Toimintasuunnitelman arkisto

Yleisten kirjastojen neuvoston toimintasuunnitelma perustuu aikaisemmin vuosina 2005 - 2010 laadittuihin suunnitelmiin. Taustalla on Kirjastostrategia 2010, jonka linjaukset neuvoston toimintasuunnitelma pyrkii ottamaan huomioon.

Toimintasuunnitelmaa käsitellään ja päivitetään neuvoston keväällä ja syksyllä pidettävissä kokouksissa. Teemoja tai tehtäviä voidaan lisätä, ja jo päiväjärjestyksestä poistuneet asiat poistaa. Asioiden etenemistä kuvaavia kommentteja voidaan lisätä jatkuvasti. Kysymyksessä on siis työlistan tapainen asiakirja, josta on mahdollisimman helppo seurata agendalla olevia asioita.

Toimintasuunnitelmaan kirjattujen asioitten lisäksi neuvosto hoitaa ns. juoksevia asioita kuten tarvittaessa yleisten kirjastojen kannan määrittelyjä ja lausuntojen antamista, edustuksia yms.

Toimintasuunnitelmassa asiat on ryhmitelty teemoittain ja tehtävittäin kolmeen pääryhmään:

  • Verkon toiminta ja yhteistyö
  • Aineiston saatavuus
  • Resurssit

Verkon toiminta ja yhteistyö

Tämän pääryhmän alla seurataan yleisten kirjastojen verkon toimintaa ja organisaation tarkoituksenmukaisuutta. Yhteistyöllä tarkoitetaan paitsi yleisten kirjastojen keskinäistä myös kirjastosektoreitten välistä yhteistyötä ja –toimintaa.

Ifla 2012-konferenssi Suomessa

- Omat verkkosivut: http://conference.ifla.org/past-wlic/2012/ifla78.htm
- IFLA 2012 sivut Facebookissa
- IFLA-aiheisia videoita Kirjastokaistalla
 

15.4.2011 YKN-kokouksessa ajankohtaiskatsaus IFLA 2012 / Maija Berndtson ja Tuula Haavisto

2.2.2011 avattiin Sinikka Sipilän vaalisivut

14.1.2011 Suomen IFLA-jäsenten kokous
http://www.ifla2012.fi/suomen-ifla-j%C3%A4senten-kokous-1412011

22.9.2010 Ajankohtaista, tilannekatsaus YKN:n syyskokouksessa Porissa. Kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson kertoi lyhyesti Göteborgin kokouksen merkityksestä 2012-kokoukseen valmistautumisessa. Göteborgissa oli lähes 200 suomalaista kirjastolaista hakemassa oppia, miten näin iso kokous pitää organisoida. Ennen Suomen kokousta IFLA kokoontuu Puerto Ricoon ja siellä Suomen tulee mainostaa omaa kokoustaan näkyvästi. 

Suomessa kokous tullaan pitämään Messukeskuksessa. Ifla päättää kilpailutuksen kautta kokouksen pääjärjestelijästä, mutta kyllä Suomellekin jää paljon tekemistä. Parhaillaan haetaan ideoita kirjastoretkistä ja pääluennoitsijoista. Kirjastoretkien pitää mahtua yhden vuorokauden sisään ja pääluennoitsijoita tarvitaan useammalle päivälle. Vapaaehtoisia tullaan tarvitsemaan runsaasti ja mukaan toivotaan sankoin joukoin kirjastolaisia. 

Pasilan kirjasto on aivan Messukeskuksen kupeessa ja tämä läheisyys tullaan hyödyntämään kokousjärjestelyissä.

11. - 15.8.2010 IFLA-konferenssi järjestettiin Göteborgissa. Mukana runsaasti suomalaisia kirjastoihmisiä 
- ks. tarkemmin: 
http://conference.ifla.org/past-wlic/2012/ifla78.htm

7.4.2010 Helsingissä avattiin 2012 järjestettävän IFLA World Library and Information Congressin "Libraries Now! - Inspiring, Surprising, Empowering" kotimaisen tiedottamisen sivusto:
http://conference.ifla.org/past-wlic/2012/ifla78.htm

”Libraries Now! - Inspiring, Surprising, Empowering” on teema, jonka puitteissa kansainvälinen IFLA-konferenssi kokoontuu Suomessa 12.-16. 8.2012. Odotettavissa on ammatillisesti mielenkiintoinen viikko yhdessä 3000 - 4000 kansainvälisen kirjastovieraan kanssa.
Lue lisää

Opetus- ja kulttuuriministeriön organisoimat hankkeet, projektit ja tilaisuudet

21.3.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 2 457 300 euroa yleisten kirjastojen kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti merkittäviin kehittämishankkeisiin. Lisäksi myönnettiin 336 000 euroa kirjastojen sisältötuotantoon. Avustusta saivat mm. Espoon kaupunginkirjaston / HelMet-kirjastojen Tulevaisuuden kirjasto-hanke sekä Helsingin kaupunginkirjaston / Yleisten kirjastojen keskuskirjaston Kestävä kehitys kirjastoissa -hanke.
Hakemukset ja myönnetyt tuet (pdf)

23.2.2011 julkaistiin Esko Lukkarisen teos: Lainsäädäntö ja kirjaston arki; Yleiset kirjastot.
Kirjaston henkilöstö joutuu arkipäivän työssään entistä useammin haastaviin asiakaspalvelutilanteisiin, joissa tarvitaan lainsäädännön tuntemusta asiakkaiden lainmukaisen ja laadukkaan palvelun ja toisaalta henkilöstön oman oikeusturvan varmistamiseksi. Tämä julkaisu perustuu kirjaston henkilöstön alueellisissa täydennyskoulutustilaisuuksissa vuosina 2009–2010 pidettyihin luentoihin.
Verkkojulkaisu

4.2.2011 julkaistiin Yleisten kirjastojen laatusuositus.
Tämä opetus- ja kulttuuriministeriön yleisen kirjastotoimen laatusuositus on tehty ministeriön asettaman työryhmän työnä. Kirjastotoimen laatusuosituksen ja siihen sisältyvien laatukuvausten ja laadunhallintasuosituksen tehtävänä on tukea ja kannustaa kuntien kirjastoja kehittymään kohti erinomaisuutta. Tavoitteena on ollut tehdä apuvälineitä kirjastojen itsearviointiin. 

Arvioinnin avulla kirjastot voivat suunnata tulevaisuuteen. Kansainväliset  kokemukset osoittavat maamme kirjastojen tarvitsevan uudistumista. Arviointi palvelee uusien palvelumallien ja -muotojen kehittämistä. Laatu on kirjastoille tärkeä menestystekijä ja kilpailuvaltti. Hyvä laatu luo myönteistä julkiskuvaa. Laatu palkitsee ja se palkitaan. Laatu on pystyttävä osoittamaan. Tuleviin haasteisiin valmistaudutaan panostamalla laadun kehittämiseen ja arviointiin. 
Verkkojulkaisu

3.-4.11.2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät, Helsinki, Valkoinen sali, Aleksanterinkatu 16-18.
Ohjelma ja luennot osoitteessa:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/Luennot/Kirjastopaivat_2010.html?lang=fi

25.11.2009 Opetusministeriön kirjastopäivät, Helsinki Valkoinen sali

Ohjelma ja luennot osoitteessa:
http://www.minedu.fi/OPM/Tapahtumakalenteri/2009/11/Kirjastopaivat_2009.html

30.1.2009: Yleisten kirjastojen atk-järjestelmä- ja tietokantatilannetta koskeva kuulemis- ja keskustelutilaisuus

Kirjasto- ja palveluverkkoselvitykset, seutukirjastot, asiakaskyselyt

2011 

22.7.2011 julkaistiin Tomi Virtasen opinnäytetyö: Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston palvelujen käyttö ja kehittäminen.
 
Kuvaus: Tomi Virtanen teki opinnäytetyönsä Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston palvelujen käytöstä ja kehittämisestä. Asiakaskysely toteutettiin Kokkolan kirjastoissa ja internetissä 1.9. - 1.11.2010. Vastauksia kertyi 507. Tuloksia käytetään osana kirjaston strategiaa. 

Asiakaskyselyllä haluttiin tietää
- ketkä käyttävät Kokkolan kirjastoa
- mitä palveluja käytetään ja
- miten palveluja halutaan kehitettävän.

Kyselyssä selvisi, että Kokkolan kirjastossa lainaus on säilyttänyt suosionsa. Tilojen muu viihdekäyttö on vahvassa kasvussa. Kirjaston nykytilaan ollaan tyytyväisiä ja tulevaisuudessa kirjaston toivotaan säilyvän nykyisen kaltaisena. Opinnäytetyössä tuli esille myös pienempien asiakasryhmien näkökulmia, joita voidaan hyödyntää kirjastopalveluiden kohdentamisessa.
- opinnäytetyö verkossa

27.6.2011 julkaistiin Iina Juutisen opinnäytetyö: Liikettä tilassa: Porin kaupunginkirjaston lastenosaston käyttö.

Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman opiskelija Iina Juutinen on tehnyt opinnäytetyön Porin kaupunginkirjaston lastenosaston käytöstä. Työssä kartoitettiin nuorten asiakkaiden ominaisuuksia ja tapoja käyttää kirjastoa. Menetelmänä käytettiin pääasiassa havainnointia.
- opinnäytetyö verkossa

12.5.2011 julkaistiin Sami Serolan ja Pertti Vakkarin tutkimus: Yleinen kirjasto kuntalaisten toimissa; tutkimus kirjastojen hyödyistä kuntalaisten arkielämässä.
Tulosten perusteella kirjasto hyödytti eniten kirjallisuuden hankinnassa sekä vapaa-ajan vietossa ja harrastuksissa. Muiden kanavien käyttötiheyden ei havaittu vähentävän kirjastonkäyttöä tai hyötykokemuksia. Ne jotka käyttivät usein muita kanavia tietyllä elämänalueella, kokivat myös kirjastopalvelut hyödyllisiksi vastaavassa tarkoituksessa.
Tiivistelmä OKM:n sivuilla
julkaisu (pdf)

Toukokuu 2011: Joensuun seutukirjaston kokoelmien arviointi.
Joensuun seutukirjaston kaikkien kirjastojen ja osastojen kokoelmat ilman laitoskirjastoja ja kirjastoautoja on käyty läpi raportissa. Maakunta- ja kotiseutukokoelmien selvitys on tehty jo vuonna 2007. Aineistolajeista mukana olivat aikuisten ja lasten kirjat, musiikkiäänitteet, elokuvat, äänikirjat ja kielikurssit. Arviointia edelsi kokoelmien kartoitus vuosien 2008 ja 2009 tilastotietojen avulla. Selvitystyö tehtiin suurimmaksi osaksi omana työnä. Loppuvaiheessaan työ liittyi Itä-Suomen kirjastojen arviointihankkeeseen. Vuoden 2010 lopulla työtä laajennettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla hankkeella Iso luuta ja pikku piika. Sen aikana tehtiin 16 palvelupisteen kokoelmien vertaisarviointia. 

Raportti sisältää itsearvioinnin lisäksi toimenpidesuosituksia kokoelmien kehittämiselle. Jatkossa Joensuun seutukirjastossa määritellään vuosittaiset tavoitteet kokoelmatyölle. Tämän vuoden tavoitteet löytyvät myös samalta verkkosivulta.
Lisätietoja.

Maaliskuu 2011: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2010.
- Julkaisu verkossa - maakuntakirjastoja koskeva osuus sivuilla 159-172.

Helmikuu 2011: Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi -loppuraportti.
"Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi" on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka avulla luotiin Kyyti-kirjastoille yhteiset varastointi- ja poistoperiaatteet. Tavoitteena oli helpottaa henkilökunnan työtä poisto- ja varastointiharkintaa tehtäessä sekä jakaa tietoa hyvistä käytännöistä. Hankkeessa kartoitettiin Kyyti-kirjastojen varastojen nykytila ja sovittiin työnjaosta kirjastojen, maakuntakirjaston ja Varastokirjaston kesken.

Hankkeen projektityöntekijä ja selvityksen laatija on Maria Bang.  Tehty selvitys kohdistuu aikuisten aineistoon ja lehtiin, seuraavaksi luodaan vastaavat yhteiset säännöt lasten aineistolle.

Hankkeen loppuraportti on luettavissa täältä.

Lisätietoja hankkeen ohjausryhmältä: Aino Satama (aino.satama@hamina.fi), Anne Ruonala (anne.ruonala@kotka.fi), Terttu Eloranta (terttu.eloranta@kouvola.fi)

Helmikuu 2011: Tule tule hyvä tieto! Jyväskylä kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistaämisestä.

Tule tule hyvä tieto! on vasta julkaistu Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä Jyväskylässä. Sen ovat toteuttaneet Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto, Jyväskylän kaupungin opetuspalvelut, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ao-kirjasto ja Jyväskylän yliopiston kirjasto. 

Tule tule hyvä tieto! -suunnitelma on Jyväskylän tiedonhankinnan opetusta antavien kirjastojen ja Jyväskylän kaupungin opetuspalvelujen yhteisvoimin luoma strategia siitä, miten tiedonhaun opetusta järjestetään ja miten se voidaan paremmin huomioida opetussuunnitelmissa. 

Tavoitteena informaatiolukutaitoisempi jyväskyläläinen vuonna 2015.
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26537

2010

2.9.2010: Lapin kirjastojen markkinointi- ja verkkopalveluhanke 

Hankkeesta voi lukea KirjastoWikissä
http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Markkinointi-_ja_verkkopalveluhanke_Lapin_kirjastoissa 
Lisätietoja hankkeesta antaa projektityöntekijä Marjo Perälä.

Toukokuu 2010: Peruspalvelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella 2009.

