Vuoden 2026 PiKe-kirjastokeskusteluissa on tähän mennessä vierailtu 23 kirjastossa Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa yleisten kirjastojen alueellisen kehittämistehtävän kehyksessä. Keskustelujen lähtökohtana on ollut palata vuosien 2022–2023 kierrosten teemoihin: kirjaston rooliin kunnassa, henkilöstön vahvuuksiin, osaamistarpeisiin, työssä innostaviin tekijöihin sekä kehittämiskirjastotyön vaikuttavuuteen. Kuten vuonna 2024 julkaistussa koonnissa, myös vuoden 2026 keskusteluista piirtyy kuva kirjastoista kuntalaisten hyvinvoinnin, lukutaidon, osallisuuden ja yhteisöllisyyden keskeisinä rakentajina.
Lyhyesti keskustelujen tavoitteista, onnistuneisuudesta ja muutoksista
Kirjastokeskustelujen tavoitteena oli tarkastella yhdessä kirjastojen roolia muuttuvassa toimintaympäristössä, tunnistaa vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä pohtia kirjastotyössä innostavia ja motivoivia tekijöitä. Ensimmäisten kierroksen kokemusten pohjalta keskustelujen painopiste siirtyi yhä vahvemmin kirjastojen tulevaisuudennäkymiin sekä henkilöstön osaamiseen. Keskustelut muodostivat sisarusparin Topaasia-keskustelupakalla fasilitoiden käynnissä oleville PiKen osaamiskartoituskeskusteluille. Näistä julkaistaan oma koontinsa loppuvuodesta 2026.
Käynnit tarjosivat kirjastoille mahdollisuuden vahvistaa näkyvyyttään sekä omassa viestinnässään että sosiaalisessa mediassa. Jokaisesta keskustelusta julkaistiin yhteenveto akepiken blogissa, ja vierailuista viestittiin aktiivisesti myös kirjastojen omissa kanavissa. Niin ikään tulevista, vuonna 2027 jatkettavista keskusteluista tullaan julkaisemaan koonnit akepiken blogissa.
Blogitekstit ovat kirjoittaneet akepiken koordinaattorit Juliaana Grahn, Kaisa Palomäki sekä Pasi Kangas kevätkaudella 2026. Koontitekstin kirjoittajana on aiempien kirjastokeskustelujen, viimeisimpien blogitekstien sekä kehittämiskirjaston yhteisten havaintojen pohjalta Juliaana Grahn.
Vuosien 2022–2024 kirjastokeskusteluista laaditut koonnit ja vuoden 2026 keskustelut muodostavat kiinnostavan jatkumon. Varsinaista suunnanmuutosta ei ole tapahtunut, painopisteet ovat selvästi tarkentuneet. Kirjastojen rooli näyttäytyy edelleen vahvana sivistys-, hyvinvointi- ja kohtaamispaikkana. Vuoden 2026 keskusteluissa korostuvat aiempaa enemmän vaikuttavuus, lukutaito, hyvinvointityö, verkostomainen toiminta sekä osaamisen jatkuva uudistuminen.
Keskustelut osoittautuivat arvostetuiksi kohtaamisiksi, jotka tuottivat arvokasta tietoa osaamisen kehittämisen tueksi. Ne lisäsivät ymmärrystä eri toimijoiden rooleista ammatillisen kasvun tukemisessa ja toivat näkyväksi myös luottamusedustajille ja lautakuntatyöskentelijöille kirjastojen osaamisen, toimintaympäristöjen ja työnkuvien moninaisuuden. Samalla keskustelut vahvistivat yhteistä käsitystä kirjastotyön merkityksestä, arvoista ja vaikutuksesta kuntalaisten hyvinvointiin. AKEn kehittämisen näkökulmasta keskustelut ovat keino toteuttaa kehittämiskirjastotyölle rahoittajan taholta asetettuja vaikutuspolkuja ja yhteiskehittää asiakaslähtöisesti kirjastojen oppimisen paikkoja.
