Aamupäivällä aloitettiin kuulemalla kokoelmayhteistyön kokemuksista eri paikkakunnilla ja erilaisissa kirjastoissa. Kyösti Mäkelä kertoi Jyväskylän tilanteesta, jota luonnehtivat paitsi useiden kuntaliitosten myöntä syntynyt "Suur-Jyväskylä" myös lähellä toisiaan sijaitsevien yleisen ja yliopistokirjastojen monipuolinen ja kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteistyö.
Kuvassa Kyösti Mäkelä vasemmalla
Hiukan toisenlaiseen kokoelmamaailmaan johdatti Leeni Pukkinen, joka kertoi paitsi Tampereen konservatorion kirjaston suhteista muihin alueen kirjastoihin myös yleisemmin AMK- ja konservatoriokirjastojen tilanteesta, jota hän oli kyselyn avulla selvitellyt. Se kävi ilmeiseksi, että tilanne ja käytännöt vaihtelevat oppilaitoskirjastoissa erittäin paljon mm. suhtautumisessa nuottien lainaamiseen ulos kirjastosta.
Leeni Pukkinen
Ensimmäisen osuuden lopuksi Heikki Poroila esitteli Katri Piepposen keräämän aineiston ja lausuntojen pohjalta kokoelmayhteistyön kokemuksia Joensuun seutukirjastossa, joka on itsenäisten kuntien yhteiskirjastojärjestelmä. Joensuun kokeilussa ollaan monessa suhteessa vielä alussa, mutta jo ensimmäisten vuosien aikana on moneen kokoelma-asiaan saatu järkeistystä ja sellaisia ratkaisuja, joita yksin olisi ehkä lykätty tuonnemmaksi. Toisena esittelykohteena oli HelMet-kirjastojen kokoelmayhteistyö, jota tehdään erittäin pitkälle yhteisten ratkaisujen olosuhteissa, mutta kuitenkin kunkin kaupungin omilla rahoilla ja päätöksillä. Yhteistyö on ollut monella tavalla erittäin hyödyllistä, mutta erillisten rahojen ja hallinnollisen itsenäisyyden takia kaikkein syvimpään yhteistyöhön on ollut vaikea ulottua.
Aamupäivän toinen puolisko käytettiin kuumaan keskusteluun uusien kirjastojärjestelmien ongelmista erityisesti musiikin näkökulmasta. Kyösti Mäkelä pohjusti tilannetta pohtimalla ääneen sellaistakin mahdollisuutta, että kirjastot irtautuisivat kaupallisista järjestelmätoimittajista ja rakentaisivat kaikkia tarpeita vastaavan yhteisen hakujärjestelmän. Päähuomio kiinnittyi kuitenkin Esa Peltoseen, joka oli saapunut paikalle Axiell Nordic Oy:n edustajana ja Axiell Aurora -järjestelmän tuotepäällikkönä sekä selostamaan yhtiön näkökulmia että kuulemaan kritiikkiä ja palautetta. Keskustelussa kävi ilmi, että Arena on ollut selvästi isompi haaste kuin mihin kirjastojen toivomalla aikataululla on kyetty vastaamaan. Avoimuuden ja aktiivisen yhteydenpidon tärkeydestä päästiin kohtalaisen hyvään yksimielisyyteen, minkä lisäksi sovittiin, että Tampereen johdolla kerätään puuteluetteloa, jota käsitellään verkkosivuilla ja toimitetaan sitä kautta Axiellille täsmällistä tietoa muutostarpeista.
Esa Peltonen
Kokouspaikalle oli saatu Jaakko Tuohiniemen aktiivisuuden ansiosta mielenkiintoinen kotimaisten musiikkilehtien näyttely, johon liittyi Pirjo Hakunin kokoama erinomainen yhteenveto yhteystietoineen. Joukossa oli monellekin selvästi aivan uusia lehtiä, joten näyttelylle oli selkeästi tarvetta.