Taloudellinen taantuma lisää yleensä kirjastojen käyttöä kuten edellinen lama osoitti. Kirjastoissa opiskellaan ja vietetään vapaa-aikaa entistä enemmän. Kirjastojen lainaus ei enää välttämättä lisäänny kuten edellisen laman aikana. Kirjastoilla voi jatkossa olla merkittävämpi rooli syrjäytymisen ehkäisijänä ja kirjastotilan merkitys kohtaamis- ja tapahtumapaikkana voi kasvaa. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu itsestään , vaan ne asettavat haasteita sekä kirjastoille, että kirjastotilojen ylläpitäjille. Miten kirjastotiloja muutetaan vetovoimaisiksi, houkutteleviksi, tehokkaaseen käyttöön ja aukiolot asiakkaita palveleviksi, ovat kysymyksiä, joihin tulevaisuudessa perätään vastauksia.
Lue lisää täältä

Toukokuu 2010: Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2009

Miten toteutuu kirjastotilasuositus eteläisen Suomen yleisissä kirjastoissa? Miten kirjastotiloja käytetään? Millaisia ovat kirjastotilojen kustannukset?

Näihin kysymyksiin on etsitty vastausta Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisussa Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2009. Kirjastotoimen arviointikohteena olivat kirjastotilat ja niiden käyttö Uudenmaan, Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-alueiden kunnissa.

Koko raportti on luettavissa täältä (s. 170 alkaen: Kirjastotilat ja niiden käyttö).

Tiivistelmä:
Arviointikohteena olivat entisen Etelä-Suomen läänin yleisten kirjastojen tilat ja niiden käyttö. Kirjastotilojen pinta-ala on keskimäärin kasvanut ja kunto parantunut kymmenen vuoden aikana. Kirjastojen pinta-alasuositus on vähintään 100 m2 tuhatta asukasta kohden.  Joka toinen kunta saavutti tämän suosituksen entisessä Etelä-Suomen läänissä. Vaikka tilaa olisi riittävästi, niin kirjastopalvelujen saatavuus on heikentynyt, koska aukiolotunteja on vähennetty ja niiden sijoittelu ei vastaa asiakkaiden tarpeita.

Tilojen käyttö on muuttunut palvelujen muuttuessa.  Koska kirjasto on merkittävä syrjäytymisen ehkäisijä kunnassa, kirjastotilojen pitää olla mahdollisimman paljon kuntalaisten käytössä.  Siksi kirjastojen on arvioitava ennakkoluulottomasti tilankäyttöään ja muutettava sitä tarpeen mukaan monipuolisemmaksi Muiden palvelujen läheisyys, alueen toimijoiden yhteistoiminta ja aukioloaikojen lisääminen tehostavat kirjastotilojen käyttöä.

Kirjastotilojen turvallisuudessa ja esteettömyydessä on kehitettävää. Kirjastojen on oltava mukana kunnan valmiussuunnitelmassa ja harjoiteltava hätätilanteiden varalta. Joka toisessa kirjastotilassa on tehty kuntoarvio ja näistä joka viidennessä kirjastossa on havaittu vikoja, pääasiassa kosteusongelmia. Kunnat voivat ehkäistä terveysongelmia ja säästää rakennus- ja korjauskustannuksissa, kun kirjastotilojen kuntoa seurataan ja havaitut viat korjataan ajoissa.

Kirjastotilojen ja –autojen uusimistarve on jatkuvaa, siksi valtionavustuksen kirjastojen perustamishankkeisiin on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla. Tilakustannuksilla on iso osuus kirjastojen toimintamenoista. Lähes joka toisessa kunnassa kirjastotilojen osuus kirjaston kokonaismenoista on vähintään viidennes tai enemmän. Tilakustannusten seuranta ja vertailtavuus paranee, kun opetusministeriön kirjastotilastotietokantaan lisätään tieto kirjaston tilakustannuksista.

2009

24.11.2009: Kokkolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston seutuselvitys

Työn taustalla on maakuntakirjaston vuonna 2008 Opetusministeriöltä saama avustus "Alueellisesti" -hankkeelle. Seutuselvityksen teki Satu Salmela yhdessä Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston sekä muiden selvitykseen kuuluvien kirjastojen kanssa.

Työssä perehdytään Kokkolan kaupunginkirjaston - maakuntakirjaston toiminta-alueen mahdolliseen seutuyhteistyöhön. Selvitystyö kartoittaa alueen kirjastojen toimintaa ja kehitystä, luo katsauksen nykyisiin toimintamuotoihin sekä tulevaisuuden odotuksiin. Edelleen työ tarkastelee edellytyksiä, joita kyseisellä toiminta-alueella voisi olla yhteistyön laajentamiseen alueellisesti. Selvityksessä esitellään myös erilaisia vaihtoehtoja seudullisen yhteistyön organisoimiseksi.

Selvitystyö koostuu kirjallisesta esiselvityksestä sekä sen pohjalta tehdystä kyselystä. Selvitys on toteutettu wiki-muodossa ja se löytyy Internetistä osoitteesta:
http://alueellisesti.wikispaces.com/

3.11.2009: Turun seudun Paras-hankkeeseen liittyvä Turun seutukirjastoselvitys

Selvitykseen osallistuivat Turun, Raision, Liedon, Kaarinan, Ruskon, Auran, Mynämäen, Paimion ja Sauvon kirjastot. Lisätietoja selvityksestä antaa selvitystyöryhmän puheenjohtaja Inkeri Näätsaari, varapuheenjohtaja Tiina salo ja sihteeri Susanna Sandell.
Turun seutukirjastoselvitys (.pdf)

17.8.2009: Raportti ikääntyneiden kirjastopalveluista Länsi-Suomessa.

Kuvaus: Hyvillä kirjastopalveluilla voidaan parantaa elämänlaatua
Kunnan väestörakenteen muutokset vaikuttavat myös kirjastojen toimintaan. Asiakaskunnan ikääntyminen tuo kirjastoille alueellisesti erilaistuvia ongelmia. Ikääntyvien asiakkaiden palvelutarpeita oli selvittänyt 40 % kirjastoista, useimmiten yleisen asiakaskyselyn yhteydessä. Kerättyä tietoa kirjastot ovat käyttäneet kokoelmien kehittämisen ja aineistojen valinnan tukena. Kirjastoista harvat ovat mukana kuntansa ikästrategiassa. Muutamilla paikkakunnilla on toteutettu ikääntyvien palveluja kehittäviä projekteja (Tampereella Luen sinulle ja T-seniorit, Kauhajoella Kirjaston mobiilikotipalvelu). Ikäihmisten kirjastopalvelujen erityistarpeet kaipaisivat valtakunnallistakin selvitystyötä. 
Lue lisää:
http://www.laaninhallitus.fi/lh/biblio.nsf/98D6E09E7C601111C225760F002508AE/$file/Ikaantyneiden_kirjastopalvelut_2009.pdf

10.7.2009: Raportti Joensuun seutukirjaston ja Juuan kunnankirjaston kotipalvelumallin kehittämisestä ja suunnittelusta.
- raportti verkossa

Rebekka Pilppulan sanoin: Raportissa on selvitetty, miten kirjaston kotipalvelua on hoidettu Jokunen-kirjastoissa, miten toimintaa voidaan kehittää ja löytyykö yhteistyökumppaneita kirjastolle. Hankkeen aikana käytiin keskusteluja alueen kuntien kotipalvelutyöntekijöiden kanssa ja sovittiin yhteistyön käynnistämisestä useassa kunnassa. Kirjastolle oli iloinen yllätys kuntien kotipalvelujen pääsääntöisesti yhteistyöhaluinen ja kiinnostunut asenne.

Lisäksi kartoitettiin kirjastojen kotipalveluasiakkaat ja huomattiin, että kaupunkimaisilla alueilla kotipalveluasiakkaita on suhteessa enemmän kuin maaseudulla. Kirjaston palvelut eivät  ulotu tasapuolisesti koko alueelle. Erityisesti haja-asutusalueella asuvan vanhusväestön aktivoimiseen on kiinnitettävä huomiota markkinoimalla kirjaston palveluita kohderyhmälle sopivalla tavalla. 

Ongelma eivät ole kirjastojen resurssit hoitaa laajempaa kotipalvelua kuin nyt, vaan saada potentiaaliset asiakkaat oikeiksi asiakkaiksi.

3.7.2009: Joensuun seutukirjaston suunnittelu ja aloitusvaiheista on ilmestynyt lähinnä kirjaston omaa tarvetta ajatellen raportti. Raportti on julkaistu vain sähköisessä muodossa seutukirjaston sivuilla. Raportissa on paljon nimiä ja yksityiskohtia, mutta toivottavasti seutuyhteistyön kehittämistä suunnittelevat löytävät raportista jotain mielenkiintoista.

Nyt kun aikaa on kulunut jo muutama vuosi, voi todeta kaiken menneen hyvin ja olemme tyytyväisiä toimintaamme. Suoritteiden valossa katsottuna myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä - vuosina 2007 ja 2008 lainaus kasvoi 2% molempina vuosina ja yhä olemme menossa lievässä noususuunnassa. Kävijöiden määrä kääntyi lievään nousuun viime vuonna.
- raportti verkossa

2008

19.12.2008: Lapin maakuntakirjastossa yhdessä Kittilän ja Kolarin kunnankirjastojen kanssa toteutettiin vuonna 2008 Syrjäseutujen kirjasto"auto"palvelut kotiovelle - hanke, johon saatiin rahoitus Opetusministeriöltä.
- raportti verkossa

16.5.2008: saakka voi vastata Kansalliskirjaston organisoimaan kirjastojen asiakaskyselyyn. Kysely toteutetaan useissa yliopisto-, ammattikorkeakoulu-, erikois- ja yleisissä kirjastoissa. Kansallisella asiakaskyselyllä selvitetään kirjastopalvelujen käyttöä, tärkeyttä sekä asiakastyytyväisyyttä. Kyselyn tulokset löytyvät osoitteesta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/asiakaskysely2008.html

Huhtikuu 2008: Suomen kirjastoseuran Kotipalvelu- ja laitoskirjastoryhmä (KoLa) tekee kyselyn selvittääkseen kotipalvelun ja laitoskirjastojen tilannetta.
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/kyselyt

3.4.2008: Kirjastoyhteistyö tiivistyy Varsinais-Suomessa nimellä: Vaski–Varsinais-Suomen kirjasto.http://varsi.vuodatus.net/

12.3.2008: Helsingin keskustakirjastoselvitys.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/keskustakirjasto/

3.1.2008: YHTEISTYÖSTÄ 1:een Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kirjastojen yhteistyön kehittäminen. Linkki

2007

27.12.2007: Satakunnan seutukirjastoselvitys.
selvitys verkossa

Teemu Makkonen: Kirjastot, opiskelu ja sähköiset aineistot : selvitys sähköisten aineistojen etäkäytön tekniikoista ja niiden opiskelijoille tuomista mahdollisuuksista Keski-Suomessa.
http://www.jyvaskylankirjastot.fi/etakaytto.pdf

2.1.2007: Joensuun seutukirjasto aloitti toimintansa.

2006

Kainuun seutukirjastoselvitys: Yhteistyöllä Onnelaan
- selvitys verkossa

4.9.2006: Jyväskylän seutukirjastoselvitys
- selvitys verkossa

25.1.2006: Joensuun seutukirjastoselvitys: Joensuun seutu
- selvitys verkossa
 

Hankerekisteri, Hyvät ja huonot käytännöt, "Näin me se tehtiin"

Loppuvuodesta 2010 perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä on OKM-rahoituksella suunnitella ja toteuttaa kirjastoille yhteinen tietokantapohjainen hankerekisteri, johon kirjastot voivat viedä OKM- ja Ely-rahoituksella toteuttettavien hankkeiden lisäksi "Hyviä ja huonoja käyntäntöjä" ja "Näin me se tehtiin"-innovaatioita.

Hankerekisterin ensimmäinen versio on tarkoitus valmistua syksyllä 2011. Pilotointi alkaa jo keväällä 2011.

Hankerekisterin rakenteilla olevat verkkosivut: 
http://hankkeet.kirjastot.fi/hankkeita (huom! sivut rakenteilla ja siksi usein ylläpitotilassa) 

Työryhmän kokoonpano: 
- Sivistystoimentarkastaja Satu Ihanamäki (pj), Lapin Ely-keskus

- Johtava suunnittelija, Erkki Lounasvuori Yleisten kirjastojen keskuskirjasto

- Sivistystoimentarkastaja Antti Seppänen, Uudenmaan Ely-keskus

- Tekninen ja graafinen suunnittelija Bastian Salmela, Helsinki.

2011

15.4.2011 Erkki Lounasvuori kertoo, missä tällä hetkellä mennään Hankerekisterin toteuttamisessa.

7.4.2011 Hankerekisteriä esittelyssä Lapin maakuntakirjastokokouksessa.

25.2.2011 työryhmä kokoontui ja kävi läpi Hankerekisterin tietosisällön.

3.2.2011 Satu Ihanamäki ja Erkki Lounasvuori kertoivat Hankerekisteristä Keskuskirjastokokouksessa.
- Sadun esitys verkossa
- Sadun ja Erkin esitys Kirjastokaistalla

Yleisten kirjastojen neuvoston strategia, YKN-strategia

- YKN-strategia KirjastoWikissä
- YKN-strategia-aiheisia videoita Kirjastokaistalla.

2011

15.4.2011 YKN-kokouksessa pohditaan, miten strategian päivittäminen tapahtuu jatkossa. Tarvitaanko siihen erillinen työryhmä vai jatkaako nykyinen? YKN-toimintasuunnitelma ja strategia pitäisi myös lukea rinnakkain ja katsoa, mitä toimenpiteitä se aiheuttaa.

