Vuosi 2018 alkoi Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa edellisvuoden lopulla uudistetun palvelun käyttöönotolla. Kirjastojen vastaajat jatkoivat tutustumista ylläpitoon, löytyneitä vikoja korjattiin, käyttäjätunnuksia lähetettiin vanhoille ja uusille vastaajille. Toimitus tarjosi koulutuksia ja useissa kirjastoissa käytiin esittelemässä uutta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua (Seinäjoki, Espoo, Helsinki).
Uudistus sujui kirjastojen ja kysyjienkin kannalta hyvin, uuden palvelun vastaanotto oli myönteinen. Palvelua hiottiin kaikin puolin koko alkuvuosi. Vuoden lopulla toteutettiin kyselyt sekä vastaajille että kysyjille. Niistä käy ilmi, että kokonaisuudessa toiminta on sujuvaa. Yksityiskohtia, joissa vaikeuksia esiintyi, ja toimintoja, joita ei ollut huomattu, selkiytetään ja nostetaan paremmin esiin vuoden 2019 aikana.
Saavutettavuus ja tietosuoja
Uusi Kysy kirjastonhoitajalta sai Saavutettavuus huomioitu leiman syyskuussa 2018. Leiman saaneet sivustot ovat erityisesti huomioineet seniorit sekä käyttäjät, joilla on näkö- tai kuulovammoja, motorisia tai kognitiivisia rajoitteita. Tietosuojaa kehitettiin uudessa palvelussa niin, että sivustoon lisättiin hyväksymisehto vastaamiseen osallistuville: vastaajat sitoutuvat lupaukseen käyttää kysyjien tietoja vain vastauksen lähettämiseen. Kysyjiltä ei pyydetä muita tietoja kuin sähköpostiosoite. Tietosuoja-asioita selvitetään edelleen. Tutkimuksen alla on, miten kysyjien sähköpostiosoitteet poistetaan näkyvistä. Vaihtoehtoina on poistaa ne vanhoista kysymyksistä tai kaikista kysymyksistä. Lisäksi selvityksen alla on, kuinka tietosuoja suhtautuu kysymysten ja vastausten sisältämiin henkilötietoihin. Näiden suhteen ohjenuora on, että palvelussa ei vastata kysymyksiin henkilötiedoista, joita ei ole julkaistu kaikkien saataville jo ennestään muissa lähteissä.
Vastaajat
Vastaajakirjastojen suhteen vuonna 2018 ei tapahtunut muutoksia. Mukana on 19 erikoiskirjastoa ja 51 yleistä kirjastoa. Vastauksia oli palvelussa lähettänyt 215 kirjastolaista ja vastauksia lähetettiin 48:sta kirjastosta. Palvelusta vastaava suunnittelija on edelleen Nina Granlund ja toimittajina, jotka valvovat, että kysymyksiin vastataan ajallaan, Tuula Valkeapää ja Matti Järvinen Helsingin kaupunginkirjastosta.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa toimivat erikoisvastaajaryhmät vastasivat e-aineisto, musiikki- ja kirjaston tekijänoikeuskysymyksiin.
Uusia vastaajia ja vastaajakirjastoja otetaan mukaan mielellään.
Vastaajayhteisö
Vastaaminen toimii edelleen mallikkaasti ja kirjastot hoitavat vastaamisen organisoinnin itsenäisesti. Odottavista kysymyksistä on täytynyt muistutella jonkin verran enemmän vuonna 2018, mutta tämä johtunee ensi sijassa sähköpostiviestien toimintaongelmista. Myöskin paikoitellen on tullut entisiä vuosia enemmän kysymyksiä. Yhteyttä vastaajiin on pidetty kysy-listalla ja ylläpidon keskustelupalstalla. Viesteissä on tiedotettu palvelun tilanteesta, ylläpidon vioista, odottavista kysymyksistä sekä annettu ohjeita lähdemateriaaliin viittaamisessa sekä tietosuojasta.