Aikataulu ja toteutus
Viimeisin kiertue toteutui kevättalvesta 2026 alkaen. Noudatimme pääsääntöisesti aiemmista keskusteluista tuttua rakennetta tapaamisten aikana, työnjaossa sekä blogikirjoitusten koostamisessa. Pidimme kiinni myös perinteestämme ottaa yhteiskuva jokaisen keskustelun yhteydessä! Merkitsevin eroavaisuus oli Lupa- ja valvontaviraston Mika Mustikkamäen osallistuminen tilaisuuksiin aiemmista vuosista poiketen pääosin etäyhteyksin – kiitos Mika että olit mukana! ❤️ Ensimmäisen vuoden aikana kierrettiin yhteensä 22 erilaista kirjastokuntaa. Näiden ensimmäisten keskustelujen kautta havainnollistui hyvin kirjastojen paikallinen merkitys ja työn tärkeys erilaisia yhteisöjä yhteen saattavana voimana. Vuonna 2023 kiertue jatkui kevään ja syksyn ajan 21 kirjastossa. Lopulta jäljelle jääneiden alueen suurten kirjastokuntien Tampereen ja Jyväskylän osalta kiertuetta päätettiin jatkaa esihenkilöiden aloitteesta lähikirjastokeskusteluina keväällä 2024.
Jokainen keskustelukierros vahvisti entisestään havaintoja siitä, että erilaiset kirjastot tekevät kukin ympäristössään tuloksellista, osaavaa ja motivoitunutta kulttuuri- ja hyvinvointityötä sekä itsenäisesti että yhdessä kuntien lukuisten omien, vapaaehtoisten ja neljännen sektorin toimijoiden kanssa.
Havaintoja kevään 2026 keskusteluista
Kirjasto on edelleen kunnan tärkeimpiä lähipalveluja. Lähes kaikissa keskusteluissa korostuu kirjaston asema turvallisena, maksuttomana ja saavutettavana kohtaamispaikkana. Kirjastoa kuvataan sivistyksen pesänä, elinvoimatekijänä, hyvinvoinnin paikkana ja palveluna, jonka merkitys jopa kasvaa yhteiskunnan muuttuessa.
Lukutaito nähdään kirjastojen ydintehtävänä. Useissa kunnissa kirjastot tekevät tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen, koulujen ja muun sivistystoimen kanssa. Erityisesti Pälkäneellä, Keuruulla, Muuramessa, Toivakassa ja Punkalaitumella korostuivat lukutaidon edistäminen, lukupolut ja monialainen yhteistyö.
Pienissä kirjastoissa vahvuutena on läheisyys. Luhangan, Joutsan, Kyyjärven, Kivijärven, Multian, Toivakan sekä muiden pienten kuntien keskusteluissa nousivat esiin asiakkaiden tunteminen, henkilökohtainen palvelu ja kyky reagoida nopeasti paikallisiin tarpeisiin. Koska henkilöstömäärä on pieni, pienten kirjastojen kontekstissa reagointi on itse asiassa myös hyvin proaktiivista.
Yhteistyö ratkaisee. Kirjastot tekevät entistä enemmän yhteistyötä kulttuuripalvelujen, koulujen, hyvinvointipalvelujen, järjestöjen ja muiden kuntatoimijoiden kanssa. Monessa kirjastossa tulevaisuuden menestys nähtiin verkostojen rakentamisena ja yhteisen tekemisen vahvistamisena.
Henkilöstö koetaan suurimmaksi voimavaraksi. Keskusteluissa toistuvat osaaminen, sitoutuminen, tekemisen meininki ja työyhteisöjen merkitys. Monessa kirjastossa vahvuudeksi nimettiin nimenomaan ihmiset: osaavat ammattilaiset, hyvä ilmapiiri ja halu kehittyä.
Kirjaston roolin muutos yhteisön sydämestä hyvinvointi- ja lukutaitoinfran peruskiveksi
Vuoden 2022-24 kierroksen keskusteluissa korostui kirjaston paikallinen merkitys yhteisöjä yhdistävänä voimana, tässä mielessä Kirjastopäiviltäkin tuttuna kunnan sydämenä. Kirjasto nähtiin ennen kaikkea turvallisena paikkana, kulttuuri- ja hyvinvointityön toimijana sekä kuntalaisten kohtaamisympäristönä. Keskusteluissa haettiin vastausta siihen, mikä kirjastotyössä on merkityksellistä ja miten kirjasto rakentaa kuntalaisten hyvinvointia. Kirjaston asemaa tarkasteltiin paljon identiteetin näkökulmasta: mikä on kirjaston tehtävä muuttuvassa sivistyskunnassa, millaisia vahvuuksia kirjastoilla on ja miten ne eroavat toisistaan.
