Kravatti päälle ja nettiin! (eli kirjastopalveluita etänä ja miten se tehdään?)

Hallitus linjasi 16. maaliskuuta 2020 lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Näissä linjauksissa mainitaan mm. että:

”Suljetaan valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset. Suositellaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen toimivan samoin.”

Helsingissä pormestari totesi streamissaan noin tunti hallituksen linjausten jälkeen, että kaupungin koronaviruskoordinaatioryhmä on päättänyt että:  

”Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut (kirjastot, kirjastoautot, kulttuuritalot, museot, nuorisotalot ja sisäliikuntapaikat) suljetaan toistaiseksi keskiviikosta 18.3. alkaen. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala hakee vaihtoehtoisia tapoja tuottaa kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapalveluja sekä tehdä nuorisotyötä. ”

Mitä tämä kaikki siis tarkoittaa? Mitä voisivat olla nämä mainitut ”vaihtoehtoiset tavat tuottaa kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapalveluja sekä tehdä nuorisotyötä.” Mistä voisi lähteä liikkeelle? Onko joku jolta voi ottaa mallia?

Onneksemme vastaus näihin on:

Kyllä vain! Pelit ovat sellainen kulttuurimuoto joissa etäläsnäoloa on hyödynnetty monin keinoin jo pitkään. Kerään tähän vinkiksi muutamia tapoja toteuttaa kirjastojen pelitoimintaa etänä, ja koetan samalla listata mihin muihin kirjaston palveluihin kyseinen tapa viedä kulttuuria etänä toimisi. Kuulostaako hyvältä? Okei!  Let´s do this! 

1. Streamaaminen eli suoralähetykset

Tämä on varmasti etäkulttuuripalvelujen leipä ja voi, ja siten ansaitsee todellakin paikkansa listan ensimmäisenä. Pelien etälähettäminen on jo monille tuttu juttu! Osana kirjaston pelitoimintaa tämä olisi oivallinen tapa tehdä vuorovaikutteista asiakaspalvelua etänä ja avata samalla sisältöjä katsojille.

Streamien vuorovaikutteisuus mahdollistaisi myös kysymysten esittämisen kirjastolle. Tämä on todella tärkeää varsinkin nyt kun kysymyksiä herää ihmisille vaikka kuinka paljon ja epätietoisuus monista asioista on suurta. Parhaiten tämänkaltainen palvelu toimii, jos lähetykset ovat säännöllisiä ja niitä on usein. Esimerkiksi jokaviikkoinen perjantain pelistream vaikka twitch.tv-kanavalle olisi varmasti hyvä idea.

Streameja eli suoralähetyksiä voisi alustana hyvin hyödyntää muussa kirjastotoiminnassa. Esimerkkeinä voisi mainita vaikkapa ääneen lukemisen, vinkkauksen, satutunnit ja niin edelleen. Tätä onkin jo testattu hyvin tuloksin esimerkiksi ikääntyneille asiakkaille ”Tänään kotona” -hankkeessa.  

Streamaaminen ilman pelaamista olisi kirjastoilta luontevaa sisältöä esimerkiksi YouTubeen, Vimeoon, Instagram LIVEen, Facebook LIVEen jne. Näin vastaanottaja ei tarvitse muuta laitetta kuin tietokoneen tai mobiililaitteen. 

Innostuitko? Tutustu ihmeessä Verken nuorisotyön ammattilaisia varten laatimaan striimioppaaseen, joka on erinomainen tapa päästä alkuun. Kirjastomaista lähestymistä streameihin voi käydä haeskelemassa vaikka meidän omasta Pelin Paikka LIVE:stä jonka lähetykset löytyvät kokonaisuudessaan Kirjastokaistalta. Kiireinen saa otettua tuon streamin idean haltuun tästä videosta.

2. Pöytäroolipelit etänä ilman pöytää

Ah! Roolipelit, tuo verraton ja yhteisöllisen osallinen tarinamuoto jossa kaikki saavat yhdessä olla kirjailijoita ja päättää kuinka tarinat etenevät. Kun tarinasta tulee hyvä, koskettava ja viihdyttävä niin kaikki voittavat.