Iltapäivä omistettiin valtakunnallisille yhteistyöhankkeille. Ensimmäisen alustuksen piti Ari Rouvari, joka esitteli Kansalliskirjaston KDK-hanketta (Kansallinen Digitaalinen Kirjasto) sekä hakujärjestelmän (Primo) näkökulmasta että musiikkiin liittyvien erityistarpeiden ja ongelmien kannalta. Rouvari totesi suoraan ja kiertelemättä, että ensimmäinen testikausi ei tuottanut toimivaa järjestelmää, joten testaamista jatketaan. Musiikin haravointiin liittyy runsaasti ongelmia mm. tuplatietueiden ja osakohteiden takia, mutta aiemmin pahalta näyttäneessä eri järjestelmien kommunikoinnin kannalta ratkaisevan tärkeässä rajapinta-asiassa on päästy eteenpäin (sopimus on Axiellin kanssa jo olemassa ja Millenniumin kanssa neuvottelut käynnissä).
Ari Rouvari
Päivän ehkä odotetuin puhuja, kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, toi musiikkikirjastoväelle sekä erittäin painavia että ilahduttavia viestejä. Sen lisäksi, että Sulin tunnustautui suureksi musiikin ja musiikkikirjastojen ystäväksi, hänellä oli kasapäin konkreettisia neuvoja ja näkemyksiä siitä, miten kansallisia hankkeita kannattaa viedä eteenpäin. Sulin painotti keskitettyjen palveluiden järkevyyttä ja muistutti samalla siitä, kuinka tärkeätä on pitää kiinni musiikin dokumentoinnin korkeasta tasosta, koska vain sen avulla musiikkikokoelmat voidaan todella avata kansalaisille.
Hannu Sulin ei ottanut kantaa siihen, mikä kirjastojärjestelmä on kirjastoille paras, mutta totesi OKM:n tukevan täysillä KDK-hanketta ja sen myötä Primo-järjestelmää. Tässä yhteydessä Sulin myös muistutti siitä, ettei yleisillä kirjastoilla ole mitään ajolähtötilannetta sen paremmin kirjastojärjestelmien uusimisen kuin MARC21-formaattiin siirtymisenkään osalta. Hän suositteli rauhallista etenemistä, koska mitään todellista kiirettä ei hänen mukaansa ole. Yksikään yleinen kirjasto ei tule putoamaan kärryiltä, siitä OKM tulee pitämään huolen.
Hannu Sulin kertoi lukuisista käynnissä olevista hankkeista, joista erityisesti ehdotus Varastokirjaston liittämisestä Kansalliskirjastoon kiinnostaa musiikkikirjastoväkeä, koska siinä yhteydessä mahdollisesti ratkeaa myös musiikkiaineistojen kansallisen varastoinnin kysymys. Sulin korosti, että OKM haluaa asiaan ratkaisun, joka takaa jatkossakin maksuttomat ja laadukkaat palvelut yleisten kirjastojen asiakkaille. Hän suositteli suoraan asiantuntijatyöryhmän kokoamista pohtimaan musiikin valtakunnallisen varastoinnin organisointia, jotta sisällölliset ja esimerkiksi luettelointitekniset kysymykset on ratkaisu siinä vaiheessa kun asia saadaan hallinnollisesti selväksi.
Keskustelussa sivuttiin myös puheita valtiokirjastosta. Hannu Sulin totesi, että mitään kokonaisratkaisua tähän suuntaan ei ole odotettavissa, mutta että monet käynnissä olevat hankkeet (mm. KDK, yhteisluettelo) tähtäävät selkeästi siihen, että osa kirjastojen tarvitsemista palveluista tuotetaan yhteisesti, osa paikallisesti kunnallisen itsehallinnon puitteissa. Tässä yhteydessä Hannu Sulin puolusti erittäin voimakkaasti musiikin yleisten kirjastojen palveluvalikoimassa säilyttämisen tärkeyttä. Salissa ei olisi voitu olla asiasta enempää samaa mieltä ja voitiin ilolla merkitä muistiin, että musiikilla ja musiikkikirjastoilla on OKM:ssä vankka ystävä.