Vuoden 2026 keskusteluissa kirjaston yhteiskunnallinen rooli näyttäytyy konkreettisempana sekä kiinteämmin osana kuntien strategista hyvinvointi- ja lukutaitotyötä. Kirjasto ei ole enää vain hyvinvoinnin mahdollistaja, vaan monessa kunnassa aktiivinen hyvinvointityön toteuttaja. Kirjastoja on siirretty osaksi hyvinvoinnin tai elinvoiman toimialoja, ne koordinoivat lukutaitotyötä monialaisessa verkostossa, toimivat vahvana digi- ja lukutaitojen kanssakulkijana ja määritellään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin paikoiksi. Vuoden 2026 aineistossa näkyy myös aiempaa vahvempi puhe kirjastosta kunnan elinvoimatekijänä. Kirjastoja nähdään kuntien elinvoiman rakentajina, jopa kunnan markkinointivalttina sekä vaatimattomasti sivistyksen pesänä.
Vuosien varrella koottujen tekstien ja kierrosten perusteella kirjastojen vaikuttavuuspuheessa on tapahtumassa muutosta. Kirjaston merkitystä ei enää perustella pelkästään sen omilla palveluilla, vaan sillä, mitä se tuottaa kunnalle, yhteisölle ja hyvinvoinnille.
Oppimisen tulkinnan muutos koulutuksesta jatkuvaan yhteiskehittämiseen ja muutosjoustavuuteen
Aiempien keskustelukierrosten keskeinen havainto oli, ettei enää ollut olemassa yhtä tyypillistä kirjastoammattilaista. Eläköityvien kirjastolaisten rinnalle oli tullut media-, ICT-, nuoriso-, kulttuuri- ja logistiikkaosaajia. Oppiminen nähtiin monikanavaisena: koulutuksena, verkostoitumisena, kokeiluina, työssä oppimisena ja kollegiaalisen tiedon jakamisena. Samalla keskusteluissa nousi esiin kysymys siitä, mistä osaamisen kehittäminen syntyy. Osa kirjastoista odotti valmiimpia ratkaisuja ja koulutuksia, osa taas haki aktiivisesti uusia tapoja oppia yhdessä muiden kanssa.
Vuoden 2026 keskusteluissa puhe oppimisesta on aiempaa käytännöllisempää sekä muutosten että muutosjoustavuuden, -kyvykkyyden – resilienssin – osalta . Osaamista ei käsitellä niinkään koulutuksena vaan kykynä sopeutua monipuolisin keinoin yksin, tiimeissä tai yhdessä toimintaympäristön muutoksiin. Kirjastoissa painotetaan esimerkiksi, että osaamisen on vastattava muuttuvia asiakastarpeita. Kehittämiskohteeksi tunnistetaan kuormituksen hallinta ja työn rajaaminen. Oppimisessa korostuvat digi- ja lukutaito-osaaminen sekä yhteistyörakenteet koulujen kanssa. Erityisesti pienissä kirjastoissa oppiminen liittyy tiedolla tekemiseen, lukutaitotyöhön ja monialaiseen yhteistyöhön. Siinä missä aiemmin puhuttiin paljon siitä, miten oppia, vuoden 2026 keskusteluissa korostuu kysymys mitä osaamista nyt tarvitaan.
Kirjastoammattilaisen muotoutuva vaikuttajaidentiteetti
Vuoden 2026 teksteissä identiteetti näyttäytyy aiempaa aktiivisempana ja vaikuttavampana. Muutama vuosi taaksepäin ammatti-identiteetin keskeisiä elementtejä olivat asiakaskohtaamiset, työn monipuolisuus ja omaa arvomaailmaa vastaava työ. Kirjasto nähtiin ennen kaikkea merkityksellisenä palveluammattina. Kirjastolaiset puhuvat nyt lukutaidon puolustamisesta, hyvinvointityön tekemisestä, kuntalaisten digiosaamisen tukemisesta ja yhteistyöverkostojen rakentamisesta. Digiosaamisessa ei ole kyse vain palvelun tuottamisesta vaan yhteiskunnallisen vaikutuksen aikaansaamisesta.