Maaliskuussa 2011 saatiin valmiiksi kolmikieliset painetut julkaisut strategian kirjastoille suunnatusta versiosta. Julkaisut levitetään maakuntakirjastojen kautta kaikkiin yleisiin kirjastoihin.

3.2.2011 Tuula Haavisto kertoi Keskuskirjastokokouksessa strategian viimeisimmät vaiheet.

- Tuulan esitys verkossa

- Tuulan esitys Kirjastokaistalla

Tammikuussa 2011 ilmestyi YKN-strategian kirjastoille suunnattu pdf-versio kolmikielisenä:

suomeksi

ruotsiksi

englanniksi

2010

Syksy: YKN-strategian kirjastoille suunnattu versio on valmistumassa sekä suomeksi ja ruotsiksi.

Heinäkuu: YKN-strategian ruotsinkielinen, päättäjille suunnattu painettu versio laitettiin jakoon.

Huhti-/toukokuu: Kirjastokaistalla julkaistiin neljä haastatteluvideota, joissa pureudutaan Yleisten kirjastojen neuvoston uuteen kuntapäättäjille suunnattuun strategiaan. Strategia löytyy pdf-muodossa osoitteesta:
http://projektit.kirjastot.fi/documents/show/505 
Painettu versio jaettiin kirjastoille toukokuussa.

Osa 1: Kirjasto inspiroi, yllyttää ja antaa voimia 
Yleisten kirjastojen neuvoston puheenjohtaja, Tampereen kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto kertoo strategian laatimistyöstä.
http://www.kirjastokaista.fi/fi/kirjasto-inspiroi-yllattaa-ja-antaa-voimia/

Osa 2: Oulussa panostetaan kirjastotiloihin
Oulun kaupunginkirjaston kirjastotoimen johtaja Pirkko Lindberg ja kulttuurilautakunnan jäsen Pasi Laukka lähestyvät strategiaa tilojen näkökulmasta.
http://www.kirjastokaista.fi/fi/oulussa-panostetaan-kirjastotiloihin/

Osa 3: Kirjaston aineistot puntarissa
Joensuun seutukirjaston kirjastotoimen johtaja Rebekka Pilppula lähestyy strategiaa aineiston näkökulmasta.
http://www.kirjastokaista.fi/fi/kirjaston-aineistot-puntarissa/

Osa 4: Henkilöstö kirjastojen voimavarana
Turun kaupunginkirjaston kirjastotoimen johtaja Inkeri Näätsaari lähestyy strategiaa henkilöstön osaamisen näkökulmasta.
http://www.kirjastokaista.fi/fi/henkilosto-kirjastojen-voimavarana/

Tammi-maaliskuun aikana työryhmä kokoontui kaksi kertaa. Päättäjille suunnattu esite saatiin suunniteltua sisällöltään valmiiksi. Esitteen taiton teki sarjakuvataiteilija Jii Roikonen ja se painettiin oululaisessa Kalevaprint Oy:ssä, painos 20 000 kpl. Esitteet valmistuivat pääsiäisviikolla ja ne toimitettiin kaikkiin maakuntakirjastoihin, jotka puolestaan jakoivat esitteet oman alueensa kirjastoihin. Kirjastojen tehtävänä on levittää esitteet kaikille oman kuntansa kirjastoasioista päättäville.

Yleisten kirjastojen verkkostrategia 

http://wiki.kirjastot.fi/index.php?title=Verkkostrategia

2009-2010

Verkkostrategiaryhmä ei ole kokoontunut kertaakaan. Verkkostrategia on jonkin verran ollut mukana YKN-strategiaa laadittaessa, mutta varsinaisesti sitä ei ole vielä integroitu osaksi YKN-strategiaa.

Järjestelmätilanne ja käyttäjäyhteistyön organisointi

2011

15.4.2011 Neuvoston kokouksessa tilannekatsaus:
- Tuula Haavisto kertoo Piki-kirjastojen siirtymisestä Aurooraan
- Ari Mäkiranta kertoo, kuinka etenee Pohjois-Karjalassa projekti, jossa tutkitaan avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmiä Koha ja Evergreen
- Ritva Nurminoro kertoo Lapin kirjastojen yhteisestä kirjastojärjestelmä -hankkeesta

2010

Vuoden 2010 aikana Aalto-kirjastot, Hämeenlinna, Krannit-kirjastot, Loppi, Piki-kirjastot valitsivat verkkokirjastonsa käyttöjärjestelmäksi Axiellin Areenan. Kymenlaakson kirjastot siirtyivät Kyytiin. Loppuvuodesta Piki-kirjastot ottivat käyttöön Aurora-kirjastojärjestelmän. 

2009

Elokuu 2009: Kirjastojärjestelmät nyt! -selvitys.
Selvityksen tarkoitus on valaista kirjastojen verkkopalvelujen tilannetta Suomessa keväällä 2009. Pääpaino on kirjastojärjestelmillä, mutta mukaan on koottu mahdollisimman kattavasti muutkin kirjastojen verkkopalveluihin ja niiden tuottamiseen liittyvät tekijät.
Lisätietoa:
http://wiki.kirjastot.fi/index.php?title=Kirjastoj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_nyt!

30.1.2009 järjestettiin OPM:n tilaisuuden jälkeinen keskustelutilaisuus, jossa jatkettiin keskusteluja Axiell-kirjastojen näkökulmasta. Tilaisuudessa todettiin, että tarvitaan työryhmä, joka miettii, miten yleiset kirjastot palveluineen sijoittuvat tulevaisuudessa suomalaisen kirjastomaailman kokonaisarkkitehtuuriin. Kaivattiin myös selvittelijää tehtävänään kartoittaa, minkälaisia yhteisluetteloita on eri maissa ja minkälaisia kokemuksia heillä on niistä.

30.1.2009 OPM järjesti yleisten kirjastojen atk-järjestelmätilannetta koskevaan keskustelu- ja kuulemistilaisuuden.
Lisätietoa:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/Luennot/ATK_jarjestelmat.html

Yhteistyö Kansalliskirjaston kanssa

Kansalliskirjaston merkitys koko kirjastoverkon kannalta on huomattavasti vahvistunut 1.8.2006 voimaan tulleen yliopistolain 25 §:n muutoksen johdosta, jossa kirjaston toimialaa laajennettiin. Kansalliskirjaston ohjausjärjestelmää alettiin kehittää jo ennen lainmuutoksen voimaantuloa.

Neuvoston säännöissä määritellyissä tehtävissä korostetaan osallistumista Kansalliskirjaston toiminnan ohjaamiseen ja valvontaan yleisten kirjastojen tarpeiden ja koko kirjastoverkon kehittämisen näkökulmasta. Neuvoston nimeämiä edustajia on ollutkin alusta alkaen mukana useissa Kansalliskirjaston toimielimissä.

1.8.2007 aloitti toimikautensa Kansalliskirjaston uusi johtokunta. Yleisten kirjastojen neuvoston esittäminä jäsenenä on Maija Berndtson ja varajäsenenä Erkki Romppainen.

1.8.2010 -31.3.2014 yleisten kirjastojen edustaja johtokunnassa on kirjastotoimen apulaisjohtaja Mikko Vainio Helsingistä ja varajäsenenä kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto Tampereelta.

http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/organisaatio/johtokunta.html

Yleisillä kirjastoilla on neuvoston nimittämiä edustajia tai asiantuntijajäseniä Kansalliskirjaston ”Digitaalisen kirjaston ohjausjärjestelmässä”, joka jakaantuu kolmeen ryhmään: Verkkopalveluryhmä, Ohjelmisto- ja standardointiryhmä ja Vaikuttavuuden arviointiryhmä.

http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/digiohjaus.html

2009

Syksyllä perustettiin Kansalliskirjaston toimesta ryhmä: maakuntakirjastojen asiantuntijat. Ryhmän kokouksiin osallistuu myös Kirjastot.fi.

Alkuvuodesta ei ole pidetty yhteistyöpalavereita Keskuskirjaston/Kirjastot.fi:n ja Kansalliskirjaston välillä. Kansallinen Digitaalinen Kirjasto KDK on osittain toiminut yhteistyöfoorumina.

2008

4.11.2008 pidettiin Kirjastot.fi:n ja Kansalliskirjaston 3. yhteistyöpalaveri teollisuuskadulla. Palaveriin osallistuivat Matti Sarmela ja Erkki Lounasvuori Kirjastot.fi:stä ja Kansalliskirjastosta Ari Rouvari, Jukka Pennanen sekä Ere Maijala. Palaverissa käsiteltiin seuraavia asioita:

  • Kulttuurisampoa
  • Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua kysytään Liisa Savolaiselta, voisiko KK liittyä kk:hon. ”Kysy-palvelu” on olennainen osa kansallista digitaalista kirjastoa.
  • Kirjastojen yhteystiedot samaan tietokantaan: Kirjastot.fi:n ohjausryhmässä on käsitelty asiaa ja todettu, että ensi vuoden aikana selvitetään kirjastojen kiinnostusta ja tarpeita
  • Halti: toistaiseksi ei uutta, Eduixilla asia IP-uudistus työn alla.
  • Relais-kaukopalveluohjelmistosta on olemassa ”puitesopimus” kaikille kirjastosektoreille. Relais-ohjelmasta on olemassa myös Open Source -versio.
  • 30.tammikuuta OPM järjestää keskustelu- ja kuulemistilaisuuden MARC 21:sta ja yhteisluettelosta (tilaisuus järjestetään Axiell-kirjastojen toivomuksesta). Axiellin mukaan formaattimuutos merkitsee kirjastoille siirtymistä vanhoista järjestelmistä Libra 21:een tai johonkin muuhun. Vanhoja järjestelmiä ei voi muutoksen jälkeen käyttää. YKN on pyytänyt selvitystä formaattimuutoksen vaikutuksista Axiell-kirjastoihin (mm. osakohdeluettelointiin tulee ongelmia, 248 yhdistyy 245-kenttään, jolloin sen rakenne hämärtyy). Käytännössä FinMARC-tuki häviää.
  • Keskusteltiin KDK:n asiakaskäyttöliittymistä. Axiellin kanssa päätettiin pitää yllä jatkuva keskusteluyhteys. Päätettiin toimia avoimesti kaikkien ohjelmistojen suhteen niin kauan kun valintaprosessi on käynnissä.
  • Lounasvuori kertoi HKK:n olevan mukana Europeanassa; Kansalliskirjastosta mukana on Juha Hakala

1.9.2008 pidettiin järjestyksessä toinen yhteistyökokous Keskuskirjaston ja Kansalliskirjaston kanssa. Kokoukseenn osallistuivat Matti Sarmela ja Erkki Lounasvuori Kirjastot.fi:stä ja Kansalliskirjastosta Ari Rouvari, Jukka Pennanen, Ere Maijala ja Ari Ahlqvist, sekä Maija Berndtson Helsingin kaupunginkirjastosta ja Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjastosta.

Yleiset asiat

  • Kulttuurisampo julkistetaan syyskuussa. Sovittiin, että pyritään yhdessä tutustumaan Kulttuurisammon tarjoamiin mahdollisuuksiin.
  • Todettiin, että Kansalliskirjasto on markkinoinut Kirjastot.fi:n Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua amk-kirjastoille ja yliopistokirjastoille. Vastaanotto on ollut periaatteessa myönteistä, mutta vastaamisen resurssointi ja mm. palvelun maksuttomuus koettiin ongelmiksi. Sovittiin, että Kirjastot.fi-toimitus (Nina Granlund) esittelee uudistunutta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua Triangeli-päivillä Turussa 30.10.
  • Kirjastojen yhteystiedot: todettiin, että kaikkien kirjastojen yhteystiedot olisi hyvä saada samaan tietokantaan. Tällä hetkellä ne ovat Kirsti-tietokannassa, Tieteellisten kirjastojen oppaassa sekä Kirjastot.fi:n kirjastotietokannassa. Kirjastot.fi voi lähteä selvittämään, miten nykyisen kirjastotietokannan pohjalta voitaisiin kehittää kirjastojen yhteinen yhteystietopalvelu. Samalla voisi miettiä uusia toimintoja.
  • Halti: uutta ei ole ilmaantunut sitten edellisen kokouksen.
  • Tiedottaminen: Kirjastot.fi-ei ole vielä päässyt tiedottamaan Kifi-uudistuksesta. Mm. Halti-tiedottamista on viime aikoina tehty Kifin kautta.
  • Blogit: Esa-Pekka Keskitalo on virittänyt kirjastoalan blogien RSS-syötteitä kokoavan Kirjastovirran. Kirjastot.fi:hin on tulossa samantyyppinen koostepalvelu.
  • Tilastot: yleisten kirjastojen tilastotietokantaa ollaan uudistamassa. Uudistuksen pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä. Yleisten kirjastojen verkkotilastot -palvelu on edelleen pilotointivaiheessa.
  • Kaukopalvelu: keskusteltiin Linnea-konsortion kaukopalveluohjelmiston hankinnan tilanteesta ja kaukopalvelun merkityksestä yleensä. Todettiin, ettei uutta ole ilmaantunut ja ettei yleisillä kirjastoilla ole erityisiä intressejä yhteisen kaukopalvelusovelluksen tai -palvelun hankkimiseksi.