Hannu Sulin
Kun oli nautittu BTJ Finlandin tarjoamat kahvit ja pullat, päästiin päivän viimeiseen aiheeseen eli OKM:n rahoituksella käynnissä olevaan Musiikkibasaari-hankkeeseen. Vuotta aikaisemmin ensimmäisen kerran Tampereella esiteltyä hanketta oli selostamassa suunnittelijaksi vasta nimetty Jaska Järvilehto, joka lupasi jo tulevalla viikolla lähestyvänsä musiikkikirjastoja basaariin liitttyvällä kyselyllä. Järvilehdon mukaan on jo nyt käynyt selväksi, että jotkin toiveissa olevat palvelut eivät ole tässä vaiheessa realistisia (tosiaikainen musiikkitapahtumien kalenteripalvelu), jotkin taas voidaan toteuttaa lähes saman tien (Kysy musiikkikirjastonhoitajalta). Järvilehto tekee hankesuunnitelman valmiiksi kesän alkuun mennessä, sen välittömästi toteutettavissa olevat osat rakennetaan syksyllä ja tavoitteena on palvelun avaaminen vuoden 2011 lopussa.
Järvilehto korosti esityksessään sitä, että Musiikkibasaari tulee koostumaan pääosin kirjastojen itsensä tuottamista verkkosisällöistä ja -palveluista, joten aktiivnen ja innostunut yhteistyö on onnistumisen avain. Jaskaan saa yhteyden osoitteella jaska.jarvilehto@kirjastot.fi.
Jaska Järvilehto
Suurilukuinen osanottajajoukko kuunteli ja keskusteli innokkaasti. Välittömien kommenttien perusteella päivän ohjelma oli mielenkiintoinen ja antoisa. Kun perinteisesti myös ruokatauko on aina käytetty tehokkaasti hyväksi kollegiaalisen kanssakäymisen eri tavoilla, uskaltanee todeta, että tästä on hyvä jatkaa. Kyllä musiikkikirjastoilla on myös tulevaisuus ja jos se on ammattikunnasta - ja Hannu Sulinista - kiinni, erittäin hyvä tulevaisuus.
PS. Loppupuolen keskusteluissa muistutettiin mieliin se tosiasia, että yleisten kirjastojen tietokantojen massasta hyvin huomattava osa syntyy musiikkikokoelmasta. Osakohdeluetteloivissa kirjastoissa kuten Jyväskylässä osuus voi olla 75%:n luokkaa. Muissakin kirjastoissa se lienee selkeästi suurin tietokannan käyttäjä ja täyttäjä. Eikö siis olisi kohtuullista, että tämän 75%-liikkeen toiveet toteutettaisiin järjestelmäsuunnittelussa ihan ensimmäiseksi?
Toinen loppupuolella tullut idea tai kysymys koski sitä, olisiko Suomessa tarvetta Luumu-ryhmän tyyppiselle musiikkikirjastojen järjestelmä- ja kokoelmatyöasioita edustuksellisesti käsittelevälle ryhmälle. Tämä idea jäi hautumaan, sitä saa kommentoida.
Kolmas viesti ulkomaailmalle liittyi siihen toistuvasti esiintyvään väärinkäsitykseen, että musiikkikirjastot olisivat jotenkin jämähtäneet vanhoihin toimintamalleihin. Todellisuudessa musiikkikirjastot ovat monessa suhteessa toimineet kansallisissa verkkopalveluissa tienraivaajina (esim. Hankalat musiikkinimet on ollut tarjolla jo vuosia) ja kuten esimerkiksi Pinkan tai Musiikkibasaarin esimerkit osoittavat, koko ajan syntyy myös uusia palveluideoita. Näitä harhakäsityksiä täytyy vaan jaksaa oikoa, missä tahansa niitä kohtaakaan. Näyttöä uudistumishalusta ja -kyvystä on yllin kyllin. Ja muistakaa, että vaikka CD-lainaus on vähentynyt, se on edelleen isoa liiketoimintaa ja musiikkikirjastoja käytetään monelta muulta osin yhtä paljon kuin ennenkin.
Teksti ja kuvat Heikki Poroila (C) 2011