Palvelussa tehtiin vuoden 2018 lopussa vastaaja- ja käyttäjäkyselyt, joiden tulosten avulla pyritään kehittämään myös vastaamista entistäkin toimivammaksi. Kyselyistä julkaistaan koosteet erikseen.
Ylläpidon keskustelulistalla saavat kaikki keskustella vapaasti. Se ei näy julkisesti missään. Tieto-lista toimii edelleen varsin tärkeässä roolissa suomalaisten kirjastojen tietopalvelutyössä.
Vastauksia laaditaan ahkerasti erityisesti Tampereelle, Turussa ja Oulussa. Espoossa on korkea vastausmäärä, tosin siihen ovat osittain tallentuneet musiikkivastaajana jatkaneen Heikki Poroilan vastaukset. Heikin vastaukset korjattiin musiikkivastauksiksi vasta loppuvuonna.
Kysymysten jakautumisessa kunnittain herättää erityisesti huomiota Suomen ulkopuolelta tulevien kysymysten suuri määrä. Pääosa näistä uusista Suomen ulkopuolelta tulleista kysymyksistä on ollut suomenkielisiä, muun kielisiä vastauksia oli vain seitsemän enemmän kuin edellisvuonna. Joko sivustouudistus on nostanut palvelun näkyvyyttä niin, että se on aiheuttanut sen näkymisen ulkosuomalaisille tai Suomen 100-vuotisjuhlavuosi on aiheuttanut kasvaneen kiinnostuksen. Kolmas selitys ja ehkä todennäköisin on se, että kysyjät valitsevat kotikunnakseen kysymyslomakkeessa ylimpänä olevan Suomen ulkopuolella, koska se on helpointa. Edellisessä käyttöliittymässä tuo vaihtoehto merkittiin erillisellä ruksilla.
Vastausten määrä
Palvelussa vastattiin 3940 uuteen kysymykseen, näistä suomen kielisiä 3806, ruotsin kielisiä 62 ja englannin kielisiä 72. 68% kysymyksistä vastattiin yhdessä päivässä, 14% kahdessa, 7% kolmessa ja 10% joutui odottamaan yli luvatun vastausajan. Vastausajat palvelussa ovat pidentyneet. Tämä johtuu osittain siitä, että vastaajien tilaamat sähköpostiviestit uusista kysymyksistä palvelussa eivät ole toimineet niin kuin olisi tarkoitus. Toisaalta kysymykset ovat monimutkaistuneet ja muuttuneet haastavammiksi vastata.
Julkiseen arkistoon tallennettiin 2800 vastausta, suljettuun 1140. Facebookin kautta vastattiin 7 kysymykseen, palautteiden ja toimituspostin noin 35. Kommentteja oli tullut 931. Kommentit lasketaan mukaan vastauslukuun, koska se osa niistä, joihin ei toimitus vastaa (näitä ovat suorat kysymykset), on tulkittavissa lukijoiden vastauksiksi. Tilastoihin on lisätty vuosittain jatkokeskustelut n. 10% vastauksista, määrä on perustunut kyselyihin, joita on tehty vastaajille. Tämä määrä mukaan laskettuna vastausmäärä on 5404. Vastausten määrä on lisääntynyt uudistuksen jälkeen selvästi.
Sivukäynnit
Palvelussa oli istuntoja vuonna 2018 1 418 982, sivunkatseluja 2 913 320 ja käyttäjiä 1 165 468. Palvelun käyttö on noussut uudistuksen myötä huimasti.
Suurin osa kävijöistä on tullut palveluun hakukoneiden kautta (89,9%), 8,2% on tullut palveluun suoraan, viittausten kautta tulleita on 1,1%, sosiaalisen median kautta tulleita on alle prosentti. Uusia kävijöitä on 88,3 prosenttia käyttäjistä, palaavia 11,7%.