Yhteisluettelo

  • Kristiina esitteli Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanketta, jossa luodaan taustajärjestelmistä riippumaton ja keskitettyä metatietoa hyödyntävä asiakasliittymä kirjastojen kokoelmatietokantoihin, muuhun aineistoon sekä digitoituun aineistoon sekä toisaalta järjestetään digitaalisen aineiston pitkäaikaissäilytys.
  • Todettiin, että erillinen asiakasliittymä mahdollistaa hakupalvelun joustavan kehityksen, mahdollistaa hakutoimintojen ja sisältöjen sisääntuonnin muihin palveluihin (kuten Kirjastot.fi, Kulttuurisampo) eikä edellytä taustalle yhtä kansallista kirjastojärjestelmää. Näin kirjastojärjestelmätoimintoja voitaisiin periaatteessa hoitaa yksinkertaisimmilla paikallisjärjestelmillä.
  • Todettiin, että yhteisluettelo on keskeinen osa Kansalliskirjaston ja Keskuskirjaston yhteistyötä ja että yhteistyötä ja tiedottamista tulisi lisätä.
  • Keskusteltiin Marc21-formaattiin siirtymisestä, Marc-formaatin tulevaisuudesta, luetteloinnin keskittämisestä.
  • Todettiin, että Axiellin Areena-palvelu luo haasteen kansallisten palveluiden kehittämiselle. Todettiin, että kansallisista hankkeista pitäisi tiedottaa enemmän Axiell-kirjastoille.
  • Todettiin, että Helmet-kirjastot todennäköisesti kokeilevat open source -pohjaista Sopac 2.0 -liittymää Milleniumiin.

18.6.2008 pidettiin Kirjastot.fi:n ja Kansalliskirjaston yhteistyöpalaveri Pasilan pääkirjastossa. Palaveriin osallistuivat Matti Sarmela ja Erkki Lounasvuori Kirjastot.fi:stä ja Kansalliskirjastosta Ari Rouvari, Jukka Pennanen, Ere Maijala sekä Ari Ahlqvist. Palaverissa käsiteltiin seuraavia asioita:

  • Kansallisen Digitaalisen Kirjaston asiakasliittymästä.
  • Tutustuttiin alustavasti Kulttuuri-Sampo hankkeeseen ja sovittiin, että selvitetään yhdessä miten semanttisen webin ontologioita voitaisiin hyödyntää asiakasliittymää suunniteltaessa. Kulttuuri-Sampo voisi olla eräänlainen pilotti.
  • Päätettiin että Kifi ja KK pyrkivät edistämään Kansallinen yhteisluettelon toteutumista. Sitä pidettiin itseasiassa välttämättömänä  tavoitteena. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan vielä otettu kantaa järjestelmään, jolla Kansallinen yhteisluettelo tulisi toteuttaa.
  • KK lupasi edistää Kysy kirjastonhoitaja -palvelun markkinoimista yliopisto- ja amk-sektoreiden kirjastoille. On kaikkien etu, että palvelu olisi laajasti käytössä kaikilla kansallisilla kirjastosektoreilla. Ere tutkii miten Kysy kirjastonhoitaja -palvelun voisi integroida Nelliin.
  • Yhteistiedottaminen sekä KK:n ja kirjasto.fi:n sivujen koordinointi (Aki Kangas).
  • Käsiteltiin Halti IP-asioiden tilannetta.
  • Keskusteltiin tilastoista ja esiteltiin Kirjastot.fi:n uusi verkkotilastointisovellus.
  • Keskusteltiin voitaisiinko Kirjastot.fi yhteystietopalvelua laajentaa koskemaan kaikkia kirjastosektreita.  Asiaa tulisi edistää eri sektoreiden neuvostojen kautta.
  • Todettiin, että olisi hyvä luoda blogi-aggregaattori rajapinnoiksi kirjastoblogien välille.
  • Keskusteltiin kaukopalveluohjelmiston  hankintatilanteesta. Olisi kaikkien etu jos  keskuskirjastolla ja  yliopistoilla olisi käytössä sama kaukopalveluohjelma.
  • 1. syyskuuta järjestetään seuraava kokous, jossa mukana Maija Berndtson ja Kristiina Hormia-Poutanen.

16.4.2008 Neuvoston kokouksessa pidettiin tärkeänä, että Yleisten kirjastojen keskuskirjastolla on painokas rooli neuvoteltaessa Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyöstä ja työnjaosta verkkopalveluiden tuottamisessa ja ylläpidossa.

20.3.2008 mennessä Neuvosto ja Keskuskirjasto antoivat yhteisen lausunnon Kansalliskirjaston Tietohallintostrategiasta, joka lausuntojen jälkeen on muuttanut nimensä Tietohallinnon toimenpideohjelmaksi.

Kirjastosektorien välisen yhteistoiminnan kehittäminen

Kansalliskirjaston organisoimana kirjastosektorien neuvostojen puheenjohtajat ja sihteerit kokoontuvat pari kertaa vuodessa keskustelemaan yhteisistä ajankohtaisista asioista.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kirjastosektorit.html

2010

9.12.2010 pidettiin kirjastosektorien yhteistyökokous. 
Pöytäkirja

8.9.2010 pidettiin kirjastosektorien yhteistyökokous.
Pöytäkirja

23.3.2010 pidettiin kirjastosektorien yhteistyökokous.
Pöytäkirja

2009

17.11.2009 Kirjastosektoreiden yhteistyökokous. Pöytäkirja osoitteessa:
Pöytäkirja

8.4.2009 Kansalliskirjaston ja kirjastosektorien neuvostojen puheenjohtajien ja sihteerien kokous. Kokouksessa käsiteltiin tiedotusasioiden ja sektorikohtaisten katsausten lisäksi Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden toimintaa 2008 ja toimintasuunnitelmaa 2009 sekä kirjastoverkkopalveluiden yhteistyötä. Pöytäkirja osoitteessa:

Pöytäkirja

28.1.2009 Kansalliskirjasto järjesti yhdessä Varastokirjaston kanssa keskustelutilaisuuden Kansalliskirjaston kirjastoille suunnattujen palvelujen kehittämisestä sekä Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston yhteistyöstä. 
Päivän ohjelma ja esitykset

2008

18.9.2008 pidettiin sektoreitten välinen kokous Hämeenlinnassa Kirjastonjohtajien neuvottelupäivien yhteydessä. Kokouksessa kukin sektori käytti puheenvuoron ajankohtaisista asioista ja lopuksi Kristiina Hormia-Potanen kertoi Kansallisesta Digitaalisesta Kirjastosta KDK:sta sekä Dorrit Gustafsson Yliopistolain uudistuksesta.

25.6.2008 pidettiin Kansalliskirjaston ja kirjastosektorien neuvostojen puheenjohtajien ja sihteerien kokous. Tiedotusasioissa esiteltiin Kansallinen Digitaalinen Kirjasto KDK-hanke,  Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke sekä kerrottiin kaikille sektoreille Kirjastot.fi:n ja Kansalliskirjaston 18.6.2008 tapaamisen pääkohdat. Varsinaisissa asioissa oli esillä kansallisen asiakaskyselyn tulokset sekä Kansalliskirjaston ja kirjastoverkon keskitetyt palvelut. Asiakaskyselyyn voi tutustua osoitteessa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/asiakaskysely2008.html

10.4.2008 Sektoreitten yhteiskokous Fabianiassa: Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke on käynnistymässä tänä keväänä. Todettiin, että hankkeen tulevaisuuden kirjasto-suunnittelu on järkevä viedä eteenpäin hankkeen puitteissa. Vaikka kyseessä on korkeakoulukirjastojen hanke, on yleisten ja erikoiskirjastojen mukanaolo erittäin tärkeää. Todettiin, että sektorirajat voivat jatkossa olla nykyistä joustavampia, sillä korkeakoulukirjastot voivat tehdä yhteistyötä paikallisten yleisten kirjastojen kanssa.

Todettiin, että kirjastojen välistä työnjakoa on myös selkeytettävä mm. seuraavissa asioissa:

  • Mitä keskitettyjä palveluja Kansalliskirjasto tarjoaa jatkossa kirjastoverkolle? Onko nykyisissä ja tulevissa palveluprosesseissa osia, jotka voidaan siirtää joko keskitetysti tai toisaalta paikallisesti hoidettaviksi?
  • Millainen on Varastokirjaston asema? Miten esimerkiksi tieteellisten artikkelien digitointi vaikuttaa Varastokirjaston asemaan ja palveluihin?
  • Miten selkiytetään Kansalliskirjaston ja Yleisten kirjastojen keskuskirjaston välistä työnjakoa?

Kirjastotyöntekijöitten koulutusta pidettiin tärkeänä. Lisäksi listattiin seuraavia kysymyksiä, joihin rakenteellisen kehittämisen hankkeessa tulee paneutua: Mikä korkeakoulukirjasto on jatkossa Suomessa, mitkä ovat perusteet, että voimme puhua korkeakoulukirjastosta, Millaiset ovat juridiset ja taloudelliset reunaehdot, Osaamisen kehittäminen ja osaamiseen liittyvä imagotyö, Kirjastojen yhteinen markkinointi ja Kirjastojen yhteinen laatutyö.

Organisoinnin osalta keskusteltiin seuraavista mahdollisuuksista: Tulevaisuustyöpaja sekä workshopit, Kirjastojen tulevaisuus –seminaarisarja, Käsitellään hankeen etenemistä sektorien yhteiskokouksissa ja Selvitetään, voisiko kirjastoseurat ottaa mukaan suunnitteluun.

26.2.2008 Sektoreitten yhteiskokous Rikhardinkadun kirjastossa. Tilaisuudessa visioitiin, millainen tulisi olla kaikkien kirjastojen yhteinen strategia, toimintalinjaus. Suunnitelmaa edistetään työnimellä: Tulevaisuuden kirjasto.

2007

24.10.2007 Sektoreitten yhteiskokouksessa todettiin, että opetusministeriöstä on tullut puheenjohtajille kutsu tapaamiseen ministeriön kirjastohallinnon ryhmän kanssa 27.11.2007. Tapaamisessa otetaan esiin mm. yhteisen kirjastopoliittisen ohjelman valmistelu. Todettiin, että nyt on hyvä tilaisuus pyrkiä uudenlaiseen vuorovaikutukseen ministeriön kanssa.

29.8.2007 Kansalliskirjaston ja kirjastosektorien neuvostojen puheenjohtajien ja sihteerien kokouksessa yhtenä asiakohtana oli kirjastoverkon strategia, Todettiin, että strategiaa mielekkäämpi vaihtoehto on koko verkkoa koskeva kirjastopoliittinen ohjelma. Päätettiin ryhtyä sitä koskeviin valmisteleviin toimiin. Syksyn aikana järjestetään asiaa koskeva neuvottelu opetusministeriön kirjastohallinnon ryhmän kanssa, ja sitä ennen siitä keskustellaan seuraavassa sektorien yhteiskokouksessa Mikkelissä 24.10.07.

20.3.2007 Sektoreitten yhteiskokouksessa päätettiin yhteisen esityksen lähettämisestä eduskuntaryhmille hallitusneuvotteluja varten huippututkimuksen ja kansalaisten perusaineistojen lisärahoitustarpeesta.

Päätettiin antaa yhteinen lausunto OPM:n 1.3.2007 julkaisemasta keskustelumuistiosta Tekijänoikeuden suuntaviivoja. Muodostettiin työryhmä valmistelemaan lausuntoa. Yleisten kirjastojen edustajaksi työryhmään nimettiin Maarit Helén Tampereelta. 

Kansallinen Digitaalinen Kirjasto -hanke (KDK)

http://www.kdk.fi/
Ajankohtaista
Uutiset

Opetusministeriön koordinoiman ja organisoiman ”Kansallinen digitaalinen kirjasto” hankkeen tavoitteena on edistää kaikkien kulttuuriaineistojen ja tieteellisen tiedon digitointia, sähköistä saatavuutta ja pitkäaikaissäilymistä.

Hankkeelle on asetettu seurantaryhmä ja ohjausryhmä, jonka alla toimivat saatavuus- ja pitkäaikaissäilytys-jaostot sekä tekninen asiantuntijaryhmä. Niissä on mukana kaikkiaan 35 organisaatiota: ministeriöitä, kulttuuriperinnön säilyttämisestä vastaavia kansallisia instituutioita, tieteellisiä ja yleisiä kirjastoja, arkistoja, museoita sekä muiden keskeisten intressiryhmien edustajia. Saatavuusryhmän vetovastuu on Kansalliskirjastolla. Saatavuusryhmän puheenjohtajana toimii Kristiina Hormia-Poutanen. Kansallisarkisto vetää pitkäaikaissäilytysryhmää, Juha Hakala Kansalliskirjastosta puolestaan teknistä asiantuntijaryhmää.

Yleisten kirjastojen edustajana on seurantaryhmässä Birgitta Aurén Vaasasta, ohjausryhmässä Barbro Wigell-Ryynänen OKM:stä, saatavuusryhmässä Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta ja teknisessä asiantuntijaryhmässä Matti Sarmela Kirjastot.fi:stä.

2011

15.3.2011 vietettiin KDK:n harjakaisia OKM:n Jukola-salissa. Harjakaispuheitten lomassa pilottiorganisaatiot kertoivat kokemuksistaan. Paljon on jo tehty, mutta isoja haasteita on vielä edessä. Pilotoinnin piti alunperin päättyä helmikuussa, mutta se jatkuu ainakin kesäkuuhun 2011.

2.3.2011 pidettiin KDK-saatavuusjaoston viimeinen kokous. Kevään aikana koko KDK organisoituu uudelleen.

3.2.2011 Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjastosta kertoi Keskuskirjastokokouksessa KDK:n ajankohtaisen tilanteen.
- Kristiinan esitys verkossa
- Kristiinan esitys Kirjastokaistalla

2010

Syyskuu: Asiakasliittymän pilointi alkaa ja kestää noin puoli vuotta.

