Materiaalia mediakasvatukseen, lähdekritiikkiin ja keskusteluihin

Tiedonhaun opastus

Tälle sivulle on koottu mediakasvatusmateriaaleja sekä tiedonlähteitä, joissa käsitellään valeuutisia, someilmiöitä, informaatiovaikuttamista sekä keinoja käsitellä niitä. 

Miksi joku juttu tai postaus on toista helpompi uskoa? Yle Aivot solmussa – Miksi aivosi eivät saa tarpeekseen somessa skrollailusta?

Luotettava media

Luotettavan mediatyön kriteerit määrittelee Julkisen sanan neuvoston journalistin ohjeet, jotka on nyt julkaistu myös venäjäksi.  Niiden noudattaminen vaatii lähteiden tarkistuksen, joten somekohu ei aina päädy mediaan – syystä. Toimittajatkin käyttävät työssään tekoälyä. Miten? Siihen voi tutustua Uutismediakasvatuksen videosarjassa Tekoäly toimittajan työkaluna

Luotettavan uutisen kriteereistä on tunnistustyökalun julkaissut Yle Oppiminen Tunnista luotettava uutinen – kysy nämä 7 kysymystä. Myös kansainvälinen kirjastoalan järjestö IFLA on tuottanut valeuutisen tunnistamiseen kriittiset kysymykset tulostettavaksi sopivassa muodossa. Juliste on käännetty useille kielille: Tunnista valeuutinen

Faktabaari on julkaissut Digitaalisen informaatiolukutaidon oppaan. Julkaisu on myös pdf-muodossa

Luotettavakin voi erehtyä: Journalisti / Marja Honkonen: Juuri jakamasi juttu ei välttämättä paljasta, että media on mätä 

Jyväskylän yliopisto: Kansalaisen kyberturvallisuus -verkkokurssi

Valeuutisista ja boteista

Yle Oppimisen Media- ja digitaidot -sivusto tarjoaa runsaasti artikkeleja, testejä ja analyysejä siitä, miten verkossa informaatio virtaa ja on väärennettävissä. Sivuston sisältöön kannattaa kirjastoissa perehtyä ja sen artikkelit sopivat hyvin mediakasvatustuokiohin, someen ja myös kirjaston sivuille linkattaviksi.

Algoritmeista kirjoittaa Johanna Vehkoo Koneen säätiön sivuilla. Juttu auttaa ymmärtämään oman mediakuplan muodostumista.Jos haluaa ymmärtää, miksi itsekin uskoo oman kuplan olevan koko maailma, kannattaa lukea Aivomme suosivat oikopolkuja ja siksi meitä on helppo huijata -juttu Yle Tiede -sivustolta. 

Botteja ovat chattiruudut julkisissa palveluissa (Hei, kuinka voin auttaa...) mutta niitä ovat myös monet somekommentoijat. Valheenpaljastajan artikkeli Botti vai ihminen antaa perustiedot ja suomenkielisen botin tekemisen nopeudesta voi lukea Inkeri Koskisen blogista Juttelin rokotevastaisen botin kanssa suomeksi

Valtioneuvosto on julkaissut oppaan viestijöille. Se sisältää hyvän kuvauksen informaatiovaikuttamisen keinoista ja niihin vastaamisesta: Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen – Opas viestijöille

Harto Pönkä: Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa, kaksiosainen videoluento Kirjastokaista.fi:ssä. Havainnollista materiaalia myös oman mediatietoisuuden tarkistamiseen.

Harto Pönkä: Sosiaalisen median valeprofiilit – miten tunnistaa ja suojautua webinaari SnellmanEDU:n infofmaatiovaikuttamisen seminaarissa 2.5.2022.