Katsotuimpia vastauksia ovat edelleen samat vastaukset, joita ennenkin on katsottu eniten. Euro, asiakirjamallit, Skandinavian maat, Lumikki ja seitsemän kääpiötä -sadun kääpiöiden nimet, Peppi Pitkätossun hevonen, iva ja sarkasmi. Arkiston kaikkien aikojen luetuin on vastaus ruotsinkieliseen kysymykseen Söker den finska motsvarigheten till Eniro, katseluja on lähes 89268 ja kommentteja, joissa otetaan kantaa suomalaisen vastaavan palvelun laatuun ja siitä laajentaen suomalaiseen avoimuuspolitiikkaan ja jopa historiaan, on kymmeniä. Lista pysynee samana, koska näiden kysymysten näkyvyys hakutuloksissa vain lisääntyy vuosi vuodelta. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa testataan vuoden 2019 alkupuolella uutta seurantatapaa, ja siitä saataneen uutta tietoa lyhyemmän aikavälin suosituista vastauksista.
Sivustouudistuksen myötä rakenne on muuttunut niin, että katselluimmat sivut ovat etusivu ja vastaukset -sivu. Hakusivu on melko näkymätön, samoin asiasanahakemisto. Tietoa palveluista ja uusimmat kommentit sekä kokoelmat ovat niitä vielä hieman alemmilla sijoilla. Koska tilastot ovat olleet epäkunnossa koko kesäkauden ja ne joudutaan laskemaan erikseen emosivuston tilastoista, katsellaan toiminnallisten sivujen käyttöä tarkemmin ensi vuoden tilastoissa.
Some
Kysy kirjastonhoitajalta Facebook-sivulla oli vuoden lopussa seuraajia 1589 ja Twitterissä 852.
Facebookissa tuotiin esille kysymyksiä vastauksineen sekä aineistosuositteluja. Kysymyksiä esitettiin jonkin verran julkaisuina. Viestitoiminto otettiin pois käytöstä, koska kirjastoissa ei ole mahdollisuutta panostaa tätä kautta toimivaan vastaamiseen. Erikoiset ja hauskat kuvat, Lukukoira Sylvi –videot, Makupalat-kokoelmat sekä kirjalistat ja -suosittelut aiheista kiinnostivat.
Twitterin kautta lähetettiin automaattisesti uudet vastaukset. Vuoden 2018 suosituimmat tviitit liittyivät Turun kirjamessuihin ja Itämeren suojeluun, ihmisen ja luonnon suhteeseen, ilmastonmuutokseen sekä sarjakuvaan, jossa kirjastonhoitajaa pyydettiin drinksulle. Suositut tviitit tai maininnat twitterissä eivät juurikaan näy käyttötilastoissa palveluissa. Sosiaalisen median tuomat kävijät ovat melko pieni ryhmä hakukoneiden tuomien käyttäjien rinnalla. Täysin mahdollista on kuitenkin, että itse palvelu saa enemmän jalansijaa ja nimeä näiden medioiden ansiosta.
Näkyvyys kirjastojen sivulla
Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi on noussut Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun näkyminen kirjastojen ja kirjastopalveluiden sivulla. Finna-kirjastot ovat asettaneet Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksia ja kysymisen mahdollisuuden kirjallisuus- ja musiikkisivuille. Kirjastot.fi:ssä luodussa Tiedonhaku-sivumallissa on myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu näkyvissä niin, että kysyminen mahdollistetaan upotetulla lomakkeella ja palvelusta tuodaan uudet vastaukset näkyviin sivulle. Tämä osa otettiin käyttöön vuoden 2018 lopulla Outi-Finnassa. Vuoden 2019 puolella sitä tullaan toivottavasti lisäämään muidenkin Finna-kirjastojen sivuille. Myös Kirjastot.fi:n Kirjastokaistan ja Kirjasammon kanssa yhdessä tuotettavassa upokkeessa on mukana myös Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksia, samoin kuin kirjallisuusuutiskirjeessä.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on myös kokoelma-toiminto, jonka käyttöä on kokeiltu vuonna 2018. Kokoelmien luominen on työlästä, mutta ne näyttävät kiinnostavan lukijoita, joten niihin tullaan panostamaan seuraavana vuonna enemmän. Kokoelmia on helppo liittää upokkeeseen ja myös liikuttaa somessa.
