Kysymyksiä, kuuntelua ja kohtaamisia – Pirkanmaan ja Keski-Suomen 45 kirjastokunnan sanoittama kokemus kirjastotyön merkityksestä

Vuosien 2022–2024 aikana AKEPiKen henkilöstö ja LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastaja toteuttivat keskustelukiertueen Pirkanmaan ja Keski.Suomen kirjastoissa. Tavoittelimme näissä kirjastokeskusteluissa kattavaa yleiskuvaa kirjaston roolista toimintaympäristössään, tulevaisuudennäkymistä, henkilöstön vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista sekä työssä innostavista tekijöistä. Kirjastojen kehittymisen sekä osaamisen kehittämisen tuen lisäksi tehtävänä oli edistää matalan kynnyksen keskusteluyhteyttä kirjastojen, aluehallintoviranomaisen ja kehittämiskirjaston henkilöstön välillä.

Keskustelujen tavoitteet ja onnistuminen

Aluksi yhteisten kokoontumisten tavoitteena oli pohtia yhdessä kirjastolaisten kanssa kirjastojen roolia uudessa sivistyskunnassa, keskustella vahvuuksista ja kehittämiskohteista sekä kirjastotyössä innostavista ja motivoivista tekijöistä. Sivistyskuntien aloitettua toimintansa oli kuitenkin selvää, että vuoden 2022 keskustelujen pohjalta seuraavaa vuotta pystyi fokusoimaan suoraan kulttuurihyvinvointiin ja kirjastojen rooliin kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.

Kirjastoilla on ollut mahdollisuus hyödyntää käyntejä eri tavoin omassa viestinnässään ja somenäkyvyydessään. Kaikista kirjastokeskusteluista laadittiin yhteenvedot kehittämiskirjaston blogiin AKE Tampereen (Pirkanmaa ja Keski-Suomi) akepike.fi-verkkosivuilla. Jokaisen keskustelun yhteydessä laadimme (ja vaadimme J) yhteiskuvan kirjastohenkilöstön kanssa. Tietoa käynneistä jaettiin myös kirjastojen somekanavissa.

Keskustelut olivat pidettyjä, kiitettyjä ja järjestelyiltään onnistuneita oppimisen paikkoja osaamisen kehittämisen sisältöjä ja rakenteita suunnitteleville. Kirjastoissa ne avasivat työelämän ammatillisen kasvun työnjakoa aluehallintoviranomaisen ja kehittämiskirjaston, kirjastokimppojen, oppilaitosten ja työnantajien tehtävien sekä arjessa tapahtuvan oppimisen mahdollisuuksien välillä. Yhteiset pohdinnat aiheista ja niiden vierestäkin piirsivät kuvaa Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastojen ja henkilöstön osaamisen moninaisuudesta, samalla sanoittaen alalle yhteisiä näkemyksiä jaetuista arvoista sekä työn merkityksestä itselle ja osana kuntalaisten hyvinvointia.

Aikataulu ja toteutus

Kevään 2022 keskustelut suuntautuivat Keski-kirjastoihin, syksyn PIKI-kirjastoihin. Ensimmäisen vuoden aikana kierrettiin yhteensä 22 erilaista kirjastokuntaa. Näiden ensimmäisten keskustelujen kautta havainnollistui hyvin kirjastojen paikallinen merkitys ja työn tärkeys erilaisia yhteisöjä yhteen saattavana voimana. (PiKe-kirjastokeskustelut -koonti vuodelta 2022.)

Vuonna 2023 kiertue jatkui kevään ja syksyn ajan 21 kirjastossa. Lopulta jäljelle jääneiden alueen suurten kirjastokuntien Tampereen ja Jyväskylän osalta kiertuetta päätettiin jatkaa esihenkilöiden aloitteesta lähikirjastokeskusteluina keväällä 2024. Keskustelut vahvistivat ensimmäisen vuoden havaintoja siitä, että erilaiset kirjastot tekevät kukin ympäristössään tuloksellista, osaavaa ja motivoitunutta kulttuuri- ja hyvinvointityötä sekä itsenäisesti että yhdessä kuntien lukuisten omien, vapaaehtoisten ja neljännen sektorin toimijoiden kanssa.

Suurten kuntien lähikirjastoilla ja pienten kuntien kirjastoilla on paljon yhteistä sekä käytännön työtehtävien rakentumisessa arjen ympärille että henkilöstön joustovaran osalta. Esihenkilöiden osalta pienissä kirjastoissa kollega löytyy langan päästä naapurikunnasta, suuressa kunnassa oman organisaation sisältä. Keskustelujen kautta vahvistui entisestään ajatus siitä, että oppiminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen tapahtuu moneen suuntaan: yhtä lailla suuret voivat omaksua pieniltä nopeaa, kokeilevaa asennoitumista kuin pienet hyötyä suuremmilta turvatessaan esimerkiksi kattavampaan kokoelmaan, yhteisiin sopimuksiin ja käytäntöihin kirjastokimppojen kautta.

Tulkintaa oppimisesta

Kiertueen jälkimmäinen puolikas korosti, kuinka asiakaskohtaamisten, monipuolisten työtehtävien ja omaa arvomaailmaa vastaavan työn löytämisen lisäksi kirjastotyö muuttuu todella voimakasta vauhtia. Eläköityvien, rautaisten ammattilaisten sekä kirjastoalan opinnoista valmistuvien ohella kirjastoissa on kasvava joukko eri aloilta tulleita media-, kulttuuri-, nuoriso-, logistiikka- ja ict-osaajia. Myös kirjastoissa erikoistutaan ja ollaan ylpeitä tietystä, omalle tai maakunnalle merkityksellisestä palvelujen osasta. Työkaverit ja -yhteisöt ovat samaan aikaan sekä omaa osaamista vahvistavia että haastaviakin uusien opintopolkujen, henkilöstömuutosten, kuntien organisaatiouudistusten ja asiakkaiden muuttuvien odotusten tahdissa pysymiseksi.

Keskustelujen pohjalta ei voi hahmotu perinteistä, edes tietynlaista kirjastoammattilaista tai kirjastoa. Samaan tapaan osaamisen kehittäminen näyttäytyi 45 kunnan keskusteluissa paikoin odotuksina valmiista, kirjastoille tuotetuista ratkaisuista ja koulutussisällöistä, myös mahdollisuuksina viedä omia taitojaan oman työyhteisönsä ulkopuolelle. Arjessa opittujen kokemusten jakaminen ja tiimiorganisaatioiden yleistyessä halu kuulua tiiviimmin oman alan verkostoihin tuo osaamisen kehittämiselle valtavasti uusia yksilötason mahdollisuuksia valita: kouluttaudunko, hakeudunko lisäopintoihin, kokeilisinko, voinko opetella yhdessä kollegan kanssa, verkostoidunko – uskallanko tehdä jotakin uudella tavalla? Näiden kysymyksien äärelle akepike kokoaa tarjotinta, josta jokaiselle löytyisi jotakin.

Tulevaisuus

Odotukset kirjastoista muuttuvat yhteiskunnan mukana. Henkilöstön vahvuudet, työssä innostavat tekijät ja ammatti-identiteetti kehittyvät työurien edetessä. Kirjastolaki on edelleen keskeinen väline avattaessa työn luonnetta ja vaatimuksia kunnassa, myös miettiessä oppimisen eri tasoihin liittyvää työnjakoa työyhteisöjen, kuntien, viranomaisten ja kehittämistehtävien välillä. Kiitos upeille kirjastoille, jatkossakin tulemme käymään ja rauhan asialla!