| Hyvä kirjastonhoitaja, etsin tietoa Jokioisista vuoden 1918 tapahtumista. Onko kirjoitettu mitään muuta kuin mitä Olavi Anttila on kertonut Jokioisten… |
1147 |
|
|
|
Tauno Tukkinen on kirjoittanut teoksen "Mäkeen, mäkeen vaan!: punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918" (2001).
Jokioislaisen Unto Kiiskisen kirjat "Äitiä en jätä" (2007) sekä "Orpojen vuosi" (2010) sisältävät sekä dokumentteja että dokumentteihin perustuvia kuvauksia keväästä 1918 Jokioisilla ja sen lähiympäristössä.
Kirjassa "Kuoleman kentiltä : muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta" on pari sivua Jokioisista sekä luettelo työläisuhreista.
Näistä Lahden kirjastosta löytyvät "Orpojen vuosi" seka "Kuoleman kentiltä", muita voi pyytää kaukolainaksi.
Lisää tietoa voisi löytyä myös arkistolähteistä http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918
|
| Mitä Kuopiossa tapahtui vuosina 1917 ja 1918? Näkivätkö ihmiset nälkää? Tappoivatko punaiset ja valkoiset toisiaan? Keitä olivat teloitetut (475 ihmistä)… |
4414 |
|
|
|
Vuosina 1917 ja 1918 Suomessa, myös Kuopiossa, kärsittiin elintarvikepulasta, ja monessa mökissä nähtiin myös nälkää. Kuopion kaupungissa käytiin kansalaissodan aikana taisteluja. Molemmin puolin kuoli ihmisiä. Anja Tikkasen Kuopio vuosisatojen saatossa -kirjan mukaan 15 henkilöä valkoisten puolelta sai surmansa. Teoksessa mainitaan muutamia henkilöitä myös nimeltä. Kirjassa on tietoa kansalaissodan tapahtumista Kuopiossa muutenkin.
Arkistolaitoksen sivuilta löytyy paljon tietoa vuonna 1918 sodassa kuolleista:
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/results
Kansalaissodan muistamisesta, ei tosin erityisesti kuopiolaisten, on kirjoitettu jonkin verran, alla muutama artikkeli, joista ensimmäinen on luettavissa myös verkossa:
-... |
| Saako jostain tietää osallistuivatko sukulaiseni kansalaissotaan? Miten Karjalassa asuvat ihmiset olivat mukana? Miten kansalaissodan kiteyttäisi selvästi,… |
931 |
|
|
|
Eri arkistojen yhteisen verkkopalvelu Portin sivustojen kautta löytyy tietoa mm. Suomen kansalaissotaan osallistuneista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918#Sis…
Sotatoimia oli myös Karjalan alueella mm. Viipurin kaupungin tärkeyden takia. Wikipedia-artikkelista saa yleiskuvan tästä kiistellystä sodasta. Artikkelista löytyy myös paljon lähteitä syvällisempää perehtymistä varten:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota
|
| Etsin tietoa kirjasta ,jossa on kuva vaaristani vapaussodan ajalta. Hän oli Alfred Petäjäsoja Pyhäjoen Yppäristä. Olen kuullut jossain nimen Rannikolta… |
1625 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin kirja nimeltä Rannikolta rintamalle : sotavuodet 1918, 1939-40, 1941-45 : Pyhäjoki / [toimitus ... Raili Viirret-Heiskari] ; [matrikkelin työvaliokunta: Aaro Leipälä ... et al.]. Pyhäjoki : Pyhäjoen sotaveteraanit, 1994.
Kirja on saatavilla ainakin Kalajoen kirjastosta, Oulaisten kaupunginkirjastosta ja Kuopion varastokirjastosta. Lähikirjastostasi voit pyytää kirjan kaukolainaksi.
Hakusanalla Yppäri ei löytynyt historiikkia, ainoastaan Oulun yliopiston kirjastossa on olemassa opinnäytetyö: Korhonen, Kirsi-Maria, Yppärin koulun toiminta ympäristössään vuosina 1897-1993. Sitä voi pyytää sieltä kaukolainaksi.
Sekä kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta että korkeakoulukirjastojen Linda-yhteistietokannasta voit etsiä... |
| Heippa! Joskus 10v. sitten törmäsin runoon, joka oli kirjoitettu Suomen vapaussodan punaisista. Runo oli hyvin moittivasävyinen. Tyyliin "te kurjat mitä teitte… |
1538 |
|
|
|
Kansalaissodan punaisista runoili moittivaan sävyyn Ilmari Kianto, tähän tapaan:
"Voi teitä, voi teitä, te maankavaltajat kurjat!
Voi teitä, te Suomen suursuiset sudet, hurtat hurjat!
Te raa'at raukat ilman kansallistuntoa!
