E-kirjat ja digilehdet yleisissä kirjastoissa 2022  

Yleisten kirjastojen konsortion suunnittelija Marja Hjelt on koonnut vuoden 2022 e- ja äänikirjojen sekä digilehtien käyttöä Suomen yleisissä kirjastoissa kuvaavat luvut kasaan yhteistyössä e-aineistoja kirjastoille välittävien palveluntarjoajien kanssa. Yhdessä e-kirjastohankkeen kanssa näistä viime vuoden luvuista on tehty infograafeja, joita kirjastot voivat halutessaan hyödyntää omassa viestinnässään. 

Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 39 alueellista e-kirjakokoelmaa ja 1 valtakunnallinen lasten ja nuorten digikokoelma. Kokoelmien koko vaihtelee 200–20 000 nimekkeen välillä. 

”Luvuista käy selvästi ilmi mm. se, kuinka epätasa-arvoisessa tilanteessa eri puolilla Suomea tällä hetkellä ollaan e-aineistojen tarjonnan suhteen. On kirjastokimppoja, joissa lainattavana on reilusti yli 10 000 nimekettä ja yksittäisiä kuntia, joissa e-aineistoja on tarjolla vain alle 1000 nimekettä”, Hjelt sanoo. 

Epätasa-arvoista tilannetta on tarkoitus korjata kuntien yhteisellä e-kirjastolla, joka avautuu vuoden 2024 alussa. Kunnat päättävät tämän vuoden aikana liittymisestään yhteiseen e-kirjastoon. 

Äänikirja on ohittanut suosiossa e-kirjan 

E- ja äänikirjoja lainattiin vuonna 2022 kaikkiaan 1,59 miljoonaa lainaa. Vaikka äänikirjoja on vähemmän kirjastojen kokoelmissa kuin e-kirjoja, äänikirjoja lainataan enemmän ja niiden kierto on nopeampaa. Äänikirjan keskimäärinen kiertonopeus on 10 lainaa vuodessa, kun e-kirjan kiertonopeus on 8 lainaa vuodessa. Printtikirjaa lainataan keskimäärin 4 kertaa ja cd-äänikirjaa 2 kertaa vuodessa.  

Äänikirjoja on kirjastoissa ollut jo vuodesta 2015 alkaen. Monelle tämä voi olla yllätys, sillä kaupallisesti äänikirja löi läpi vuonna 2019, kun lukuaikapalvelut tulivat markkinoille. Kirjastoissa taitepiste oli myös vuonna 2019, sillä tuolloin äänikirjalainat ohittivat e-kirjalainat.   

Digilehdet kirjastojen suosituinta e-aineistoa 

Suomessa luettiin kaikkiaan 6,4 miljoonaa kertaa digilehtiä kirjastojen kokoelmista vuonna 2022. 

”Tilastoissa korostuu se, kuinka digilehtien lainausmäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Tärkeä huomio on, että digilehdistä 90 % luetaan kirjastotilan ulkopuolella eli etäkäyttöiset digilehdet ovat huomattavasti suositumpia kuin ne, joita on mahdollista lukea pelkästään kirjastotilassa”, Hjelt huomauttaa. 

Ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä on lainattavissa koko Suomen yleisissä kirjastoissa yhteensä noin 8000 lehteä, kotimaisia aikakauslehtiä noin 100 ja kotimaisia sanomalehtiä yli 250. Ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä on luettavissa 182 kunnassa, kotimaisia sanomalehtiä 272 kunnassa. Kotimaisia aikakauslehtiä puolestaan on luettavissa 15 kirjastokimpassa, jotka kattavat 124 kuntaa. Manner-Suomessa on yhteensä 293 kuntaa.  

Kotimaisia aikakauslehtiä luki vuonna 2022 yhteensä 304 000 suomalaista. Muiden digilehtien osalta tilastoja käyttäjämääristä ei palveluntarjoajilta valitettavasti ole saatavilla.    

400 000 on lainannut joskus e-kirjoja kirjastosta

E-kirjoja on ollut kirjastoissa tarjolla vuodesta 2014 alkaen. Näiden vuosien aikana kaikkiaan 400 000 suomalaista on lainannut e- tai äänikirjan kirjaston kokoelmista. Heistä noin neljäsosa on lainannut myös uudelleen e- tai äänikirjoja. Niin sanottuja sitoutuneita asiakkaita eli heitä, jotka lainaavat säännöllisesti on noin 85 000.  

”Osa käyttää kaupallisia lukuaikapalveluja ja on niiden tyytyväisiä käyttäjiä. Varmasti paljon on myös sellaisia, joille kirjastojen e-aineistojen tarjonta ei vielä ole tuttua tai niiden käyttö on jostain syystä hankalaa. Toivottavasti tämä tilanne paranee kuntien yhteisen e-kirjaston myötä”, Marja Hjelt sanoo. 

Infograafissa kuvattuna vuoden 2022 lukuja kirjastojen e-aineiston käytöstä
Infograafin on toteuttanut e-kirjastohanke / graafinen suunnittelija Pia Pitkänen

Vuoden 2022 lukuja kuvaavat infograafit ovat vapaasti käytettävissä kirjastojen omassa viestinnässä. Infograafit on tehty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Niistä on tarjolla kooste pdf- ja jpg-muodoissa, jonka voi tulostaa vaikkapa omassa kirjastossa kahvihuoneen pöydälle. Tarjolla on myös yksittäisiä, neliönmallisia kuvia, joita voi hyödyntää esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, PowerPoint-esityksissä jne. Infograafit on tehty tulevan kuntien yhteisen e-kirjaston visuaalisella ilmeellä. Infograafeja voi pyytää sähköpostilla marjo.haatainen@hel.fi.

 

Teksti: Marjo Haatainen / e-kirjastohanke