Pysyvämpiä elementtejä muutosten keskellä
Lopulta moni asia ei ole muuttunut perusytimeltään. Sekä vuosien 2022–2024 että vuoden 2026 keskusteluissa toistuvat jo AKE-työssä kestoteemoiksi luonnehditut asiakkaiden kohtaamisen tärkeys, kirjastotyön merkityksellisyys, henkilöstön osaaminen kirjaston suurimpana voimavarana, yhteistyön merkitys, kirjaston asema turvallisena ja avoimena julkisena tilana sekä henkilöstön vahva sitoutuminen lukemisen ja sivistyksen edistämiseen. Kirjastokohtaisesti on eroja siinä, edustavatko kestoteemat enemmän yksittäisten työntekijöiden näkemyksiä vaiko asiakaslähtöisen strategiatyön osana yhdessä määriteltyjä, tavoitteellisia vaikutusketjuja.
Johtopäätöksiä ja yhteenvetoa
Kokonaiskuvana kirjastot ovat vahvistaneet asemaansa yhteisöjensä hyvinvoinnin, oppimisen ja kohtaamisten keskeisinä mahdollistajina. Jos vuoden 2022–2024 kierroksen koonnit kuvasivat kirjastoja ennen kaikkea merkityksellisinä yhteisöjen kohtaamispaikkoina ja hyvinvoinnin mahdollistajina, vuoden 2026 keskusteluissa kirjastot näyttäytyvät aiempaa vahvemmin strategisina hyvinvointi-, lukutaito- ja osallisuustoimijoina, jotka osaavat perustella vaikutuksensa kunnalle ja kuntalaisille. Erityisen vahvasti esille nousevat lukutaitotyö, asiakaslähtöisyys, paikallisyhteisöjen tuntemus ja hyödyntäminen, verkostomainen yhteistyö sekä henkilöstön monipuolinen osaaminen. Vaikka kirjastojen toimintaympäristöt vaihtelevat suuresti, yhteisesti kirjasto on edelleen kunnan tärkeimpiä sivistyksen, osallisuuden ja hyvinvoinnin palveluja. Nähtäväksi jää, millaiset havainnot täydentävät tätä kokonaiskuvaa viimeisteltyämme PiKe-kirjastokeskustelukierroksen 2026-27 kevään 2027 aikana.
Oppimisen näkökulmasta siirtymä on tapahtunut keskustelusta osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista kohti keskustelua osaamisen soveltamisesta: miten kirjastot vastaavat lukutaitohaasteisiin, digituen tarpeeseen, hyvinvointitehtäviin, resurssipaineisiin ja muuttuviin asiakasodotuksiin. Oppiminen on muuttunut koulutuskysymyksestä entistä enemmän toimintakyvyn ja uudistumiskyvyn kysymykseksi.
Lähdeaineisto
Blogitekstit osoitteessa akepike.fi
PiKe-kirjastokeskustelut Kivijärvellä: ”Ala on ihana ja parasta sivistystä kaikkinensa”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-kivijarvella-ala-on-ihana-ja-parasta-sivistysta-kaikkinensa/
PiKe-kirjastokeskustelut Kyyjärvellä: ”Työtä tehdään suurella sydämellä, joskus myös aivoilla”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-kyyjarvella-tyota-tehdaan-suurella-sydamella-joskus-myos-aivoilla/
PiKe-kirjastokeskustelut Pihtiputaalla: ”Kirjasto on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin paikka”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-pihtiputaalla-kirjasto-on-kokonaisvaltaisen-hyvinvoinnin-paikka/
PiKe-kirjastokeskustelut Viitasaarella: ”Kirjasto on kunnassa tärkeä elinvoimatekijä”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-viitasaarella-kirjasto-on-kunnassa-tarkea-elinvoimatekija/
PiKe-kirjastokeskustelut Joutsassa: ”Kirjastomme vahvuus on huikeat ihmiset”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-joutsassa-kirjastomme-vahvuus-on-huikeat-ihmiset/
PiKe-kirjastokeskustelut Luhangassa: ”Omatoimikirjasto avaa uusia mahdollisuuksia”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-luhangassa-omatoimikirjasto-avaa-uusia-mahdollisuuksia/
