Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastokortin haltijoilla on tällä hetkellä Suomen laajin e-aineistojen kokoelma. Helsingin kaupunginkirjasto vetää e-kirjastohanketta, jonka tehtävänä on rakentaa koko Suomen yhteinen e-kirjasto. Helsingin kaupungin kirjastopalvelujen johtaja Katri ”Kati” Vänttinen haluaa, että Helsinki lähtee mukaan yhteiseen e-kirjastoon.
”Helsingin pitää tietenkin olla mukana yhteisessä e-kirjastossa. E-aineistojen, etenkin digilehtien käyttömäärät ovat kasvaneet sellaista vauhtia, että nyt on oikea aika saada koko Suomeen samat ja paremmatkin mahdollisuudet kuin Helmet-kirjastossa on ollut. Jos riittävä määrä isoja kuntia liittyy alusta alkaen mukaan, saamme heti suurelle väestöpohjalle uudenlaista tarjontaa paljon helpommin kuin nykyisessä, useisiin eri teknisiin ympäristöihin hajautetussa mallissa”, Vänttinen sanoo.
Vänttisen mukaan yhteistä e-kirjastoa on odotettu todella kauan. Suomella on hyvä maine pyrkimyksestä digitaaliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Kirjasto on ollut auttamassa tätä pyrkimystä mm. panostamalla vahvasti digitukeen. E-kirjasto rikastaa kirjaston tarjontaa ja parantaa oleellisesti ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia.
”Helsingin kaupunginkirjasto otti vastuun e-kirjastohankkeen vetämisestä. Meillä on ollut aito halu rakentaa ihan oikea, koko Suomen yhteinen e-kirjasto. Tästä on tulossa palvelu, joka on samaan aikaan kaikkien mukaan liittyvien kuntien asukkaiden ulottuvilla. E-kirjasto on tavallaan kuin kirjastojen Yle Areena. Kunnilla on nyt yhteinen tuhannen taalan paikka saada e- ja äänikirjat sekä digilehdet lainattaviksi kaikille suomalaisille”, Vänttinen korostaa.
Palvelu avautuu asiakkaille vuoden 2024 alussa ja ensimmäisenä avataan e-kirjaston mobiilisovellus. Verkkosivujen kautta käytettävä web-versio tulee mukaan myöhemmin. E-kirjasto ei siis avautuessaan ole täydellisen valmis, vaan sen kehitystyö jatkuu edelleen yhdessä asiakkaiden ja kirjastojen kanssa.
”Helsingissä on ollut jo pitkään laaja e-aineistotarjonta hajaantuneena moniin eri sovelluksiin. Asiakkaiden on ollut hankalaa selata tarjontaa ja löytää haluamansa sisällöt. Vaikka tämä uusi palvelu ei heti ensimmäisenä vuonna olisikaan täydellinen ja kaikkea mahdollista digitaalista tarjontaa ei siellä heti ole, jää asiakkailta kuitenkin pois vaeltelu eri palvelujen välillä yhden käyttöliittymän ansiosta. Aineistoihin tulee yksi selkeä reitti. Se helpottaa kirjastoissa neuvontatyötä todella paljon. Tarjonta täydentyy pala palalta ja tietenkään se ei ole heti ensimmäisenä päivänä eikä vuonnakaan täydellinen. Kun mahdollisimman moni kunta lähtee mukaan, sitä nopeammin tarjonta myös laajenee”, Vänttinen sanoo.
Yksi Vänttisen ajatuksista on, että kirjasto tekee maailmasta yksinkertaisempaa ja mukavampaa. Kirjastosta saa ystävällistä ja inhimillistä palvelua.
”Jos me kirjastossa pystymme helpottamaan tätä monimutkaisen digimaailman sekasotkussa elämistä, niin olemme onnistuneet. Tätä tavoittelemme.”
Helsingin kaupunginkirjastossa on tarjolla muitakin digitaalisia palveluja kuin e- ja äänikirjoja sekä digilehtiä, jotka tulevat osaksi yhteistä e-kirjastoa. On kieli- ja musiikkikursseja sekä erilaisia musiikkipalveluja. Niiden jatkoa tarkastellaan ja seurataan, kuinka paljon digisisältöjä jää ensi vaiheessa hajalleen eri palveluihin.
”Pitkällä aikavälillä kannattaa mielestäni tavoitella sitä, että yksi yhteinen e-kirjasto saadaan kirjastomaailman johtavaksi ja mahdollisimman kattavaksi digipalveluksi. Mitä aineistoja on jatkossa tarpeen hankkia e-kirjaston ulkopuolelle, mistä kenties luovutaan ja mitkä siirtyvät osaksi yhteistä, isoa, helppokäyttöistä e-kirjastoa”, Vänttinen pohtii.
Tämä kirjoitus on osa e-kirjastohankkeen juttusarjaa. E-kirjastohanke julkaisee eri kuntien ja kirjastokimppojen edustajien ajatuksia yhteiseen e-kirjastoon liittymisestä.
Teksti: Marjo Haatainen / e-kirjastohanke