Porvoon kaupunginkirjasto juhlii 150. toimintavuottaan

Vuonna 1861 perustettiin Suomeen 33 kansankirjastoa. Porvoon kansankirjaston perustava kokous pidettiin 21.2.1861 ja 13.4. samana vuonna kansankirjasto avattiin yleisölle alemman alkeiskoulun huoneistossa. Kuluvana vuonna Porvoon kaupunginkirjasto juhlii 150. toimintavuottaan. Juhlavuoden kunniaksi kirjastossa järjestetään ohjelmaa läpi vuoden. Ohjelmassa on mm. Porvoon kaupunginkirjaston historiaa käsitteleviä näyttelyitä ja Porvoonseudun musiikkiopiston kanssa yhteistyössä järjestetty konserttisarja. 150-vuotisjuhlapäivää vietetään kansankirjaston avajaispäivänä 13.4., jolloin asiakkaille tarjotaan kakkukahvit klo 14 alkaen. Klo 18 Porvoon museon johtaja Merja Herranen pitää esitelmän aiheesta Porvoo 1860-luvulla. Pääkirjasto on juhlapäivänä avoinna poikkeuksellisesti klo 20 asti.

13.4.1861 avattu kansankirjasto oli tarkoitettu erityisesti työtätekevän luokan käytettäväksi. Lainausoikeus oli jokaisella Porvoon kaupungin ja maaseurakunnan asukkaalla. Kirjaston perustajiin kuuluivat mm. sellaiset kulttuurihenkilöt kuin Fredrika Runeberg ja J. E. Strömborg. Naiset olivat alusta alkaen aktiivisesti mukana kirjaston kehittämisessä. Kirjastokokoelman alkuna olivat kaupungin tyttökoulusta saatu ”Tyttöjen kirjasto” ja Naisyhdistyksen kokoelma, ”Rouvien kirjasto”. Ajan tavan mukaan kirjastoa kartutettiin kirja- ja rahalahjoitusten avulla.

Kirjasto oli alusta saakka yleisömenestys. Pian perustamisensa jälkeen tilat todettiin liian ahtaiksi. Kirjasto muutti suurempiin tiloihin, jotka taas tulivat ahtaiksi. Ahtaus johtui kasvavasta asiakasmäärästä. Vuonna 2000 kaupunginkirjasto muutti viidenteen rakennukseen historiansa aikana.

9.3.1901 kaupunginvaltuusto päätti ottaa kirjaston kaupungin hoitoon ja valitsi tarkoitusta varten johtokunnan. Kirjaston menot päätettiin maksaa anniskeluyhtiön voittovaroista, niitä ei siis otettu kaupungin varsinaiseen talousarvioon.

Kirjasto uudistui merkittävästi vuosina 1911-1912, jolloin kansanopiston johtajan Einar Holmbergin Amerikan vierailun tuloksena kirjasto siirtyi avohyllyjärjestelmään tiettävästi ensimmäisenä kirjastona Suomessa. Tätä ennen asiakkaan piti seisoa tiskin takana ja pyytää toivomansa kirja kirjastovirkailijalta. Lasten hyllyjen edessä säilytettiin kanaverkko, jonka takaa lapset saivat osoittaa haluamansa kirjan.

Lainojen lukumäärä oli vuonna 1912 yli 16 000 lainaa vuodessa. Vuodesta 1945 lähtien lainaus alkoi kasvaa jyrkästi. Vuonna 1971 lainoja oli jo 157 335 ja vuonna 2010 882 284.

Teknisiä apuvälineitä kirjaston hoitoon ilmestyi vähitellen. 1916 kirjasto sai puhelimen. Asiakkaat saivat tilata kirjoja puhelimitse ja saivat ne kotiin kannetuiksi 20 pennin maksusta. Kameralainaus ja optisesti luettavat eräpäiväkortit otettiin käyttöön 1972. Vuonna 1989 kaupungin ja maalaiskunnan kirjastot hankkivat ensimmäisen yhteisen atk-pohjaisen kirjastojärjestelmän. 2000-luvulla kirjastoon hankittiin ensin lainausautomaatit ja myöhemmin myös palautusautomaatti.

Vuonna 1997 Porvoon kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät kuntaliitoksessa ja tällöin yhdistyivät myös Porvoon kaupunginkirjasto ja vuonna 1883 perustettu Porvoon maalaiskunnan kirjasto.

Vuonna 2001 Porvoon kaupunginkirjasto sai Itä-Uudenmaan maakuntakirjaston statuksen. Vuoden 2011 alusta Porvoon kaupunginkirjasto toimii koko Uudenmaan maakuntakirjastona.

>> 150-vuotisjuhlan ohjelma >> Porvoon kaupunginkirjasto