Suomen Wikipedia määrittelee metatiedon eli metadatan seuraavasti: (valikoiden copypastettu) Metatieto (metadata, liitännäistieto, kuvailutieto) on tietoa tiedosta eli kuvailevaa ja määrittävää tietoa jostakin tietovarannosta tai sisältöyksiköstä. Liitännäistietojen kehittämisellä pyritään tehostamaan tietovarannon käyttöä, koska ne voivat helpottaa tietojärjestelmien välisiä tiedonsiirtoja ja eri paikoissa olevien sisältöjen yhdistämistä. Täten laadukkaat metatiedot voivat myös parantaa informaation löydettävyyttä niin, että hakukoneet pystyvät etsimään tietoa tarkemmin ja monipuolisemmin. Erilaisia luokitteluja metatiedoille on useita. Melko yleinen, mutta kovin karkea luokittelu esimerkiksi jakaa metatiedot kolmeen luokkaan. Luokittelussa metatietoa on kolmenlaista:
- Itseisarvoista (tiedoston nimi tai koko)
- Kuvailevaa (aihe, otsikko, yleisö, jne.)
- Hallinnollista (viimeksi tallennettu, tarkastettu, omistaja, jne.)
Metadata kirjastossa
Kirjastojärjestelmistä löytyvän aineiston onnistunut sisällönkuvailu parantaa aineiston löydettävyyttä, joten se on ensiarvoisen tärkeää sekä asiakkaan että kirjastolaisen kannalta. Kaikki tarjoamamme sisällöt ansaitsevat tulla kuvailluiksi kattavasti järjestelmiin yhtä paljon. Muuten oltaisiin tilanteessa jossa käyttäjän kuva järjestelmästä ja kirjaston tarjoamista sisällöistä on vääristynyt, johtuen tietyn aineiston osan vaillinaisesta sisällönkuvailusta. Vajavaisten metatietojen aineistot olisivat siis tässä tapauksessa aliedustettuina yleisissä hakutuloksissa joita tietopankki palauttaa. Vielä pari vuotta sitten oli tilanne peliaineiston metadatakentissä sellainen että luokan 1. sisällönkuvailua löytyi paljonkin mutta luokan 2. dataa ei juurikaan. Luokassa 3 ovat kaikki aineistot kirjastojärjestelmissä samalla viivalla. (Viimeksi lainattu, Palautunut, Varattu, Hyllyssä jne jne). Toisin sanoen peleistä sai kirjastojärjestelmistä hakemalla sen tiedon joka peliboksin takana on. Yleisiä peleihin liittyviä luokan 1. metatietoja ovat mm. Alusta, montako pelaajaa, Ikäraja, pelitallennuksen koko ja julkaisukieli. Vertauksen vuoksi: Jos kirja-aineisto olisi vastaavassa tilanteessa, saisimme kirjoista selville kirjastojärjestelmästä esimerkiksi niiden: Sivumäärän, Painostyypin (Sidottu vai nidottu), ISBN-numeron sekä julkaisukielen mutta emme juuri muuta. Asiasanat Luokan 2. dataa varten on kirjastoja ja muita sisällönkuvailijoita helpottamaan luotu erilaisia asiasanastoja, joista kuvailevia sanoja voi käydä ammentamassa. Niitä ovat esimerkiksi YSA (Yleinen suomalainen asiasanasto on yksikielinen, kaikki tieteen- ja tiedonalat kattava yleissanasto, johon on koottu eri alojen yleisin terminologia) & Kaunokki (fiktiivisen aineiston asiasanasto). Mikäli sopivaa asiasanaa ei asiasanastoista löydy, voi tiedon silti lisätä dataan käyttämällä ns. “lisäkirjauskenttää” (Marc21 70X-75X). Kirja-aineiston kohdalla 2. luokan sisällönkuvailu toteutuu upeasti. Avaamalla kirjan tietokortin kirjastojärjestelmästä saamme samalla useimmiten selville esimerkiksi seuraavia asioita: genre, mille aikakaudelle sijoittuu, päähenkilön nimi, edelliset osat, seuraavat osat, aihe tai aiheet, tapahtumapaikat jne jne. Pelien kohdalla pari vuotta sitten ei tosiaan tilanne ollut samanlainen. Koska pelit ovat itsenäisiä kulttuuriteoksia, jotka ovat samanarvoisia elokuvien, musiikin ja kirjallisuuden kanssa (PKK s.8), oli korjausliike tähän paikallaan. Otin pelien sisällönkuvailun osaksi kirjastoille järjestämiäni koulutuksia. Jo muutamassa vuodessa on tilanne parantunut valtavasti. Tammikuussa otin otannan HelMet-kirjastojen peliasiasanoista ja yllätyin positiivisesti. Erilaisia asiasanoja peleille löytyi jo 545 kappaletta. Mukana ovat mm. “Hakkerointi, Mytologia, Madot, Mafia, Tyynimeri, Örkit, Talviurheilu & Viktoriaaninen Aika”. Saadaksenne selville mihin peleihin kyseiset asiasanat viittaavat, kannattaa tehdä asiasanahaku HelMetissä. ;)
Kahdet Genret
Osa pelien sisällönkuvailusta vaatii peleille ominaisten genrejen tuntemista. Olenkin käyttänyt niistä nimiä “Peligenre & Tarinagenre”. (Alla koulutuksessa käyttämäni dia, jossa on esimerkkejä.)
Pelaavat asiakkaamme saattavat hyvinki etsiä pelejä kirjastosta sekä “tarinagenren” että myös “peligenren perusteella”. Tämän vuoksi olisi hyvä kirjata myös niitä tietueisiin. Sama koskee myös pelien nimien lyhenteitä. Uskon että esimerkiksi Call of Duty-sarjaa hakevat käyttäjät saattavat käyttää aivan yhtä usein pelisarjasta muotoa “CoD”.
Konkreettinen esimerkki pelimetatiedon käytöstä
Lopuksi voisin kertoa mukaillun kuvitteellisen esimerkin omasta elämästäni siitä, miten pelien metadataa voisi asiakas esimerkiksi hyödyntää: Olen pitkään haaveillut matkasta Roomaan. Kun tuo matka joskus tulevaisuudessa tulee ajankohtaiseksi, teen niin kuin lukuisat muutkin kirjastonkäyttäjät, painelen siis kotikirjastoni tietokannan verkkoversioon ja naputtelen hakukenttään että “R-O-O-M-A”. Sen sijaan (tai lisäksi) että lainaisin jonkin perinteisen Berlitzin tai Lonelyplanetin, huomaankin Rooma-aiheisia pelejä järjestelmässä. Aiheella löytyy 2 lautapeliä ja 1 konsolipeli.
Siinäpä vasta oivallinen tapa virittäytyä matkatunnelmaan. Kokemuksesta tiedän että Rooma-aiheinen konsolipeli jonka löysin sisältää upeasti tiedemiesten ja historioitsijoiden avustuksella mallinnettuja 3D-malleja matkani turistikohteista ja mikä parasta, pelissä saan itse kiipeillä niiden päälle katselemaan Rooman maisemia. Päätänkin siis ottaa Assassin's Creed Brotherhoodin pelattavakseni jo muutamia viikkoja ennen varsinaista matkaa. Myös kirjaston lautapelien pelaaminen matkaseurani kanssa olisi varmasti oivallista ja paikallaan. ;) Samalla opin Rooman historiasta paljon. Kukaties paikan päällä voin ajatella että: “Olen muuten kiivennyt tuonne.” :D
Heikki