1965 ilmestyneen Satumaailma-antologian 8. osaan "Sateenkaaren portti" (Otava, 1965, s. 98-101, sivulla 201 ovat sadun taustatiedot). Tämän irlantilaisen sadun alkuperäinen nimi on "A week of Sundays" ja se on ilmestynyt kirjassa "Favorite stories" vuonna 1942. Sen on suomentanut Kyllikki Hämäläinen. Kuvittaja on Staffan Torell.
Sama satu löytyy myös kirjasta "Lapsuuden satuaarre" (Otava, 1987, s. 134-139), joka on valikoima tästä 8-osaisesta Satumaailma-antologiasta. Suomennos on sama, mutta kuvittaja on Anna Bengtsson (tekijätiedot löytyvät kirjan lopusta numeroimattomilta sivuilta Sisällys-otsikon alta).
Erittäin hyvä... |
Kysy kirjastonhoitajalta