Ilman isänmaan rakkautta, ilman miehuuden kuntoa!
- Mitä teitte nyt maalle?"
Kansan tuomio -runo, josta ylläoleva ote on peräisin, julkaistiin Karjalan armeijan tiedonannot -lehdessä 3.4.1918. Se löytyy myös Kiannon vuonna 1918 omakustanteena julkaisemasta sotarunojen kokoelmasta Hakkaa päälle! : sotarunoja valkoiselle armeijalle.
|
| Mitä olivat ne lakipykälät, joiden perusteella ns. kenttäoikeudet langettivat kuolemantuomioita punaisille v. 1918? |
1192 |
|
|
|
Suomen suuriruhtinaanmaan asetuskokoelma N:o 73 on nimeltään "Keisarillisen Suomen Senaatin päätös sotajoukkojen hallinnosta sodassa ja linnoitusten hoidosta Armollisimmasti vahvistettujen asetusten sekä sotatilassa oleviksi julistettuja paikkakuntia koskevain Säännösten julkaisemisesta". Päätös on annettu 13.11.1909. Valkoinen armeija laati omat ohjeet, jotka perustuivat tähän asetukseen. Päätöstä ei ole eduskunta hyväksynyt toisen sortokauden takia. Tampereen valtauksen jälkeen valkoinen armeija otti käyttöön tämän asetuksen Vaasan senaatin vastustuksesta huolimatta
|
| Kuka suunnitteli Mustialan maamiesopiston puistossa olevan punaisten murhaamien oppilaiden muistosi pystytetyn muistomerkin ja milloin se pystytettiin? |
1295 |
|
|
|
Mustialan Maamiesopiston puistoon sijoitetun muistopatsaan ovat suunnitelleet Urho Heinänen ja Vila Martin. He ovat suunnitelleet myös oppilaiden sankarihaudalle Tammelan kalmistoon pystytetyn patsaan. Molemmat paljastettiin Tammelan vapautumisen vuosipäivänä 27. huhtikuuta 1923.
Lähteet:
Antero Tuomisto, Suomalaiset sotamuistomerkit
V. Tuorlahti, Mustiala 1840-1940 : 100 vuotta maatalousopetusta
|
| Mikä kirja: kertoo Suomen kansalaissodasta, tekijä ruotsl. toimittaja/kirjailija, julkaistu suomeksi n. 3-5 vuotta sitten ? |
848 |
|
|
|
Löytyi seuraava teos:
Nimettömän ruotsalaisen Suomen sotaretki 1918: "stridsrapport"/käännös, toimittanut Robert Alftan, (2008).
Saatavana yliopistokirjastoista. Kaukolainaus oman kirjaston kautta.
Muita viime vuosina julkaistuja ruotsista suomennettuja teoksia ei löytynyt.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan mukaan teos on julkaistu myös verkkojulkaisuna, mutta ainakaan tällä hetkellä siihen ei ole yhteyttä.
|
| Haluaisin saada selville, mikä kirja on kysymyksessä. Olen lukenut kyseisen kirjan useita vuosia sitten. Se kertoo nuoresta naisesta. Luulin, että kyseessä on… |
1859 |
|
|
|
Hilja Valtoselta tällainen juonikuvio kyllä löytyy romaanista Ruskapäiviä (Otava, 1975). Kirjan päähenkilö on eläkkeellä oleva opettajatar, jolle tapaus on sattunut nuoruudessa ja joka nyt tapaa näin pelastamansa miehen uudestaan.
|
| Kuka 19.4.1918 pidätetyistä Mustialan maatalousoppilaitoksen oppilaista on kirjoittanut muistelmateoksen tapahtumasta? Perimätieto kertoo, että joku on… |
846 |
|
|
|
Henkilön nimestä ei tarkkaa tietoa löytynyt, mutta aihetta käsitellään kirjassa Mustialan muistoja Suomen vapaussodan ajoilta. Julkaisija Mustialan toveriliitto, 1923. Kirja on saatavissa Varastokirjastosta, johon voi oman kirjaston kautta tehdä kaukolainapyynnön.
|
| Tarvitsen tietoa nestor kaipiaisesta kansalais sodan ajoilta L:rannasta |
1154 |
|
|
|
Tervehdys!
Kansalaissodan aikaisia tapahtumia Lappeenrannan seudulla on tarkimmin kuvattu Marko Tikan ja Antti O. Arposen teoksessa Koston kevät (WSOY, 1999). Teoksesssa on paljon henkilötietoa ja henkilöhakemisto. Henkilöhakemisto on myös Tikan teoksessa Kenttäoikeudet. Kansalaissodassa tavalla tai toisella menehtyneiden tietoja voi hakea henkilönnimella Internetissä olevasta tietokannasta Suomen sotasurmat 1914-1922: http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2
Henkilötietoa sisältävät myös muistelmat: Parikka, Jalmari: Viimeinen taisto, Parmanen, Eino I.: Vapaussodan tapahtumat Karjalan armeijakunnan kolmannen rykmentin toiminta-alueella, Hulke, Hugo: Joutsenon punakaartin historiikkia vuosilta 1917-1918.
