PiKe-työasustepilotin havaintoja – tutustu nostoihin tai lue laaja raportti

Yksi viime vuoden AKEPiKe-projekteista (AKE Tampere - Pirkanmaa ja Keski-Suomi) saatiin maaliin vuoden 2020 lopussa. Korona vaikutti tämänkin projektin edistymiseen, mutta useat asiat hahmottuivat paremmin. Projektissa saatiin esimerkiksi selville, että työasusteista on hyötyä työn tekemisessä, niillä on vaikutusta henkilöstön tunnistettavuuteen ja ne konkretisoivat asiakaspalvelijan työroolin. Kehittämiskirjaston vetämissä työpajoissa pohdittiin jalkautumista ja aktiivisemman asiakaspalvelun työtehtäviä. Artikkeli on tiivistelmä laajasta projektiraportista.

Artikkeli kuvien kera on luettavissa täällä.

Laajan raportin (18 s.) voit ladata tai lukea PDF-muodossa tästä.

Taustaa

Työasut herättävät jossakin määrin edelleen keskustelua kirjastoalalla: Mikä on niiden merkitys kirjaston asiakaspalvelussa? Aiheeseen suhtaudutaan yksilötasolla kenties intohimoisesti tai toisaalta täysin neutraalisti, suurella varauksella tai vaihtoehtoisesti innostuneella kokeilumielellä. Kierroksillamme PiKe-alueen kirjastoissa huomasimme jo vuonna 2018 työasusteista puhumisen olevan myös toimiva jäänsärkijä syvälliseenkin alan keskusteluun. Lähes kaikilla meistä on nimittäin perusteltu näkemys tai vähintään mielipide asiasta. Projektin yksi kaikkein keskeisimmistä tavoitteista oli kartoittaa työasusteiden käyttöä yleisellä tasolla. Myyttejä pyrittiin murtamaan ottamalla henkilökunta alusta lähtien mukaan suunnitteluun, testaamiseen ja havainnointiin.

Projektin perustiedot

Projektissa selvitettiin työasusteiden käyttöä käyttömukavuuden, käytännöllisyyden, tunnistettavuuden ja yhteisen identiteetin näkökulmista. Mukana olevien kuuden PiKe-alueen kirjastoyksiköiden henkilöstö, yhteensä 82 työntekijää, sai itse päättää vapaaehtoisen asusteen kaikille tilattavien olkalaukun ja kaulanauhan lisäksi. Vapaaehtoisesti testattavia asusteita olivat taskuessu, kaksi erilaista liiviä ja kaksi erilaista hupparia. Koronatilanteesta johtuen havainnointia asusteiden käytöstä ehdittiin tekemään täysipainoisesti vain ensimmäisen havainnointijakson ajan 16.11. – 6.12.2020. Keväällä 2021 toteutetaan mahdollisuuksien mukaan uusia havainnointijaksoja.

Tulokset

Jo yhden havainnointijakson tulokset osoittavat, että lähes kaikista testatuista työasusteista on ollut käytännön hyötyä työn tekemisen kannalta. Vastaajista 68 prosenttia oli tätä mieltä. Henkilökunnan näkökulmasta työasusteet ovat erityisesti funktionaalisia: taskut, vetoketjut, soljet ja renkulat auttavat työssä tarvittavien tavaroiden kuljettamisessa. Havainnointijakson aikana saatiin merkkejä ja orastavia kokemuksia myös tunnistettavuuden lisääntymisestä. Liiviä testanneista reilusti yli puolet koki asusteen vaikuttaneen heidän tunnistettavuuteensa asiakaspalvelussa. On vaikea sanoa, lisäävätkö yhtenäiset asusteet yksikön yhteenkuuluvuutta tai henkeä, mutta työroolin ne konkretisoivat usean vastaajan mielestä ja keskustelu henkilöstön näkyvyydestä lisääntyi yksiköissä.

Kun havaintoja tarkastellaan työasustetyyppien mukaan, näkyy selvästi, että tietyillä asusteilla on enemmän merkitystä käytännöllisyyden kannalta kuin tunnistettavuuden lisäämisessä. Käyttömukavuudessa jokaisesta asustetyypistä kirjattiin sekä plussia että miinuksia. Tämä kertoo myös siitä, että yhtä kaikille soveltuvaa asustetta voi olla haastavaa hankkia tai ottaa käyttöön. Kun työasusteiden hankkimista suunnitellaan, mielekkäämpää voisi olla rakentaa mallisto eri vaihtoehdoista. Mallistosta jokainen voisi valita omaan tyyliin tai mieltymyksiin yhteensopivan asusteen tai asusteita. Työpajoissa paikan päällä toteutetut sovitussessiot auttoivat tässä projektissa työntekijöitä löytämään itselleen oikean ratkaisun.

Lisätiedot:
Koordinaattori Jarkko Rikkilä
Puh. 040 800 7828 / S-posti: jarkko.rikkila@tampere.fi