PiKe-kirjastokeskustelut Toivakassa: ”Syvempää kirjastolaisuutta ja lukumiesfiilistä”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-toivakassa-syvempaa-kirjastolaisuutta-ja-lukumiesfiilista/
PiKe-kirjastokeskustelut Äänekoskella: ”On ilo nähdä, kun on tekemisen meininki”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-aanekoskella-on-ilo-nahda-kun-on-tekemisen-meininki/
PiKe-kirjastokeskustelut Petäjävedellä: ”Kirjaston ja kulttuurin yhteistyö on toimivaa ja vaivatonta”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-petajavedella-kirjaston-ja-kulttuurin-yhteistyo-on-toimivaa-ja-vaivatonta/
PiKe-kirjastokeskustelut Orivedellä: ”Osaamisemme tulee jatkossakin vastata asiakkaiden tarpeisiin”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-orivedella-osaamisemme-tulee-jatkossakin-vastata-asiakkaiden-tarpeisiin/
PiKe-kirjastokeskustelut Kangasalla: ”Hyvät asiat kirkastuvat keskustelemalla”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-kangasalla-hyvat-asiat-kirkastuvat-keskustelemalla/
PiKe-kirjastokeskustelut Multialla: ”Toiminnan tuottama ilo kannattelee!”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-multialla-toiminnan-tuottama-ilo-kannattelee/
PiKe-kirjastokeskustelut Keuruulla: ”Etulinjassa tukemassa kuntalaisten digi- ja lukutaitoja!”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-keuruulla-etulinjassa-tukemassa-kuntalaisten-digi-ja-lukutaitoja/
PiKe-kirjastokeskustelut Muuramessa: ”Keskinkertaista yritätte, mutta priimaa pukkaa”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-muuramessa-keskinkertaista-yritatte-mutta-priimaa-pukkaa/
PiKe-kirjastokeskustelut Vesilahdella: ”Kirjaston merkitys kunnassa on kasvanut”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-vesilahdella-kirjaston-merkitys-kunnassa-on-kasvanut/
PiKe-kirjastokeskustelut Ikaalisissa: ”Kirjasto voi olla kunnan markkinointivaltti”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-ikaalisissa-kirjasto-voi-olla-kunnan-markkinointivaltti/
PiKe-kirjastokeskustelut Urjalassa: ”Kirjaston merkitys lähipalveluna kasvaa entisestään!”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-urjalassa-kirjaston-merkitys-lahipalveluna-kasvaa-entisestaan/
PiKe-kirjastokeskustelut Punkalaitumella: ”Tiedolla tekemisen keskus, jossa lukutaito on kaikkien asia!”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-punkalaitumella-tiedolla-tekemisen-keskus-jossa-lukutaito-on-kaikkien-asia/
PiKe-kirjastokeskustelut Juupajoella: ”Madallamme tietoisesti kynnyksiä muihin toimijoihin”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-juupajoella-madallamme-tietoisesti-kynnyksia-muihin-toimijoihin/
PiKe-kirjastokeskustelut Pälkäneellä: ”Luodaan hyvää tulevaisuutta lukemisen kautta”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-palkaneella-luodaan-hyvaa-tulevaisuutta-lukemisen-kautta/
PiKe-kirjastokeskustelut Valkeakoskella: ”Kirjasto on kaupungin sivistyksen pesä”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-valkeakoskella-kirjasto-on-kaupungin-sivistyksen-pesa/
PiKe-kirjastokeskustelut Virroilla: ”Ketterää ja asiakaslähtöistä palvelua Pirkanmaan huipulla”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-virroilla-ketteraa-ja-asiakaslahtoista-palvelua-pirkanmaan-huipulla/
PiKe-kirjastokeskustelut Pirkkalassa: ”Samalla kun tehdään uutta, tuetaan valmiuksia luopua jostakin!”: https://akepike.fi/pike-kirjastokeskustelut-pirkkalassa-samalla-kun-tehdaan-uutta-tuetaan-valmiuksia-luopua-jostakin/
Lisätiedot
AKE Tampere (Pirkanmaa ja Keski-Suomi), akepike(a)tampere.fi