Nyt kun kirjastot menevät kiinni ja harrastustoimintaa muuallakin perutaan, on harrastajien ollut pakko siirtyä virtuaalisten pelipöytien hyödyntämiseen. Verkon yli roolipelaamiseen tarkoitettuja palveluita alkaakin olla jo ihan kiva valikoima.

Myös näissä palveluissa on herätty koronaviruspandemian aiheuttamaan tarpeeseen viedä pelit verkkoon. Esimerkkinä vaikkapa Roll 20 joka tarjoaa ilmaista sisältöä etäpelaajille tai Astral Tabletop, joka tarjoaa kaikille käyttäjille premium-jäsenyyden huhtikuun loppuun saakka. Muita vastaavia palveluista ovat esimerkiksi Fantasy Grounds, Foundry virtual tabletop ja Tabletop Simulator, joka pitää sisällään myös kokonaisia lautapelejä kaikkine osakomponentteineen päivineen.

Kirjastot voivat siis hienosti jatkaa pöytäpelikerhojaan halutessaan verkossa. Kannattaa myös kysyä harrastajilta että voisiko kirjasto toimia vaikka yhdistävänä tekijänä ja kokoajana näille verkossa vedettäville peleille, niiden vetäjille sekä kulttuurin- tai tarinannälkäisille pelaajille. Kevyimmillään tällainen pelaaminen onnistuu myös ruudunjakotoiminnon, googlen slidesin tai ihan vaikka chatin tai keskustelupalstan yli tekstimuotoisena. Oodin oneshot-roolipelikerholle tekemäni lyhyen kyselyn mukaan kiinnostusta etäroolipeleihin pelaajilta löytyy sekä pelaamisen että pelien vetämisen osalta. Tässä tuon kyselyn tilanne kun se oli ollut auki 20 tuntia: 

3. Video- ja äänipuhelut + digitaaliset moninpelit (Esim Skype, Teams, Hangoutit, pelikonsolien teamchatit ja Discord)

Nämä ovat varmasti monelle jo työn puolesta tuttuja. Jos eivät ole niin kuluvan kuukauden aikana varmasti tulevat tutuiksi. Tämänkaltaisia sovelluksia käytetään laajalti jutteluun ja kommunikaatioon ylipäänsä kaikenlaisessa digitaalisessa moninpelaamisessa. Digitaalinen nuorisotalo Netari on uranuurtaja tämänkaltaisessa digitaalisessa etätoiminnassa. Kirjasto voisi tarjota esimerkiksi mahdollisuutta tulla pelaamaan kirjastolaisen kanssa yhteiselle minecraft-palvelimelle tai pitää ihan oppitunteja tai työpajojakin digitaalisissa ymäristöissä. Tuoreita esimerkkejä minecraftin hyödyntämisestä tällaiseen ovat esimerkiksi opiskelijat joiden valmistujaiset peruttiin, mutta päättivät järjestää omat virtuaalisesti. Samoin Minecraft on alustana valjastettu sananvapausaktivismin käyttöön rakentamalla sinne kiellettyjen kirjojen kirjasto. Tuon palvelimen löytää Minecraftissa osoitteella: visit.uncensoredlibrary.com.

Kirjastot voivat hyödyntää näitä sovelluksia kaikkien pienryhmäohjauksiin perustuvien palvelujen korvaajana. Satutunnit skypessä, tai digiopastus teamsissa tai Hangoutsissa? Pienen kirjaston pleikkakerho tapaakin teamchatissa? No problem!

4. Verkkotallennus työpajojen ja sisältöjamittelun alustana

Oletko joskus tallentanut pilveen?