Elokuu: Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän toteuttaja valittu.
Kansalliskirjasto on solminut sopimuksen Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymän toteuttamisesta Ex Libris Groupin kanssa. Ex Libris Group toimittaa paitsi liittymän tarvitseman järjestelmän myös kehittää ja räätälöi sitä yhteistyössä Kansalliskirjaston ja muiden hankkeessa mukana olevien yhteisöjen kanssa.
- Lue lisää...

Alkuvuonna painopiste on ollut järjestelmänvalintaan liittyvissä tehtävissä. Tarjousten pohjalta loppusuoralle pääsi kolme järjestelmän toimittajaa, joista yksi valitaan kesään mennessä. Tämän jälkeen alkaa pilotointi.

KDK:n uutiskirjeistä saa parhaimman kuvan, missä mennään tällä hetkellä. Uutiskirjeitä ilmestyy 4 kertaa vuodessa.
http://www.kdk.fi/index.php/fi/ajankohtaista/uutiset

2009

10.6.2009 avattiin KDK:n verkkosivut osoitteessa:
http://www.kdk.fi/

5.6.2009 KDK:n saatavuusjaoston kokouksessa valittiin pilotoijat (8 kpl) tulevan asiakasliittymän testaamiseksi. Yleisten kirjastojen puolelta mukana pääkaupunkiseudun HelMet/Innovation ja Turun kaupunginkirjaston edustama Axiell-kirjastojärjestelmä. Muut pilotoijat: Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, Lusto / Kantapuu, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Museovirasto ja Tuusulan museon taidemuseo-osasto ja Valtion taidemuseo Muusa-palvelu. Pilotoinnissa testataan rajapintojen rakentamista eri kirjasto-, museo- ja arkistojärjestelmiin, metatietojen haravointia taustajärjestelmistä ja monihakujen toimivuutta. Lisäksi testataan hakujen tekemistä ja hakutulosten järjestämistä ja esittämistä. Testaukseen kuuluu myös mm. kirjastojen saatavuustietojen, varausten ja lainojen uusimisen, museoiden kuvatilausten sekä autentikoinnin ja verkkomaksamisen integrointi asiakasliittymään. Pilotoinnin yhteydessä tehdään myös järjestelmän ja käyttöliittymän käytettävyystestaukset.

2.4.2009 KDK-saatavuusjaoston kokous. Kokouksessa käsiteltiin kentältä asiakasliittymän vaatimusmäärittelyyn saatuja kommentteja sekä maaliskuussa järjestetyn tietovarantokyselyn tuloksia.

Maaliskuu 2009: KDK:n tietovarantokysely. Kaikille kirjastoille, museoille ja arkistoille lähetettiin kyselylomake, johon piti määritellä, mitä aineistoja haluaa yhteiseen asiakasliittymään mukaan. Maakuntakirjastot huolehtivat oman alueensa kirjastojen mukanaolon kyselyssä.

Helmikuu 2009: Asiakasliittymän toiminnallinen vaatimusmäärittely. Maakuntakirjastoilta pyydettiin maaliskuun alkuun mennessä kommentteja, mitä ne haluavat tulevalta yhteiseltä asiakasliittymältä. Maakuntakirjastot pyysivät vuorostaan mahdollisuuksien mukaan kommentteja oman alueensa kirjastoilta. Kommentteja tuli runsaasti. YKN:n sihteeri yleisten kirjastojen kommentit ja lähetti ne KDK:n sihteerille määräaikaan mennessä.

12.2.2009 pidettiin KDK:n Saatavuusryhmän kokous, jossa käsiteltiin tulevan asiakasliittymän toiminnallista vaatimusmäärittelyä. Vaatimusmäärittelyn valmistuttua se lähetetään lausuntokierrokselle eri kirjastosektoreille. Keskuskirjasto ja maakuntakirjastot saavat myös kyselyn, jossa kartoitetaan, mitä digitaalisia resursseja kirjastoilla on käytössä ja mitkä niistä halutaan mukaan KDK:n asiakasliittymään. 

29.1.2009 Keskuskirjastokokouksessa Kristiina Hormia-Poutanen kertoi, missä mennään KDK:ssa vuoden 2009 alussa.
Kristiinan esitys:

http://projektit.kirjastot.fi/documents/show/250 

2008

17.9.2008 YKN keskusteli KDK:sta ja sen vaikutuksesta yleisten kirjastojen kentällä. KDK nähdään tärkeänä suuntaviivojen antajana ja KDK:n toiminnasta päätettiin tiedottaa. Se otetaan myös seuraavan keskuskirjastokokouksen (29.1.2009) asialistalle.

16.6.2008 Saatavuusryhmä kokoontui ensimmäisen kerran. Aluksi kokouksessa jäsenet esittelivät itsensä ja kertoivat taustoistaan, jonka jälkeen KDK-hankkeen pääsihteeri Minna Karvonen Opetusministeriöstä kertoi koko hankkeen tarkoituksesta ja tavoitteista sekä kuinka hanke on organisoitu. KDK:lle tulee omat verkkosivut syksyn aikana. Siihen asti hankkeeseen voi tutustua tästä osoitteesta.

Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke

Opetusministeriön julkaisema korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat 2008-2011 raamittaa korkeakoulujen kehittämisen painopisteitä. OPM käynnisti keväällä 2008 korkeakoulukirjastoja koskevan rakenteellisen kehittämisen hankkeen 2008-2009. Hankkeen työryhmään osallistuvat yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastot, Varastokirjasto ja Kansalliskirjasto.

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on koulutus- ja tutkimustoiminnan laadun parantaminen ja vaikuttavuuden lisääminen tiivistämällä korkeakouluverkkoa ja vahvistamalla korkeakoulujen profiloitumista ja painoaloja.

Hankkeen verkkosivut:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/rake.html

Kansallinen Yhteisluettelo 

Kansallinen yhteisluettelo on tavoite, jonka kaikki kirjastosektorit katsovat tarpeelliseksi. Kansalliskirjasto on jo aloittanut yhteisluettelon rakentamisen Aleph-alustalla, johon on siirretty uusi Linda. Vähitellen kaikille kirjastoille tarjotaan mahdollisuus osallistua yhteisluettelossa mukana oloon. Ensimmäisten yleisten kirjastojen siirtyminen yhteisluetteloon alkanee 2011-2012.

Yleisten kirjastojen yhteistyöluettelotyöryhmän raportti.

Yhteisluetteloon liittyviä videoita Kirjastokaistalla.

2011

15.4.2011 YKN-kokouksessa Inkeri Näätsaari kertoo, miten yhteisluttelon toteuttaminen jatkuu nyt, kun yleisten kirjastojen yhteisluetteloraportti toiveineen ja vaatimuksineen on valmistunut ja lähetetty Kansalliskirjastoon.

3.2.2011 Yhteisluettelotyöryhmän puheenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma esitteli raporttia Keskuskirjastokokouksessa.
- Seijan esitys verkossa
- Seijan esitys Kirjastokaistalla

2010

Joulukuu 2010 Yleisten kirjastojen yhteisluetteloselvitys valmistui määräaikaan 31.12.2010 mennessä.

22.9.2010 Sami Varjo esittelee YKN:ssä, missä mennään yhteisluetteloselvityksessä.

15.9.2010 työryhmä kokoontui Pasilan pääkirjastossa. Tilaisuudessa oli läsnä kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin Okm:stä. Päivän teemana oli Hannu Sulinin informoiminen ja kuuleminen tulevan yhteisluettelon rahoitusmahdollisuuksien kannalta.

5.8.2010 työryhmä kokoontui Pasilan kirjastossa. Päivän aikana käytiin läpi Sami Varjon ensimmäistä versiota loppuraportista ja samalla päätettiin ehdottaa, että YKN:n syyskokouksessa Yhteisluettelo olisi yhtenä asiakohtana.

25.5.2010 työryhmä kokoontui Pasilan kirjastossa. Päivän aikana käytiin läpi toimeksiantoa ja  kirjastoille lähetettyä luettelointiin liittyvää kyselyä. Lisäksi ehdotettiin, että YKN:n työvaliokunta nimittäisi työryhmän joukosta Sami Varjon kirjoittamaan loppuraporttia.

14.4.2010 työryhmä kokoontui koko päivän seminaariin Pasilan kirjastoon.

25.2.2010 työryhmä kokoontui Pasilan kirjastossa. Kokouksessa käsiteltiin toimeksiantoa ja kukin jäsen sai kotitehtäväkseen vastata 13 peruskysymykseen liittyen yhteisluetteloon. Kokouksessa sovittiin, että työryhmän työskentelyalusta on Ning. Vierailijoina kokouksessa Ari Rouvari ja Nina Hyvönen Kansalliskirjastosta.

18.1.2010 työryhmä piti järjestäytymiskokouksen Tampereella. Vierailijana Petri Tonteri tampereen Metsosta.

2009

Neuvoston syyskokouksessa päätettiin perustaa Yhteisluettelotyöryhmä miettimään, mitä yleiset kirjastot haluavat tulevalta kansalliselta yhteisluettelolta. YKN:n Työvaliokunta nimitti ryhmän loppusyksystä:

Puheenjohtaja:
- Seija Laitinen-Kuisma, Jyväskylä, Kirjastotoimen apulaisjohtaja

Jäsenet:
- Jaana Käki, Origo-kirjastot, asiantuntija
- Tuomas Kunttu, Kyyti- ja Origo-kirjastot, informaatikko
- Yrjö Lindegren, Millenium-kirjasto, asiantuntija / luettelointi (HelMet)
- Erkki Lounasvuori, YKN/Keskuskirjasto, johtava suunnittelija
- Inkeri Näätsaari, Pallas, KDK-pilotti, Vaski-kirjastot
- Sirpa tuomisto, Libra-kirjasto, asiantuntija/järjestelmät
- Sami Varjo, Pallas-kirjasto, asiantuntija/järjestelmät

26.5.2009: Opetusministeriön kulttuuriyksikön tilaama selvitys kansallisista yhteisluettelo- ja käyttöliittymäratkaisuista eräissä Euroopan maissa on valmistunut. Selvityksen on laatinut kirjastonhoitaja Petri Tonteri Kouvolan kaupunginkirjastosta - maakuntakirjastosta. Selvityksessä kuvataan maiden ratkaisuja ja kokemuksia yhteisluettelokysymyksissä ja lisäksi siinä on yleisen tason johdanto asian tiimoilta. Selvitys tilattiin, jotta yleiset kirjastot saavat taustatietoa tulevia järjestelmä- ja tietokantaratkaisuja varten. 

Lisätietoja:
- Kulttuuriasianneuvos Hannu Sulin, Opetusministeriö
- Kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto, Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto

Selvitys verkossa.

MARC21

Marc-formaatin verkkosivut:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kirjastoille/marc-formaatit

Anna Viitasen laatima raportii: 
Perussuunnitelma yleisille kirjastoille MARC 21 -formaattiin siirtymiseksi

YKN tukee MARC21-formaatin käyttöönottoa yleisissä kirjastoissa.

2010

Syyskuu: Anna Viitasen laatima loppuraportti "Perussuunnitelma yleisille kirjastoille Marc 21-formaattiin siirtymiseksi" valmistui ja se esiteltiin neuvoston syyskokouksessa Porissa 22.9.

Alkuvuosi: kirjastonhoitaja Anna Viitanen Turun kaupunginkirjastosta aloitti selvityksen tekemisen puolipäivätoimisesti.

2009

Loppusyksystä neuvoston työvaliokunta nimitti Anna Viitasen Turun kaupunginkirjastosta selvittämään yleisten kirjastojen Marc 21:een siirtymiseen liittyviä asioita ja ongelmakohtia. Määräajaksi asetettiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Annan apuna Ritva Nurminoron sekä Erkki Lounasvuoren lisäksi toimii työrukkanen: Ulla Ikäheimo Kansalliskirjastosta, Sirpa Tuomisto Kokkolasta ja Liisa Rossi Kuopiosta. Perustamispalaverissa sovittiin, että Marc 21 selvitys liittyy läheisesti Yhteisluettelotyöryhmän toimintaan.

9.3.2009: Loppuvuodesta 2008 toteutettujen MARC21-formaattivaihdon ja yhteisluettelon järjestelmänvaihdon tiedotuksesta järjestettiin palautekysely 16.2.-2.3.2009. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 203 vastausta, joissa oli todellakin paneuduttu analysoimaan ongelmia.
Lue lisää täältä

2008

17.9. 2008 YKN:n kokouksessa käsiteltiin Marc 21:tä. Ritva Nurminoro valtuutettiin ottamaan yhteyttä Kansalliskirjastoon Ulla Ikäheimoon koskien Marc21:n käyttöön oton ajankohtaa sekä samalla selvittämään muutamia toiminnallisia epäkohtia (esim. osakohdeluettelointi). Keskustelun kulussa nousi esille, että tarvitaan erillinen selvitys Marc21:een siirtymisestä ja OPM:n halukkuutta selvityksen maksajaksi. Mahdollinen OPM-hakemus on tehtävä lokakuun 2008 loppuun mennessä.

Tilanne keväällä 2008:
Voyger-kirjastoissa otetaan MARC 21 -formaatti käyttöön vuoden 2008 lopussa. Osa tämän hankkeen valmistelun aikana Kansalliskirjastossa tehdystä työstä hyödyttää muitakin MARC 21:een aikovia kirjastoja, esimerkiksi formaatin käännös suomeksi.

2007

Tilanne syksyllä 2007: 
Formaatin suomenkielinen käännös on ollut verkossa kommentoitavissa puolisen vuotta. Siihen on tehty päivityksiä viimeksi elokuussa. Kansalliskirjaston sovellussuunnittelija Nanna Jokisen mukaan yleisten kirjastojen pilottihankkeet tulevat kysymykseen vuoden 2009 puolella.