Valkoisen puolen... |
| Olen Suomen Sotasurmat-projektin kautta törmännyt isoisäni veljeen. Hän on asunut Hausjärvellä ja kuollut Hennalan vankileirillä 7/-18. Kaipaisin nyt teosta … |
3185 |
|
|
|
Hausjärven historiasta on olemassa useita teoksia. Varsinainen pitäjänhistoria on Oiva Keskitalon kirjoittama vuodelta 1964 ja nimeltään Hausjärven historia. Oheisessa luettelossa on muitakin Hausjärven historiaa käsitteleviä teoksia, joista voisi olla sinulle hyötyä. Ryttylän punakaartista en löytänyt teosta, mutta kansalaissodan aikaa Hausjärvellä käsitellään ainakina Keskitalon teoksessa ja Lasse Toivolan kirjassa Hausjärvi nousevassa Suomessa 1809-1918, 1992. Ryttylän työväenyhdistys on lisäksi julkaissut 70-vuotishistoriikin, mutta se näyttää käsittelevän vuosia 1928-1998.
Riihimäen, Hausjärven ja Hyvinkään kirjastot ovat avanneet äskettäin yhteisen Apila-aluetietokannan, joka sisältää kirjastojen kotiseutukokoelmissa olevaa aineistoa... |
| 1918 Tampere. Kävikö Mannerheim kaupungissa ja jos niin montako kertaa ja koska. Yöpyikö hän jossain ja jos niin missä? |
1450 |
|
|
|
Heikki Ylikankaan kirjasta Tie Tampereelle (1993) löytyy maininta sivulta 496: [Sunnuntaina 7.4. Tampereella]"Kaupungin väestö näki ensi kerran valkoisen ratsun selässä istuvan ja kadulla ratsastavan Mannerheimin". Mannerheim seurasi taisteluiden kulkua maalis-huhtikuun vaihteessa Vehmaisista ja Messukylän kirkolta käsin. Vehmainen ja Messukylä kuuluivat kuitenkin tuohon aikaan Messukylän pitäjään. Ylikankaan kirjan lisäksi kansalaissodan tapahtumien kulkua selvitetään yksityiskohtaisesti mm. kirjassa Suomen vapaussota V : Tampereen hyökkäys, kirjoittanut W.A. Douglas v. 1925. Kummastakaan kirjasta ei selviä, missä Mannerheim majoittui.
Kansalaissodasta ja Mannerheimista löytyy runsaasti tietoa kirjoista ja muista lähteistä. Ohessa... |
| 1918 Tampere. Taloja tuhoutui kaupungista. Kuka niiden jälleenrakentamisen kustanti? |
1594 |
|
|
|
Vuoden 1918 sodassa Tampereella tuhoutui yhteensä 126 rakennusta 56 eri tontilla. Kodittomaksi jäi 504 perhettä. Pahimmat vahingot sijoittuivat Kyttälän ja Tammelan eteläosiin.
Sodan jälkeen asuntopula oli kova ja yksityinen rakentaminen lamassa, joten kaupunki itse ryhtyi rakentamaan asuntoja. Kaupunginkin taloudellinen tila oli huono, joten kyse oli lähinnä ns. hätäasunnoista. Viinikkaan, Satamakadulle ja Tammelan pohjoispäähän rakennettiin vuosina 1918-19 yhteensä 128 kaupungin maksamaa asuntoa.
20-luvulla yksityinen talonrakennus pääsi jälleen vauhtiin, ja vuosina 1921-28 sekä anottujen rakennuslupien että valmistuneiden talojen määrä nousi ennätyslukemiin. Tähän vaikuttivat sekä Tampereen muuttovoitto että 20-luvun jälkipuolen... |
| Mitkä viisi ensimmäistä melko tunnettua kaunokirjallista teosta kuvasivat kansalaissotaa 1918? |
1093 |
|
|
|
Tässä muutama tunnettu vuoden 1918 tapahtumia käsittelevää kaunokirjallista teosta (suluissa ilmestymisvuosi), joita olette ehkä lukenut 50-luvulla:
Frans Emil Sillanpää, Hurskas kurjuus (1919); Joel Lehtonen, Putkinotko (1919-1920); Jarl Hemmer, Mies ja hänen omatuntonsa/En man och hans samvete (1931); Lauri Viita, Moreeni (1950); Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla 1-3 (1959-1962).