Eikö olekin kätevää, että muutkin pääsevät käsiksi samoihin tiedostoihin. Pelifirmat ympäri maailman käyttävät verkkotallennusta pääasiallisena työtilanaan pelejä luotaessa. verkkotallennuksessa piilee myös suuri potentiaali esimerkiksi runo- sarjakuva- tai pelijamien järjestämiseen. On todella arvokasta päästä luomaan kulttuurisisältöjä yhdessä toisten kanssa.

Runojameissa voitaisiin vaikkapa kirjoittaa runosisältöjä yhteiseen kansioon, ja jakaa niitä toisille jamittelijoille satunnaisesti luettavaksi. Pelijameissa usein jakaudutaan pieniin ryhmiin jotka kaikki valmistavat valmiin pelituotteen tietyn aikarajan kuluessa. Tätä varten ei välttämättä tarvitse välttämättä olla fyysisesti samassa tilassa vaan yhteinen digitaalinen tallennustila tiedostojen siirtoon + tapa kommunikoida toisten kanssa riittää digitaalisten kulttuuripajojen ja yhdessä luomisen alustaksi.

5. Pelit ja niiden omat tavat kommunikoida kohtaamisen alustana. Luodaan yhdessä parempaa pelikulttuuria!

Digitaalisten pelien sisäiset chatit ja äänichatit saavat usein negatiivista huomiota osakseen toksisuutensa ja karkean kielenkäyttönsä takia. Nyt meillä on käsillämme tilanne jossa hyvin suuri osa maailman ihmisistä viettää aikaa kotona ja pelien ääressä. Kirjasto voisi toimia pelikasvatuksellisena viirinkantajana jonkinlaiselle ”occupy the voice chats” -liikkeelle jossa silkalla volyymilla parannamme pelikulttuuria ja edistämme hyvää pelikäytöstä.

6. Pelivideot tallenteina Vimeoon, YouTubeen ja kirjastokaistalle

Tässä on kyse nettivideoista eli tubettamisesta eli videoiden tekemisestä ylipäänsä nettiin. Olette varmaan kuulleet EU:n määräämästä pakosta lisätä videoihin tekstitykset ja ajatelleet että onpas työlästä. Nyt kun eletään kuitenkin vasta kevättä 2020 niin sanoisin että Chill! tekstitysdirektiivi ei ole vielä täällä.

Jos päätätte streamata pelaamista verkkoon, niin lähetyksistä voi melko huoletta jättää myös tallenteet nettiin katsottavaksi. Kannattaa kuitenkin muistaa olla selkeäsanainen pelattujen pelien ikärajoista. Sama koskee vinkkauksia, luentoja, koulutuksia ja niin edelleen. nettivideoita luotaessa kannattaa lisäksi muistaa selkeästi varmistaa, että videolla näkyviltä henkilöiltä on suostumus videon julkaisuun sekä videolla käytettävään sisältöön on käyttölupa.

Pelien osalta tämä ei varmasti ole ongelma, mutta esimerkiksi ääneen luettavien tekstien suhteen kannattaa olla tarkempi. Musiikin ja elokuva-aineiston osalta alustojen omat tekijänoikeusalgoritmit tarttuvat melko hanakasti julkaistuun sisältöön ja poistavat videonne näkyvistä jos käytätte taustalla esimerkiksi musiikkia joka on tekijäinoikeuksien alainen. Royalty free -haulla löytää hyviä vaitoehtoisia kuvituskuvia ja taustamusiikkeja. Editoimiseen olen itse käyttänyt Da Vinci Resolve -nimistä ilmaisohjelmistoa, jonka olen todennut hyväksi peruskäyttöön.

Joten ei muuta kuin rohkeasti etäkulttuuripalveluja luomaan ja koronavirusta selättämään! 

P.S. Tähän loppuun kirjoitan vielä terveiset eräälle vähemman digitaalisia palveluja käyttävälle herrasmiehelle, joka vastasi kysymykseen "Käytkö internetissä?" sanoilla "En ole vielä käynyt. Onkos siellä kravattipakko?"  Toivottavasti terkut tavoittavat hänet vaikka blogin alusta onkin digitaalinen! 

-HeikkiKir