Faktantarkistus

Faktabaari.fi tarjoaa tietoa uutisten tarkistuksesta ja verkon valeuutisten tunnistamisesta. Sieltä löytyy muun muassa juttu Näin selvität verkossa leviävän videon kontekstin. Kuvien totuudellisuuden selvittämiseen paneutuvat monet tahot. Jutusta How to spot video and photo fakes as Russia invades Ukraine käy selville esimerkiksi se, että kaikkiin kännykälläkin otettuihin kuviin liittyy metatieto kuvien ottopaikasta ja ajasta. Teksti kannattaa lukea, sillä sen avulla saa kuvaa verkkovaikuttamisen keinoista. Vieraskielisistä videoista Faktabaarin blogissa: Tarvikkeita sometantereelle, Osa 1

Kansainvälinen Bellingcat.com on faktantarkistaja, joka mainitaan usein medioiden taustatarkistettujen juttujen yhteydessä. Sen piirissä toimii laaja ammattilaisten ja harrastajien joukko, joka selvittää verkkotiedon taustoja. Sivustoon tutustuminen auttaa helpottamaan someähkyä.

Euroopan digitaalisen median seurantakeskus EDMO pitää listaa päivittyvää valevideoista, löytyy myös kv-faktantarkistusyhteisön valevideoiksi todettujen listaus Ukrainefacts ja sekä Googlen Fact Check Tools -erikoishaku faktantarkistukseen  – toimii fraaseilla ja lainauksilla, katso hakulaatikon alta viimeisiä tuloksia.    

Lähdekritiikistä videoita ur.se -sivuilla. Ruotsin koulutv:n materiaali sopii hyvin someen.

IFLA:n julisteet valeuutisten tunnistamiseen, tulostettavat versiot monilla kielillä. 

Mediakasvatusmateriaalia on paljon tarjolla – myös oman työpaikan käyttöön

Kirjastot ovat järjestäneet mediakasvatustuokioita, joihin on valmistauduttu huolella. Nyt mediasta, valeuutisista ja verkkoilmiöihin liittyvästä saattaa joutua keskustelemaan spontaanisti. Myös spontaaneihin keskusteluihin voi varautua mediakasvatusmateriaaleihin tutustumalla. Erityisesti lasten ja nuorten kanssa käytävissä keskusteluissa kannattaa tukeutua ammattilaisten tuottamiin materiaaleihin ja niiden tarjoamiin lähestymistapohin.

Mediataitoviikko.fi sekä Mediataitokoulu.fi ovat koonneet kattavasti suomen- ja ruotsinkielisiä materiaaleja. Noilta sivuilta löytyy aineistoa eri ikäryhmille ja monilta tuottajilta. Osaa aikuisille suunnatuista lähestymistavoista voi hyvin käyttää myös oman työpaikan mediatietoisuuden kohottamiseen.

Oulun kaupunginkirjaston Eväitä opiskeluun -sivustolla on laaja paketti medialukutaitoon liittyvästi. Voi liittää oman kirjaston sivuille linkkinä. 

eOppivassa on avoimesti tarjolla tunnin mittainen etäkoulutus, joka koostuu pääosin videoista. Niitä voi hyvin käyttää kisakatsomomaisesti työpalavereissa ja tätä kurssia Medialukutaito julkishallinnossa voi suositella kaikkien katsottavaksi.

Aineistoa mediakasvatuksen eri teemoihin kannattaa hakea myös Makupalat.fi:n aihehaulla. 

Lasten ja nuorten kanssa keskusteluihin on syytä varautua

Eri järjestöt ja viranomaiset ovat tuottaneet ja tuottavat artikkeleja sekä ohjeita vaikeista asioista keskustelemiseen. Myös kirjastoissa on syytä valmistautua ristiriitatilanteisiin. Tässä Ukrainan tilanteen takia luotuja ohjeita ja pohdintoja:

Tämän sivun avulla löytyviä materiaaleja kannattaa jakaa kirjastonkin sosiaalisessa mediassa. Sivu päivittyy.

Päivitetty 8.2.2023