Miten musiikkikirjastosi rahat riittävät aineistoon?

Kirjastot.fin tilastot vuodelta 2013 ovat kiinnostavaa tutkittavaa myös musiikin osalta. Nyt olisi mukavaa keskustella tilastojenkin valossa esimerkiksi hankinnasta, lainauksesta ja varastoinnistakin. Miten paljon sinun kirjastosi hankki musiikkiäänitteitä tai nuotteja viime vuonna? Onko resursseja kenties vähennetty tai lisätty? Millainen tilanne on maakuntakirjastoissa? Entä pienemmissä kunnissa?

***

Viime vuosina musiikkikirjastoihin on liitetty eräänlainen automaattinen pessimismi. Useimmiten kyse on lainauslukujen tuijottamisesta: “lainaus laskee joten musiikkikirjastoilla menee huonosti”. Moinen yleistys on turhaa psykologisointia. Musiikkiäänitteiden menekki riippuu suurelta osin aineistomäärärahojen dramaattisesta laskusta tai noususta, ei siitä että musiikkikirjastot olisivat jotenkin mystisesti eksyksissä maailmanmenosta. Kuitenkin joissain kunnissa rahoja vähennetään, toisissa lisätään. Uudet tilastot antavat esimerkkejä siitä, että musiikin aineistomäärärahaa ei kannata leikata.

Yksikään musiikkikirjasto ei tuota vuodesta toiseen sisältöjä eikä lainauslukuja entiseen malliin jos aineistomäärärahat vähennetään murto-osaan entisestä. Ei ole suuri uutinen, että Suomessa musiikkiäänitteiden kokonaislainaus on laskenut. Positiivinen asia on se, että jotkut kunnat kärsivät lainauskadosta selvästi vähemmän kuin toiset. Jotkut eivät lainkaan.

Turussa musiikkiin panostaminen tuntuu olevan kohdallaan. Äänitteiden hankinta pysyi melko korkealla, joskin väheni hieman viime vuonna. Merkittävintä oli se, että äänitelainauksen lasku taittui lähes kokonaan. Vuosina 2012 ja 2013 äänitelainoja oli yhteensä hieman yli 500 000. Nuottiaineiston lainaus on pysynyt Turussa suurin piirtein samalla tasolla viimeiset kymmenen vuotta. Kun aineistomäärärahoja lisätään (tai ei ainakaan vähennetä), saadaan mallikkaan substanssin ja asiakaspalvelun lisäksi miellyttäviä tilastolukuja.

Keskinäiseen vertailuun sopivat esimerkiksi keskisuuret kaupungit Kerava ja Raisio. Viime vuosina Kerava on pitänyt kiinni musiikkiäänitteiden hankinnasta, Raisio taas typistänyt rajusti. Keravalla lainaus on ollut viime vuodet ennallaan kun taas Raision lainaluvut ovat jääneet vähitellen Keravan taakse.

Tilastoluvut eivät kerro henkilökohtaisen asiakaspalvelun tasosta läheskään kaikkea. On kuitenkin tärkeää tunnistaa musiikkikirjastojen suuntaa ja kehittämistarvetta myös numeroin esitettynä. Hälyttävä kokoelmien näivettäminenkin voidaan nähdä tilastojen kautta. Tommi Viitamies kirjoitti reilu kuukausi sitten ansiokkaasti musiikkirjastojen vaikeasta tilanteesta. Hänen ajatustensa tueksi ja taustaksi on hyvä tutkia tilastoja, ajatuksella ja kriittisesti.

Tuomas Pelttari

Turun pääkirjasto/musiikki