Koulukirjastojen rooli kirjastoverkossa

21.6.2007 Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista 2007–2011:
Lasten ja nuorten turvallisen mediaympäristön edellytysten parantaminen. Parannetaan lasten ja nuorten mediaympäristön turvallisuutta mediakasvatuksen keinoin. Edistetään lasten ja nuorten medialukutaidon kehittämistä.

19.5.2006 Neuvosto: Asia lisättiin työlistalle.

Maaseudun kirjasto monipalvelukeskuksena ottaa kantaa asiaan. Siinä esitellään uusi tanskalaisperäinen termi kombikirjasto (= yleisen kirjaston ja koulukirjaston yhdistelmä).  

Mediakasvatus ja Lasten ja nuorten verkkopalvelut

- Mediakasvatus: http://mediakasvatus.kirjastot.fi/
- Sivupiiri, Nuorten kirjallisuussivusto: 
http://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
- Okariino, Lasten verkkosivusto: http://www.okariino.fi/

Opetusministeriön kulttuuriyksikkö ehdotti vuoden 2008 lopulla, että Kirjastot.fi ottaisi vastuulleen tuottaa valtakunnalliset, kirjastopainotteiset mediakasvastussivut sekä lapsille suunnatun portaalin. Rahoitus molemmille hankkeille tulee suoraan OPM:n kulttuuriyksiköltä.

Hankkeet käynnistyivät vuoden 2009 alkupuolella. Mediakasvatuskokonaisuudesta vastaa suunnittelija Pirjo Sallmén ja lasten portaalia varten Kirjastot.fi:hin palkattiin 1.4. alkaen määräaikainen suunnittelija Tittamari Marttinen.

Lasten verkkopalvelu on nimeltään Okariino, ja se on suunnattu 6-12 -vuotiaille lapsille. Myöhemmin siihen luodaan osio myös 3-6-vuotiaille. Palvelun keskeisin tehtävä on innostaa lapsia kirjojen ja muiden medioiden (elokuvat, sarjakuvat, musiikki, lehdet, internet) pariin: lukemiseen, kirjoittamiseen, tiedonhakuun ja kirjastojen käyttöön. Palvelun painopistealueena on lasten- ja nuortenkirjallisuus ilmiöineen, sankareineen, lukijoineen ja kirjoittajineen. Kirjallisuus aihepiirinä tarjoaa elämyksiä ja tietoa. Palvelusta saa vinkkejä ja virikkeitä tiedonhakuun. Lue lisää KirjastoWikistä.

Kirjastokaista

http://www.kirjastokaista.fi/

2010

Maaliskuussa 2010 Kuntakanavan yhteydessä toiminut Kirjastokanava erottautui omaksi verkkopalveluksi nimellaKirjastokaista sisältäen niin kirjastotelevision kuin kirjastoradion. Kirjastokaista tuottaa valtakunnallisia kirjastoaiheisia ohjelmia kiertäen erilaisia tilaisuuksia ympäri Suomen.

Kirjastokaistalla on myös wikisivut osoitteessa:

http://wiki.kirjastot.fi/index.php?title=Kirjastokaista

2009

Kuntakanava on Kuntaliiton, KL-Kustannuksen ja Täsmätelevision perustama verkossa näkyvä televisiokanava, joka on suunnattu kuntapäättäjille. Kuntakanava on muuten maksuton, mutta valtuutetuille suunnattu kanava on maksullinen ja vaatii kirjautumisen.

Kuntatelevisio Oy on käynnistämässä kirjasto-/kirjallisuuskanavaa yhdessä alan toimijoiden eli kirjastojen, kustantajien, kirjakaupan, Suomen kirjastoseuran sekä kirjastoalalla toimivan muun liikeyritystoiminnan kanssa. Kanavalla tulee olemaan sekä kirjastoille, kirjakaupalle että kirjojen kuluttajille suunnattua materiaalia. Pidempien kirjailijahaastattelujen lisäksi kanava tulee lähettämään mm. uutuuskirjaesittelyjä, kirjavinkkejä, kirjallisuuspalkintomateriaalia sekä videoita alan tapahtumista. OPM on antanut hankkeen käynnistämiseksi Kirjastot.fi:lle rahoitusta vuodelle 2009. Kirjastokanavan tuottajaksi on valittu Riitta Taarasti 7 kuukaudeksi 1.10.2009 alkaen tehtävänään markkinoida kanavaa kirjastoille sekä ideoida ja tuottaa sisältöjä palveluun.  

Kirjastoalan etiikkaryhmä

Etiikkaryhmän verkkosivut löytyvät KirjastoWikistä.

Ryhmän toimeksiantona on laatia kirjastoalalle eettinen asiakirja. Toimeksiantajia ovat Suomen kirjastoseura, Finlands svenska biblioteksförening ja Suomen tieteellinen kirjastoseura.

Ryhmä itse toteaa työstään seuraavaa:
Eettisen koodin perustekstin tekeminen on kohtuullisen helppoa. Haaste syntyy siitä, että haluamme sanoa jotain konkreettista myös vaikeista asioista. Myös tietoyhteiskunnan uusien haasteiden tunnistaminen eettisen koodin kannalta käy työstä. 
Ryhmä totesi tekevänsä tekstiä kirjastotyöntekijöille, ei instituutiolle. Tässä mielessä asiakirja on erilainen kuin esim. museoilla ja arkistoilla.

Museotyön eettiset säännöt: 
http://finland.icom.museum/etiikka.html 
Arkistoalan ja asiakirjahallinnon ammttieettiset ohjeet:
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/arkistopaivat/Eettiset_ohjeet.pdf

Kestävä kehitys kirjastoissa

Päätettiin ottaa mukaan toimintakertomuksen seurattavien asioiden listalle.

Aineiston saatavuus

Kaukopalveluselvitys

2008

9.10.2008 Relais-kaukopalveluohjelmiston kaikille avoin esittelytilaisuus, jonka tavoitteena on antaa tietoa hankintapäätöksen tueksi, mm. mitä hyötyjä Relais-kaukopalveluohelmistolla on kirjastoille.

Tilanne syksyllä 2008: Kaukopalveluohjelmaksi valittiin Relais. Linnea2-konsortio on päättänyt aloittaa sopimusneuvottelut Relais Internationalin kanssa Relais Enterprise -sovelluksen hankkimisesta Linnea2-konsortion kirjastoille. Tarjouspyyntöön sisältyi optio, että myös muut kuin Linnea2-kirjastot voivat halutessaan hankkia saman sovelluksen ilman erillistä kilpailutusta. Loppuvuoden aikana on tarkoitus käydä sopimusneuvottelut sekä kartoittaa, mitkä kirjastot tulevat mukaan yhteishankintaan Linnea2-konsortiosta ja konsortion ulkopuolelta.

Tilanne keväällä 2008: Kaukopalveluohjelmiston hankintaprojekti etenee. Kaukopalveluohjelmistosta on saatu kaksi tarjousta ja esitys ohjelmiston valinnasta tehdään syksyyn mennessä. Ohjelmisto hankitaan Linnea2-konsortiolle, muiden kirjastosektorien mukaantuloa pohditaan myöhemmin.

2007

30.5.2007 Keskustelu kansalliskirjastossa: Eri sektoreitten edustajat kokoontuivat Kansalliskirjastossa keskustelemaan kaukopalveluselvityksen tilanteesta. Mukana olivat OPM:lle v. 2005 toimitetun sektoreitten yhteisesityksen valmisteluun osallistuneet Ari Muhonen (yliopistokirjastot), Elisa Paavilainen (erikoiskirjastot) ja Hannu Taskinen (yleiset kirjastot) sekä Kansalliskirjaston edustajana Annu Jauhiainen. Opetusministeriöstä oli kutsuttu Anne Lehto, mutta hän ei päässyt osallistumaan.

Kokous totesi, että yli kaksi vuotta sitten tehty esitys on edelleen ajankohtainen, ja selvitys olisi tehtävä ennen OPM:n ensi vuonna tehtäväksi suunniteltua Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston yhteistyön tehostamisen selvittämistä. Asiasta päätettiin tehdä muistio, joka toimitetaan opetusministeriön kirjastohallinnon ryhmälle tiedoksi. Muistion laatii Ari Muhonen.

16.4.2007 Anne Lehto OPM: Syitä, miksi päätöstä ei ole tullut: tietohuollon avustusanomuksissa yksi kaukopalveluun liittyvä hanke-esitys, päätöksiä ei ole vielä tehty; tullut useita työryhmäaloitteita, resurssit rajalliset; esityksen perustelut eivät ilmeisesti ole olleet riittävän ymmärrettäviä ja vakuuttavia.

20.3.2007 Neuvoston työvaliokunta: Ministeriöön lähetetään kirje, jossa todetaan, että asia on edelleen ajankohtainen ja että ministeriöltä odotetaan toimenpiteitä.

2006

26.9.2006 OPM:n kirjastohallinnon ryhmä: kirjastohallinnon ryhmä jätti asian pöydälle, koska meneillään on rakenteellisen kehittämisen hankkeiden haku, jossa yhtenä esityksenä on HY:n esittämä ILDS-Linnea2 -kaukopalveluohjelmisto –hanke.

Asiaa on käsitelty kirjastohallinnon ryhmässä alkuvuodesta 2007 mutta selvityksen tekemisestä ei ole tehty päätöstä.

24.1.2006 OPM:n kirjastohallinnon ryhmä, Kaukopalvelujärjestelmän selvittäminen:

Varastokirjaston 3-vuotiseen tulossopimukseen ei voida tehdä muutoksia resurssipulan takia. Tarvitaan monipuolista selvitystä, jossa sekä kotimainen että ulkomainen kaukolainaus tulevat käsitellyiksi. Tiedepolitiikan yksikkö asettaa työryhmän.

Työryhmän asettaminen siirtyy syksyyn ministeriössä tapahtuvan henkilövaihdoksen vuoksi.

2005

28.1.2005 kaikki kirjastosektorit toimittivat yhdessä opetusministeri Haataiselle esityksen Suomen kirjastoverkon kaukopalvelujärjestelmän toiminnan selvittämisestä ja kehittämisehdotusten tekemisestä. Esitys - Taustamuistio

E-aineistojen hankinta

Neuvosto edistää e-aineistojen käytön edellytyksiä yleisissä kirjastoissa ja kehittää yhteistyötä etenkin FinElibin kanssa. Lisenssipolitiikka on tärkeä asia ja sen suhteen yleisillä kirjastoilla on vielä paljon tekemistä. Esimerkiksi tarvitaan aineistoja, joihin on yhteinen valtakunnallinen lisenssi.

2011

15.4.2011 YKN-kokouksessa käsitellään esityslistan otsikon "DIgitaaliset aineistot ja kirjastot" alla, miten tulevaisuudessa pitäisi toimia, jotta e-aineistojen tarjonta turvattaisiin kansalaisille kirjaston kautta.

2010

Useassa kirjastossa on kokeiltu e-aineistojen lainausta erilaisilla lukualustoilal

2008

16.4.2008 Neuvoston kokous korosti yleisten kirjastojen kannalta tärkeitä verkkoaineistoja, joihin pitäisi saada yhteinen valtakunnallinen lisenssi. Lisäksi haluttiin selvitystä vähäkäyttöisistä aineistoista, joihin on kallis lisenssi, esimerkkeinä Elektra ja tieteellisten aikakauslehtien kirjasto Peri+.

2007

Lokakuu 2007, Etäkäyttö:Pohjanportin pilottihanke on edistynyt niin, että Oulun kaupunginkirjaston asiakkaille on tarkoitus avata lisensoitujen aineistojen etäkäyttömahdollisuus 1.11. ja muualla vähän myöhemmin.

15.6.2007 FinELibin tiedote, Yleisten kirjastojen laskutus:Yleisten kirjastojen FinELib-aineistojen laskutuksen piti käynnistyä alun perin ennen kesälomakauden alkua. Laskutusyhteystietojen kokoaminen on vienyt kuitenkin odotettua enemmän aikaa, joten laskutus käynnistetään näillä näkymin aikaisintaan elokuun lopussa.

24.5.2007 Kansalliskirjaston tiedote: Kirjastoverkko ja Kansalliskirjasto ovat laatineet yhteistyössä esityksen tiedonsaannin edistämiseksi Suomessa. Opetusministeriölle luovutetun esityksen tavoitteena on edistää suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä kilpailukykyä sekä tukea kansalaisten tasa-arvoista tiedonsaantia, varmistamalla keskeisten elektronisten tietoaineistojen vapaa saatavuus.

21.5.2007 Perusaineistotyöryhmä piti viimeisen kokouksensa.

20.3.2007 Kirjastosektoreitten työvaliokuntien yhteiskokous: Päätettiin kirjelmän laatimisesta huippututkimuksen- ja kansalaisen perusaineistojen resursoinnista ja sen lähettämisestä puheenjohtajien nimellä varustettuna suurien puolueiden puoluesihteereille sekä opetusministeriöön ja kirjastonjohtajille sektoreiden puheenjohtajien kautta omassa tiedotuksessa hyödynnettäväksi.

16.2.2007 Perusaineistotyöryhmä: Huippututkimuksen aineistot, perustelumuistio ja lobbauskirje valmiit, kansalaisen perustietopaketin aineistolistausta ja siihen liittyvää lobbauskirjettä jatkojalostetaan vielä. Vaikuttaminen: Kansalliskirjaston tulosneuvottelu OPM:n kanssa, vaikuttaminen hallitusohjelma, kansanedustajat jne.

Oulun kaupunginkirjasto on aloittanut Pohjanportin yhteydessä lisensoitujen aineistojen etäkäytön mahdollistavan käyttäjien tunnistautumisen pilottihankkeen vuoden 2007 alkupuolella.