|
| Kansalaissodan aikana Tampereella hautasivat punaiset vainajiaan Pyynikille Termopylen kentälle (siirrettiin sodan jälkeen Kalevankankaalle) Olen lukenut… |
5481 |
|
|
|
Piki-verkkokirjastosta (www.tampere.fi/kirjasto/piki) tai PIRKITTA-tietokannasta (www.tampere.fi/kirjasto/pirkitta) voi etsiä kansalaissotaan liittyvää aineistoa asiasanoilla kansalaissota TAI sisällissodat JA Tampere
Alla muutamia teoksia, joista löytyi tietoja punaisten hautaamisesta sodan aikana:
Tietokirjat:
ANTTILA, Tupu Pyynikki, Tampereen helmi. - [Tampere] : Pyynikin asukasyhdistys : Tampereen kaupunki, 1995
s. 22-23 kappaleet Lähetysjuhlissa Termopylen kentällä ja Pyynikki sodan puristuksissa
KAUKOVALTA, K. V.: Tampereen seudun kapinahistoria / K. V. Kaukovalta. - Helsingissä : Otava, 1921.
s. 263-264 ”Thermopylan” sankarihautajaisten kuvaus. Myös kuva hautaussaatosta.
RAEVUORI, Yrjö: Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä / Yrjö... |
| Sukulaiseni kertoi Hennalan vankileirillä olleen isänsä laulaneen tällaista sanoiltaan aika "raakaa" laulua; "Kaatui Lahdessa veljeni nuorin, nuorin. vanhin… |
1472 |
|
|
|
Laulu on nimeltään Ainainen puute ja kurjuus ja se löytyy Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen nuotista Edestä aattehen : suomalaisia työväenlauluja 1890-1938 (laulu nro 76, s. 143-144). Tässä nuotissa laulu on pisimmässä muodossaan (12 säkeistöä), nuotissa Työväen lauluja (Scandia-musiikki) samasta laulusta on vain kuusi ensimmäistä säkeistöä. Laulun sanojen kirjoittajaa ei tiedetä, melodia on Sam Sihvon Jääkärin laulu laulunäytelmästä Jääkärin morsian.
Edestä aattehen -nuotti on tällä hetkellä hyllyssä ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla
(puh. 020 716 4077).
|
| Tarvitsen vapaussotaa käsittelevää kirjallisuutta, mita kirjoja loytyy? Voiko lainata teilta tai mista ostaa? |
1844 |
|
|
|
Yksi parhaana pidetyistä yleisesityksistä sisällissodasta on englantilaisen Anthony F. Uptonin teos Vallankumous Suomessa 1917-1918, osat 1-2 (Kirjayhtymä 1980).
Muita painettuja lähteitä:
Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle. 4. p. WSOY 1994.
Suomen historia. Osa 6: sortokaudet, itsenäistyminen. Weilin+Göös 1987.
Suomi 75 : itsenäisen Suomen historia. Osa 1: Rajamaasta tasavallaksi. Weilin+Göös, 1991.
Internetistä löytyy sivustoja:
http://www.vapaussota.com/ Täällä on runsaasti lisää linkkejä.
http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_vapsot.htm
Työväenliikkeen kirjaston sivustossa mainitaan lähteitä, joissa on hiukan toisenlainen näkökulma: http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/1918.html
Googlesta hakiessasi kokeile myös muita saman sodan nimityksiä:... |
| Haluaisin saada tietää milloin käytiin Sampsakosken taistelu ja kaikki siihen liittyvät asiat ( missä käytiin , milloin , kuinka monta kaatui yms . ) . |
782 |
|
|
|
Sota-arkistosta kerrottiin, että Sampsakosken taistelu käytiin Lavialla Niemi-nimisessä paikassa 21.02.1918. Valkoisten puolelta taisteluihin osallistui Porin pataljoonan komppaniat 3 ja 4: 90 miestä + noin 40 miehen apujoukot, siis yhteensä noin 130 miestä. Sota-arkistossa ei ollut tietoa vastustajien määrästä eikä myöskään kaatuneista.
Jos olet kiinnostunut tarkemmista tiedoista, asiaa kannattaisi tiedustella myös Maanpuolustuslaitoksen kirjastosta.
Osoite: Maurinkatu 1
Puh: 09-18126351
Auki: ti, to.pe. 09.00-15.00; ke 09.00-16.00.
|
| Mistä teoksista saa parhaan kuvan, mitä Raumalla vuonna l918 siis sisällisosodan aikana ja sen jälkeen tapahtui? |
875 |
|
|
|
Ainakin seuraavista teoksista löytyy tietoa sisällissodan ajan tapahtumista Raumalla:
Heino, Ulla: Rauma: idylliä ja tehokkuutta 1875-2000, Alho, A. R.: Rauma 600 vuoden aikana, Uola, Mikko: Raumalaiset Suomea suojaamassa sekä Rauman seudun historia 3/P. Papunen.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