Vaikuttavuus
Kuten aiemminkin, on vielä tähdennettävä, että kirjastopalveluiden merkitys yhteiskunnassa on merkittävä. Kirjasto luo tasavertaiset mahdollisuudet päästä tiedonlähteille, löytää virikkeitä elämään, saada kannustusta lukemiseen ja olla yhteisön jäsen. Kirjastojen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa tarjoama henkilökohtainen apu verkossa edustaa kaikkia näitä osa-alueita. Kirjastonhoitajan puoleen voi kääntyä, kun haluaa löytää luotettavaa tietoa mediaviidakosta, kun haluaa aloittaa uuden tekemisen, harrastuksen tai elämän. Sieltä voi pyytää sopivaa luettavaa itselleen ja läheisilleen, ideoita lukuinnostukseen ja inspiraatiota. Kysy kirjastonhoitajalta -yhteisössä voi toimia kommentoimassa ja arvioimassa, siis luomassa luotettavaa tietoa, olla mukana. Nämä palvelut, jotka toimivat koko maassa koko maan hyväksi, ovat ensisijaisen arvokkaita sekä kirjastolaitokselle että kaikille käyttäjille - niille, jotka palaavat yhä uudelleen ja niillekin, jotka vain tietävät saavansa apua, jos sitä tarvitsevat.
Nina Granlund
Kysy kirjastonhoitajalta https://www.kirjastot.fi/kysy
Kirjastot.fi-toimitus
Vastaukset vastaajakirjaston mukaan
Kirjastot.fi* 710
Helsinki** 681
Espoo** 619
Tampere 459
Turku 316
Oulu 235
Musiikki** 75
Lahti 74
Jyväskylä 74
Kouvola 71
Seinäjoki 66
Kuopio 65
Vantaa 64
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto 50
Hämeenlinna 46
Pori 45
Joensuu 36
Eduskunnan kirjasto 35
Kotka 29
Rovaniemi 18
Mikkeli 17
Lappeenranta 16
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjasto 14
Vaasa 14
Yle Arkisto 11
Tekijänoikeus 9
Porvoo 8
Nurmijärvi 7
Raahe 7
Heinola 6
Suomen Pankin kirjasto 6
Kangasala 5
Ekirjasto 5
Lohja 5
Geologian tutkimuskeskuksen kirjasto 4
Tilastokirjasto 4
Kokkola 4
Janakkala 4
Kajaani 4
Rauma 4
Kemi 3
Pietarsaari 3
Varkaus 2
Parainen 2
Testikirjasto 2
Uusikaupunki 2
Lapponica-tietopalvelu 1
Kauniainen 1
Kuntaliiton kirjasto 1
*Kirjastot.fi:n toimittamissa vastauksissa (Nina Granlund, Tuula Valkeapää, Matti Järvinen) näkyy palvelussa vastaajakirjastona Helsingin kaupunginkirjasto.
**Helsinki, Espoo ja Musiikki vastaajakirjastoihin tilastoituivat Heikki Poroilan vastaukset 541.
Kysymykset lajiteltuna kysyjän asuinkunnan mukaan
Listassa kunnat, josta on tullut vuoden aikana yli 20 kysymystä.
Helsinki 847
Oulu 558
Espoo 203
Turku 185
Suomen ulkopuolella 140
Tampere 132
Vantaa 127
Jyväskylä 93
Kuopio 87
Kouvola 85
Lahti 83
Hämeenlinna 67
Seinäjoki 54
Joensuu 46
Pori 39
Salo 32
Kotka 31
Rovaniemi 31
Järvenpää 31
Raisio 31
Kaarina 30
Lappeenranta 29
Mikkeli 27