2006

20.9.2006 Neuvoston kokous:

  • Arja Tuuliniemi: Neuvoston ajama kuntakohtainen laskutus otetaan käyttöön 2007.
  • Neuvosto: Tavoitteena kuntatason aineistosopimukset. - Etäkäytön edistämisessä painopiste kotimaisessa aineistossa.

19.5.2006 Neuvoston kokous:

  • FinELib-yhteistyö: lisensoitujen aineistojen etäkäyttöön liittyen keskusteltiin asiakkaiden tunnistautumisproblematiikasta. Yleisesti pidettiin tavoiteltavana pyrkiä kaikille kirjastoille yhteiseen metodiin, että voitaisiin välttyä kirjastojärjestelmäkohtaisilta kustannuksilta. Nelli-portaalia pidettiin hyvänä lähtökohtana.
  • Sopimuspolitiikan kehittämisessä esitettiin tavoitteeksi pyrkiä entistä väljempiin lisenssisopimuksiin, niin että aineistojen käyttö olisi missä tahansa verkossa joustavasti mahdollista.
  • Tulossa olevaan perusaineistokartoitukseen liittyen muistutettiin ruotsinkielisten aineistojen huomioon ottamisesta. 

Aineistojen digitointi

2008

12.5.2008 Snellmanin päivänä avattiin Suomen Michael-kulttuuriportaali. Tiedotteen mukaan  ”Kulttuuriportaali yhdistää Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen digitaaliset aineistot. Maamme muistiorganisaatioilla ei ole aiemmin ollut yhteistä valtakunnallista verkkopalvelua. Suomen kulttuuriportaali on yksi 19:sta Euroopassa avatuista MICHAEL-portaaleista, joista tullaan keräämään tietoa monikieliseen yhteiseurooppalaiseen MICHAEL-portaaliin.”

- Michael-kulttuuriportaali verkossa.

2007

23.10.2007 Neuvoston kokous: Syyskokouksessa Mikkelissä käsiteltiin digitointitilannetta. Kokouksessa esiteltiin Jyväskylän, Oulun ja Seinäjoen digitointihankkeet: aineiston valinta, rahoitus ja toteutus.

24.4.2007 Neuvoston kokous: Projektikoordinaattori Minna Kaukonen kansalliskirjastosta puhui neuvostossa aiheesta i2010: Digital Libraries Initiative Suomessa. Todettiin, että yleisissä kirjastoissa on yleisöä kiinnostavia aineistoja, joita Kansalliskirjastossa ei ole tai jotka eivät ainakaan ole Kansalliskirjaston digitointiohjelman prioriteettijärjestyksen kärkipäässä. Näitä on OPM:n hakeavustusten tuella jonkin verran toteutettu.

Kirjastojen digitoimia aineistoja:

Mikaela

Turvakopiointi

Tekijänoikeuslain 16 §:n nojalla asetuksessa mainitut kirjastot saavat valmistaa kappaleita kokoelmissaan olevista teoksista tietyissä tarkoituksissa. Helmet-kirjaston tavoitteena on lain sallimin keinoin ja sen mahdollistamassa laajuudessa edistää vahingoittumiselle alttiin ja sivistyksellisesti arvokkaan kokoelman digitaalista säilyttämistä ja saattamista kirjaston asiakkaiden käyttöön sekä paikallisesti että soveltuvin osin myös kansallisella tasolla.

Asialla on laajempaa valtakunnallista merkitystä. Se otetaan neuvoston käsittelyyn kevätkokouksessa 2008.

Tilanne keväällä 2008: Turvakopiointiin ei myönnetty OPM:n avustusta, joten tilanne toistaiseksi pysähdyksissä.

Valtakunnalliset portaalit: Kirjastot.fi ja Nelli

Kirjastot.fi: http://www.kirjastot.fi/

Kirjastot.fi on Yleisten kirjaston keskuskirjaston alaisuudessa toimiva verkkopalveluyksikkö. Kirjastot.fi on kaikille verkonkäyttäjille avoin tiedonhaun ja kirjastopalveluiden kokonaisuus. Sisällön pääpaino on kirjastojen aineistojen ja osaamisen esiintuomisessa. Kirjastot.fi:llä on valtakunnallinen ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki kirjastosektorit.

Keskeiset uudet hankkeet ja projektit:

·         Sivupiiri: huhtikuussa 2009 avattiin betaversiona nuorille suunnattu kirjallisuuspainotteinen verkkopalvelu Sivupiiri osoitteessa: http://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri

·         Kaunokirjallisuus- ja kirjailijaprojekti: tilanne huhtikuussa: projektit yhdistettiin ja ne ovat siirtymässä tuotantovaiheeseen tietojen syötön osalta. Käyttöliittymän määrittely on aloitettu ja se valmistunee tuotantovaiheeseen syksyllä 2009.

·         Labs.kirjastot.fi: tavoitteena on käynnistää vuonna 2009 kirjastoille ja yhteistyökumppaneille avoimen open source -pohjaisten sovellusten kokeiluympäristö, jossa voidaan kokeilla mm. julkaisujärjestelmiä, chatia ja pikaviestisovelluksia, kaukopalvelusovelluksia, työryhmä- ja projektinhallintasovelluksia, blogeja, wikejä sekä kirjastojärjestelmiä ja sopaceja.

Nelli-portaali: http://www.nelliportaali.fi/ 

Nelli on kansallinen tiedonhakuportaali, joka sisältää yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen sekä yleisten kirjastojen hankkimia elektronisia aineistoja (e-lehtiä, e-kirjoja ja viitetietokantoja).

2008

12.6.2008 julkistettiin beta-versiona Kirjastot.fi:n uudet sivut. Samassa yhteydessä julkistettiin Kysy kirjastonhoitajalta -verkkopalvelun uudistetut sivut, jotka on toteutettu semanttisen webin työkaluilla ontologiapohjaisesti.

17.3.2008 avattiin järjestyksessä 15 alueportaali, Uudenmaan Nelli.

5.3.2008 Yleisten kirjastojen neuvoston valtuuttamana Keskuskirjasto irtisanoi Manda-yhteisluettelon sopimuksen Kansalliskirjaston kanssa. Mandan ylläpito lakkautettiin jo vuonna 2004. Varsinaisesti Manda lopetetaan vuoden 2008 lopussa.

Vuoden 2008 alussa avattiin pilottikäytön jälkeen Virtuaali-Manda, Mandis. Mandis hakee maakuntakirjastojen kokoelmista ja sitä voi käyttää Nellin alueportaaleiden kautta.

2007

31.12.2007 Tiedonhaun portti projektina lakkautettiin ja liitettiin osaksi Kirjastot.fi:n toimintaa.

4.10.2007 Ari Rouvarilta saadun tiedon mukaan Virtuaali-Manda on valmis avattavaksi lähiaikoina.

Lokakuu 2007: Kaksitoista alueellista Nelli-portaalia on toiminnassa: Ensimmäisenä avattu Pohjanportti sekä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen Nellit.

Pohjanportti on pilotoinut e-aineistojen etäkäyttöä.

Yleisradion Fono-tietokannan yleisökäyttöön saaminen Kirjastot.fi:n kautta

Fono-tietokannan verkko-osoite:
http://www.fono.fi/ 

Keskuskirjasto sai 2006 valtionavustusta Fono-tietokannan julkisen verkkoversion luomiseen. Hanke käynnistettiin toukokuussa 2006 ja Fono.fi avattiin BRS-fonoa käyttäneille kirjastoille testikäyttöön 16.2.2007. Tietokanta avattiin julkiseen käyttöön heinäkuussa 2007, mutta varsinainen julkistus tapahtuu myöhemmin, kun tietty toiminnallinen hienosäätö sekä ruotsinkielinen käyttöliittymä on saatu tehdyksi.

Tilanne syksyllä 2008: Fono on ollut tuotantokäytössä jo yli vuoden, mutta sitä ei ole virallisesti julkistettu.

Musiikin saatavuus yleisissä kirjastoissa

http://www.kirjastot.fi/fi/musiikki

2011

Keväällä 2011 alkaa musiikkikirjastojen valtakunnallisen verkkopalvelun suunnittelu.
Lisätietoja Intervallin numerossa 4/2010

Helmikuu 2011 Labs.kirjastot.fi -projektin kehittämä Pinkka.kirjastot.fi-musiikkihaku avattiin julkiseen betatestaukseen. Pinkan haun ytimessä on HelMet-kirjastojen viime kesänä vapautetut noin 160 000 musiikkiaiheista MARC-tietuetta.
Pinkka - http://pinkka.kirjastot.fi

2009

Musiikin verkkojakelu: OPM:n rahoittamana käynnistyi Helsingin kaupunginkirjaston toimesta projekti, jossa suunnitellaan valtakunnallinen, kirjastojärjestelmäriippumaton palvelukonsepti musiikin verkkojakeluun.

Tavoite jakaantuu kolmeen pääkohtaan:

·         digitaalisen musiikin jakelutekniikoihin

·         sen ratkaisemiseen, kuinka palvelu voidaan yhdistää eri kirjastojärjestelmiin

·         sen suunnitteluuun, kuinka palvelu voidaan integroida muihin kirjastoissa tuotettuihin sisältöihin.

2008

17.9.2008 YKN:n kokouksessa keskusteltiin musiikin varastoinnista ja todettiin, että OPM on luvannut ratkaista asian vielä tämän vuoden puolella. OPM ja Varastokirjasto ovat käsitelleet asiaa syyskuun kokouksessaan ja Varastokirjasto on velvoitettu tekemään esityksen 3.10.2008 mennessä.

Sihteeri kertoi, että pääkaupunkiseudun kirjastot ovat käyneet alustavia neuvotteluja Sonyn kanssa heidän tuotantonsa saamiseksi kirjastojen kautta asiakkaiden käytettäväksi. Neuvottelut ovat vielä kesken. Neuvosto seuraa tilanteen kehittymistä ja valmistautuu valtakunnallisen linjauksen tekemiseen, jos Sonyn tai vastaavien musiikin levittäjien musiikin verkkokuuntelu saa jalansijaa kirjastoissa. Tärkeätä olisi löytää yhteinen toimintapolitiikka kirjastoissa. Tavoitteena voisi olla myös yhteinen kirjastolisenssi.

7.4.2008 Varastokirjaston johtokunnan ja Opetusministeriön välisessä neuvottelussa sovittiin, että vanhan musiikkiaineiston luettelointi- ja varastointitilanne ratkaistaan vuoden 2008 aikana tavalla tai toisella.

2007

Lokakuussa 2007 tilanne: Toukokuussa käydyn Varastokirjaston ja OPM:n välisen tulosneuvottelun perusteella ei ole odotettavissa lisäresursseja musiikkiaineiston käsittelyyn. Tikkurilan musiikkivarasto jatkaa seudullisena varastona. Valtakunnallinen musiikkiäänitteiden varastointitilanne on ratkaisematta.

28.2.2007 Musiikkiäänitteiden varastointia koskeva neuvottelukokous: Keskuskirjaston järjestämässä neuvottelussa oli mukana OPM:n, Kansalliskirjaston, Varastokirjaston ja Helmet-kirjastojen edustajat. Asian käsittely on vireillä Varastokirjaston johtokunnassa.

2006

20.9.2006 Neuvoston kokous:
Teema lisättiin toimintasuunnitelmaan. Asialla on kosketuskohtia sekä aineistojen uusiin tallennemuotoihin ja jakelutapoihin sekä digitointiin. Siihen kuuluu mm. musiikkiäänitteiden varastoinnin järjestäminen että nuottien verkkojakelumahdollisuuksien selvittäminen.
  

Tekijänoikeuslainsäädäntö

Opetusministeriö on käynnistänyt tekijänoikeusjärjestelmän ja tekijänoikeuslainsäädännön yleistä arviointia koskevan keskustelu- ja kuulemismenettelyn, minkä johdosta asia on taas aktualisoitunut.

20.3.2007 Työvaliokunnan kokous: Työvaliokunta päätti nimetä Kirjastoalan tekijänoikeustyöryhmään neuvoston edustajaksi Maarit Helenin.

Työvaliokunta päätti nimetä Kansalliskirjaston pyynnöstä edustajan kirjastoalaa edustavaan 4-5 hengen tekijänoikeusneuvotteluryhmään. Pyynnön taustalla on vuoden vaihteessa voimaan tullut tekijänoikeuslain muutos. Edustajaksi nimettiin Heikki Poroila.

20.3.2007 Sektoreitten yhteiskokous: Päätettiin antaa yhteinen lausunto OPM:n 1.3.2007 julkaisemasta keskustelumuistiosta Tekijänoikeuden suuntaviivoja. Muodostettiin työryhmä valmistelemaan lausuntoa. Yleisten kirjastojen edustajaksi työryhmään nimettiin Maarit Helén Tampereelta.

27.2.2007 Ministeriö järjesti tekijänoikeuden kehittämistä koskevan keskustelutilaisuuden ja julkisti samalla keskustelumuistion "Tekijänoikeuden suuntaviivat". 1.3. ministeriön pyysi asiasta kiinnostuneita esittämään kirjallisesti näkökohtia tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisestä. Määräaika (pidennetty) lausuntojen antamiselle on 1.6.2007.

Suodatin- ja esto-ohjelmat

Kirjastoseura on opetusministeriön rahoituksella tutkimassa suodatin- ja esto-ohjelmien käyttöä yleisissä kirjastoissa. Väliaikatulosten mukaan tilanne on oletettua kirjavampi. Monessa kunnassa kirjaston koneita suodatetaan osana kunnan yleistä suojausjärjestelmää, eikä kirjastolla ole asiassa sananvaltaa. Muitakin ongelmakohtia on. Neuvosto odottaa tulosten valmistumista ja ottaa asiaan kantaa mikäli aihetta on.

