Korkeakoulujen säästöt näkyvät kirjastoissa

Suomen korkeakoulukirjastojen henkilöstö on vähentynyt 250 henkilötyövuodella viimeisen kuuden vuoden aikana, selviää Kansalliskirjaston kokoamasta tieteellisten kirjastojen yhteistilastosta.

Vuosittain kerättävä yhteistilasto kertoo, että korkeakoulukirjastot ovat säästöpaineessa joutuneet karsimaan rajusti henkilöstöään ja tilojaan. Kirjastojen kokonaismenojen kasvu pysähtyi vuonna 2012, jolloin ne olivat yhteensä lähes 157 miljoonaa euroa. Kulut ovat sittemmin laskeneet niin, että vuonna 2015 ne olivat yhteensä 150 miljoonaa euroa.

Suurin euromääräinen säästö on saavutettu karsimalla henkilöstömenoista 4,7 miljoonaa euroa sekä tilakuluista 2,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 lopussa korkeakoulukirjastoissa tehtiin 1390 henkilötyövuotta, mikä on 250 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2010. Henkilöstön karsinta on painottunut ensisijaisesti muuhun kuin kirjastoammatilliseen henkilöstöön.

Kuva poistettu.

Elektronisten aineistojen kustannukset karanneet

Kirjastojen kustannuksista vain aineiston hankintakulut ovat viime vuosina kasvaneet. Ne olivat vuonna 2015 yhteensä 36 miljoonaa euroa.

Painettuihin aineistoihin käytetään yhä vähemmän rahaa, kun taas elektronisten aineistojen kuten tieteellisten julkaisujen kulut ovat jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2015 painettuihin aineistoihin käytettiin enää 6,6 miljoonaa euroa, kun elektronisten aineistojen kulut olivat jo lähes 29,5 miljoonaa euroa.

Elektronisten aineistojen määrä ja kustannukset ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2002 alkaneen seurannan aikana, ja ne ovat nousseet n. 8 miljoonasta runsaaseen 29 miljoonaan euroon.

Kuva poistettu.

Palvelut ja asiakkaat siirtyneet yhä enemmän verkkoon

Kirjastoihin tehtiin vuonna 2015 kaikkiaan reilut 10,5 miljoonaa fyysistä kirjastokäyntiä. Verkossa asiointeja oli kaikkiaan lähes 16,5 miljoonaa.

Fyysiset kirjalainat ovat hiljalleen vähentyneet, kun taas elektronisten aineistojen käyttö on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2015 elektronisia aineistoja ladattiin korkeakoulukirjastoissa kaikkiaan lähes 35 miljoonaa kertaa, kun fyysisiä kirjalainoja oli enää alle kolme miljoonaa. Elektronisten aineistojen käyttö on yli kymmenkertaistunut vuoteen 2002 nähden.

Myös muiden verkkopalvelujen käyttö on lisännyt suosiotaan. Tilastosta ilmenee esimerkiksi, että vuonna 2015 jo noin 65 % lainauksista tehtiin itsepalveluna, kun vuonna 2002 luku oli noin 15 %.

Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto perustuu Kansalliskirjastosta, yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoista sekä muutamista erikoiskirjastoista kerättyihin tietoihin. Koko tilastoaineisto on avoin kaikille kiinnostuneille ja saatavilla osoitteesta https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi.

Lisätiedot:
suunnittelija Markku Laitinen, Kansalliskirjasto, puh. 050 4356172, markku.laitinen(at)helsinki.fi