17.9.2008 YKN käsitteli kannanottoa, jossa ” Suomen kirjastoseuran hallitus katsoo, että esto- ja suodatinjärjestelmien käyttö kirjastoissa ei ole suositeltavaa. Kirjaston perustehtävä on turvata kansalaisten vapaa pääsy tietoon ja tukea sananvapautta”. Neuvosto on samaa mieltä Suomen Kirjastoseuran hallituksen kanssa.
Ks. lausunto 19.6.2008: Esto- ja suodatinjärjestelmät yleisissä kirjastoissa

3.6.2008 Kirjastoseura piti tiedotustilaisuuden Lasipalatsin Kohtauspaikalla. Tilaisuudessa julkistettiin Taru Björkmanin selvitys suodattimien käytöstä yleisissä kirjastoissa. Selvityksessä myös testailtiin suodatinohjelmia. Selvityksen mukaan yli puolet kirjastoista rajoittaa internetin sisältöjä ja ohjelmat estävät pornografiaa, huonommin väkivaltasisältöjä. ”Suojelua vai suodatusta?” raportin voi lukea verkosta osoitteesta:
http://suomenkirjastoseura.fi/etusivu/seura/mediakasvatus/suodatus_raportti.pdf

Maksupolitiikka yleisissä kirjastoissa

Yleisten kirjastojen noudattama maksupolitiikka on kirjavaa. Asiakkaiden on vaikea ymmärtää suuria kuntakohtaisia vaihteluita, jotka ovat tulleet tutuiksi, kun entistä useammat asioivat muissakin kuin asuinkuntansa kirjastossa. Myös kimppojen sisällä on vaihtelua. On ilmennyt tarvetta selvittää maksupolitiikan vaihtelua ja sen perusteita. Neuvosto tukee selvityksen tekemistä, jonka jälkeen voidaan tehdä johtopäätöksiä tarvittavista toimenpiteistä.

Resurssit

Kirjastopalveluiden vaikuttavuus ja tuottavuuden mittaaminen

Kirjastopalveluiden vaikuttavuus ja tuottavuuden mittaaminen on laaja alue ja vaatii monenlaisia selvityksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti oman työryhmän selvittämään kirjastotoiminnan kansallisia laatukriteereitä ja vaikuttavuuden mittaamista.

Kirjastosektoreitten yhteinen Kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arviointiryhmä Arwi perustettiin vuonna 2010:
https://wiki.helsinki.fi/display/arvi/Arwi

2011

13.5.2011 julkaistiin tutkimus Ruotsin kirjastojen mielikuvasta myös ei-käyttäjien keskuudessa. Ruotsin kirjastoseura on tutkituttanut kirjaston merkityksiä käyttäjien, ei-käyttäjien ja kirjaston henkilökunnan keskuudessa. Tutkimusta kannattaa tutkailla silläkin silmällä, että Suomessa keskustelua on käyty käyttäjien, kirjastolaisten, kirjastojohdon ja kirjastolle välinpitämättömien mahdollisesta mielikuva sekaannuksesta. Puhummeko edes samasta asiasta kun puhumme kirjastosta? 
- Tutkimus verkossa (pdf) Olika syn på saken: Folkbiblioteket bland användare, icke-användare och personal

4.2.2011 julkaistiin Yleisten kirjastojen laatusuositus.http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/Yleisten_kirjastojen_laatusuositus.html

2010

Toukokuussa 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetta työryhmä jätti raporttinsa kommentoitavaksi. Kommenttejen ja lausuntojen jälkeen raportti julkaistaan OKM:n julkaisusarjassa.

2009

18.5.2009: Opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esitys yleisten kirjastojen toiminnan kansallisiksi laatukriteereiksi sekä toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamiseksi. Työryhmän puheenjohtajaksi opetusministeriö on kutsunut kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulinin opetusministeriön kulttuuriyksiköstä ja varapuheenjohtajaksi kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekin samasta yksiköstä. Työryhmän kutsuttuna sihteerinä toimii sivistystoimentarkastaja Marjariitta Viiri Länsi-Suomen lääninhallituksesta. Työryhmän toimikausi on 11.5.2009–31.12.2009.

Lue lisää

2008

Tilanne keväällä 2008: Verkkokäyntien tilastoinnin sovellusalusta valittiin loppuvuonna 2007 ja sitä on testailtu Kirjastot.fi:ssä ja muutamassa pilottikirjastossa. Verkkotilastointisovellus on tarkoitus levittää vuoden 2008 aikana kaikkiin yleisiin kirjastoihin. Yhteismitalliseen verkkokäyntien tilastovertailuun on tarkoitus päästä viimeistään vuoden 2009 alusta.

2007

Keskuskirjasto on saanut valtionavustuksen yleisten kirjastojen kokeilutoimintaan varatuista rahoista verkkokäyntien tilastoinnin suunnittelua varten. – Toteutus syksyllä 2007.

2006

20.9.2006 Neuvosto kokous: käsitteli keskuskirjaston OPM:n rahoituksella tilaaman verkkokäyntien tilastoinnin yhtenäistämistä koskevan selvityksen ensimmäisen version. Jatkotoimenpiteet jätettiin työvaliokunnan hoidettaviksi tavoitteena sellaisen verkkokäyntien tilastointijärjestelmän aikaansaaminen, jonka pohjalta verkkokäynnit voidaan ottaa fyysisten käyntien rinnalle kirjastojen tuottavuuskehityksen mittaamisessa käytettäväksi indikaattoriksi. 

Keskuskirjasto on tehnyt avustusanomuksen OPM:lle verkkokäyntien tilastoinnin yhdenmukaistamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Apuraha on saatu, selvitystyö on tilattu, ja sitä voidaan käsitellä neuvoston syyskokouksessa syyskuussa 2006.

9.8.2006 OPM on ilmoittanut, että Suomen Kuntaliiton edustajan kanssa käydyssä neuvottelussa päädyttiin siihen, että verkkokäynnit tulisi ottaa mukaan mittariin, kunhan verkkokäyntien rekisteröintiä saadaan valtakunnallisesti yhtenäistettyä. Sen sijaan neuvoston työryhmän muistiossa esitettyjä muita indikaattoreita ei pidetty ainakaan toistaiseksi soveltuvina valtakunnalliseen arviointiin.

24.1.2006 OPM:n kirjastohallinnon ryhmä: Yleisten kirjastojen neuvosto on tehnyt opetusministeriölle aloitteen, että Tilastokeskuksen käyttämää tuottavuuden mittaria muutettaisiin. Myös verkkoasioinnin tilastointia tulisi yhdenmukaistaa. Viestintäkulttuuriyksikkö neuvottelee tilastokeskuksen kanssa tuottavuusmittarin kehittämisestä (Äyräs).

Yleisille kirjastoille valtion budjetissa suunnatut resurssit

Kirjastoseuran lausunnot: 
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/lausunnot

Vaikuttaminen päätöksentekijöihin: Alan tärkein lobbausjärjestö on Suomen kirjastoseura, mutta myös neuvosto tehostaa yleisten kirjastojen resursoinnin seurantaa ja lisää näissä asioissa yhteistyötä kirjastoseuran kanssa.

Yleisille kirjastoille on Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007–2011 asetettu sellaisia verkkopalveluitten kehittämistavoitteita, jotka edellyttävät lisärahoitusta. Toisaalta pääosa periaatepäätöksessä mainituista asioista sisältyy neuvoston verkkostrategiaan.

2011

8.3.2001 Kirjastoseuran vaalivaatimus: 100 miljoonaa euoa kirjastoille!
Kirjastoseura luovutti valtiosihteeri Marcus Rantalalle Opetus- ja kulttuuriministeriöstä vetoomuksen kirjastojen päivittämisestä 2020-luvulle. 
Lue koko vetoomus.

2009

23.1.2009 "Lausunto elvytysrahoista": Suomen kirjastoseura  esittää, että kirjastojen perustamishankkeisiin tarkoitettua määrärahaa korotetaan, jotta kiireisimmät peruskorjaushankkeet kyetään aloittamaan mahdollisimman pian. Taantuman ja rakennusalan työllisyysnäkymien jyrkän muutoksen takia Suomen kirjastoseura pitää tärkeänä panostusta elvyttäviin toimenpiteisiin kuten kirjastojen peruskorjaukseen ja uudisrakentamiseen.
Ks. lausunto kokonaisuudessaan

2008

7.8.2008 Suomen Kirjastoseuran kannanotto "Kirjastojen perustamishankkeiden rahoitukseen saatava huomattava tasokorotus": Yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin varattu määräraha valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 2009 on riittämätön. Suomen kirjastoseura vaatii, että määrärahaan on saatava huomattava tasokorotus.

Neuvosto yhtyi Suomen kirjastoseuran 7.8.2008 kannanottoon ”Kirjastojen perustamishankkeiden rahoitukseen saatava huomattava tasokorotus”.
Ks. kannanotto

2007

24.10.2007 Suomen kirjastoseura on antanut Valtiovarainvaliokunnan Sivistys- ja tiedejaostolle lausunnon Hallituksen esityksestä eduskunnalle vuoden 2008 tulo- ja menoarvioksi. Kirjastoseura esittää lisärahoitusta sekä kirjastojen perustamiskustannuksiin (1,5 milj. €) ja kirjastojen vuorovaikutuksellisten ja yhteisöllisten verkkopalveluiden (Kirjasto 2.0:n) kehittämiseen (3 milj. €).  

Lainauskorvausjärjestelmä

Neuvosto pyrkii vaikuttamaan siihen, että Euroopan neuvoston vaatiman lainauskorvausjärjestelmän edellyttämä seurantajärjestelmä on kirjastojen kannalta hyväksyttävissä, ja että järjestelmän pystyttämiseen tarvittaviin kustannuksiin saadaan keskitettyä rahoitusta.

16.4.2008 tilanne: OPM:n toimeksiantoselvitys lainauskorvausjärjestelmän tilastoinnista kirjastojärjestelmien näkökulmasta on valmistunut. Selvitys on annettu tekijänoikeusjärjestöille, jotka määrittävät tarvittavat lainauskertojen ala- ja ylärajat. OPM vastaa jatkossa keskitetysti lainauskorvausjärjestelmän toimivuudesta yleisten kirjastojen kannalta Euroopan neuvoston vaatimalla tavalla.

8.10.2007 tilanne: Sivistystoimentarkastaja Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen lääninhallituksesta on o.t.o. tekemässä OPM:n toimeksiannosta selvitystä siitä, mikä on kirjastojärjestelmien näkökulmasta tilastojen saamiseksi nykyisin mahdollista, ja tarvitaanko joitakin muutoksia. Yleisenä tavoitteena on, että korvausjärjestelmän edellyttämä raportointi olisi kirjastojen kannalta mahdollisimman vaivatonta.

Henkilöstö

Neuvosto päätti ottaa toimintasuunnitelmaan uudeksi seurattavaksi asiaksi Resurssit -teeman alle Henkilöstön. Keskeisiä asioita ovat henkilöstön pätevyyteen liittyvät lainsäädännölliset asiat, kirjastoammattiin liittyvä monipuolinen osaaminen ja suurten ikäluokkien eläkkeelle lähdön vaikutukset kirjastokentällä.

16.4.2008 neuvoston kokous:

Kelpoisuusvaatimukset: keskusteltiin OPM:ssä valmisteilla olevasta asetuksen muutoksesta ”Yleisten kirjastojen henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista”. Verkossa olevaan luonnosehdotukseen asetuksen muutoksesta on pyydetty kommentteja kirjastokentältä 21.4.2008 mennessä.

Isojen kirjastojen (Pääkaupunkiseutu, Turku, Kuopio) mielestä kelpoisuusvaatimuksissa olevat prosenttiosuudet kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta koettiin ongelmalliseksi. Etenkin prosenttiosuuksiin perustuvat vaatimukset kirjastoalan perus- tai ammattitutkinnosta koettiin tuovan hankaluuksia, sillä kirjastoissa on paljon sellaisia tehtäviä (esim. logistisia), joissa ei tarvita kirjastoammatillisia opintoja. Kelpoisuusvaatimukset nähtiin myös uhkana virkojen lakkauttamiselle eläkkeelle poistuvien myötä, esim. kuntaliitostapauksissa (Hämeenlinna).

Tampereella tilanne on toinen, sillä ammatillisesti päteviä on tarjolla runsaasti.

Pienet kirjastot näkevät luonnosehdotuksen kelpoisuusvaatimukset toisin, sillä niiden avulla turvataan kirjastotoiminnan jatkuvuus. Lapissa suhtaudutaan myös uusiin kelpoisuusvaatimuksiin myönteisesti.

OPM:n kelpoisuusvaatimusten lausuntoluonnos verkossa.

Osaamiskartoitukset: useassa kirjastossa on tehty osaamiskartoituksia ja ne päätettiin ottaa seurattavien asioiden listalle.

Maaliskuu 2011: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2010.
- Julkaisu verkossa - maakuntakirjastoja koskeva osuus sivuilla 159-172.

12.5.2011 julkaistiin Sami Serolan ja Pertti Vakkarin tutkimus: Yleinen kirjasto kuntalaisten toimissa; tutkimus kirjastojen hyödyistä kuntalaisten arkielämässä.
Tulosten perusteella kirjasto hyödytti eniten kirjallisuuden hankinnassa sekä vapaa-ajan vietossa ja harrastuksissa. Muiden kanavien käyttötiheyden ei havaittu vähentävän kirjastonkäyttöä tai hyötykokemuksia. Ne jotka käyttivät usein muita kanavia tietyllä elämänalueella, kokivat myös kirjastopalvelut hyödyllisiksi vastaavassa tarkoituksessa.
Tiivistelmä OKM:n sivuilla
julkaisu (pdf)