Kristiina Asp

Kristiina AspSuomen Kirjastoseuran musiikkitoimikunnan puheenjohtaja Kristiina Aspille kirjastouraa on kertynyt yli 20 vuoden ajalta. Näistä vuosista neljä hän on työskennellyt Afrikassa, Tansaniassa ja Mosambikissa. Tällä hetkellä Aspin työpaikka löytyy Espoosta, jossa hän on musiikin erikoiskirjastonhoitaja Tapiolan kirjastossa. Musiiki on aina ollut tärkeä osa elämää Sibelius-Akatemiassa opiskelua myöten.

Kristiina Asp suosittelee:

Musiikki on kuulunut aina elämääni, molemmat vanhempani olivat muusikkoja. Isän monet urkukonsertit sekä monet jännittyneenä seuratut Maj Lind-pianokilpailut ovat jääneet mieleen elävästi. Soitin itsekin pianoa Sibelius-Akatemiassa, mutta valitsin kuitenkin toisen ammatin. Opiskelin silti musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ennen Tampereelle menoa. Nuotinlukutaidosta ja taustastani on ollut paljon hyötyä työssäni musiikkiosastolla.

Monet lajit ja tyylit ovat minua tähän mennessä puhutelleet, mutta tärkein on ollut klassinen musiikki. Vuosien aikana olen huomannut kuuntelevani musiikkia hyvinkin monipuolisesti. Esim. portugalilainen musiikki oli minulle aivan outoa, kunnes asuin siellä muutaman kuukauden ja innostuin heidän rikkaasta musiikkikulttuuristaan, muustakin kuin fadosta. Afrikkalainen musiikki, tanssi ja soittimet ovat tulleet mukaan Afrikan vuosien myötä. On myös hauska seurata kummipoikaa, joka laulaa oopperan lapsikuorossa ja on saanut minut innostumaan oopperasta monen vuoden tauon jälkeen.

Ohessa on valikoima vuosien aikana mukaan tarttuneista LP-levyistä ja cd-levyistä, jotka ovat olleet jotenkin erityisen merkittäviä itselleni:

Anki : Runoja (Top Voice LP 1976). Sävellykset: Anki Lindqvist ja Pirjo Bergstöm. Nämä sävellykset hienoine teksteineen (Södergran, Kilpi, Polttila, Selja, Pennanen) ovat olleet kavereitani pitkään. Helmi! Valitettavasti ei ole julkaistu cd:nä.

Bach, J.S. : A Notre Dame de Paris (FYCD 1986). Philippe Lefebre, urut. BWV 542, 639, 654 etc. Pariisin matkan tuliainen. Urkumusiikki tuntuu aina juhlalta: olen varmasti kuullut sitä jo ennen syntymääni. Pariisin Notre Damen urkuri Lefebre osaa työnsä.

Bach, J.S .: The Unaccompanied cello suites (CBS LP 1983). Yo Yo Ma, sello. Kestoklassikko, jonka ottaisin mukaan autiolle saarelle…Tästä musiikista löydän aina jotakin uutta.

Bach, J.S. : Das wohltemperierte Klavier 1. teil BWV 846 - 869 (Eurodisc LP 1970). Svjatoslav Richter, piano. Tätä LP-kansiota on kuunneltu satoja kertoja! Kuuluu sarjaan autiolle saarelle otettavat levyt. Itsekin olen näitä kappaleita pianolla soittanut - niihin voi aina palata kuin vanhan ystävän luokse.

Bregovic, Goran : Ederlezi (Mercury cd 1998). Elokuvamusiikkilevy. Bregovic kävi viime kesänä Suomessa, ja hänen konserttinsa oli vaikuttava. Pidän Bregovicin matalasta äänestä, ja sävellykset ovat niin intensiivisiä, että kylmät väreet menevät pitkin selkää… Matalan äänen kontrastina soivat bulgarialaisten naisten vastustamattomat, korkeat lauluäänet.

Brigada Victor Jara : Dancas e folhas (Farol cd 1995). Portugalilainen world music-yhtye, jonka musiikki pohjautuu vahvasti portugalilaiseen kansanmusiikkiin. Instrumentaalien palojen ohella vahvaa laulua ja soittoa. Mielenkiintoinen tuttavuus!

Chopin, Frederic :26 preludes etc. (DG cd 1961/1967/1977). Martha Argerich, piano. Koska olen soittanut pianoa monta vuotta, perehdyin myös Chopinin musiikkiin, jota on äärimmäisen vaikeata soittaa. Hieno levytys!

Cohen, Leonard: Songs of love and hate (CBS LP 1971). Matala ääni tuntuu miellyttävältä! Ääni tuntuu minusta jotenkin mystiseltä, en tiedä miksi. Ei kait tarvitsekaan tietää.

Eyuphuro : Yellela (TUGCD 1021 2001). Tutustuin mosambikilaiseen laulajattareen Zena Bacariin Nampulassa työskennellessäni. Hänellä on kaunis ääni. Hän oli aikoinaan kiertänyt Eyuphuro-yhtyeen kanssa jopa Suomessa kauan sitten (Seinäjoen Provinssissa). Monen vuoden tauon jälkeen Zena alkoi uudestaan esiintyä, ja tuloksena syntyi tämä cd, Mama Mosambikin seuraaja.

Ghorwane : Kudumba (Piranha cd 1997). Mosambikilainen, maailmaa kiertänyt yhtye tarjoaa afrikkalaista musiikkia, joka uudistuu persoonallisella tavalla jatkuvasti. Saksofoni soi kauniisti. Mosambikilainen musiikki on usein hauska sekoitus afrikkalaista ja latinalaista musiikkia. Afrikkalainen soolo/kuoro laulutyyli on mukana, samoin paikalliset kielet ronga ja shangaana.

Lindholm, Dave : Aino (Johanna LP 1982). Ostin tämän levyn työskennellessäni ensimmäisiä vuosia kirjastossa. Aluksi sanat tuntuivat liian henkilökohtaisilta, mutta myöhemmin, ehkä juuri sen vuoksi, levystä on tullut tärkeä itsellekin! Jousikvartetti taustalla on upea ja rohkea veto ja sävellykset ovat hienostuneita. Suosittelen!

Makeba, Miriam : Sangoma (Warner cd 1988). Etelä-Afrikkalaisen laulajattaren laulamia koskettavia, jotenkin yleismaailmallisia biisejä. Pelkkä ihmisääni, pieni kuoro, joskus pari lyömäsoitinta mukana, vetoaa suoraan meissä johonkin, joka ei selityksillä aukea.

Memoria sancti Henrici : Medieval chant for the Patron Saint of Finland (Ondine cd 1995). Cetus Noster, Köyhät ritarit. Tämä cd oli mukanani Afrikassa. Vein sinne vain muutamia omia levyjä. Suomalainen a cappella-levy. Oikea helmi!

Mitchell, Joni : The hissing of summer lawns (Elektra LP 1975). Olen aina pitänyt Mitchellin äänestä ja sanoituksista - kappaleetkin ovat mielestäni taidokkaita ja kestävät ajan hampaan. Sanoista voi usein lukea tuon ajan "historiaa" ja jopa omaelämäkertaa.

Mozart, W.A .: Complete piano concertos (Philips LP 1968). Ingrid Haebler, piano. Mozartin pianokonsertot ovat kuuluneet elämääni niin kauan kuin muistan. Isä sai levypaketin joskus lahjaksi, ja minä taisin kuunnella levyjä lähes yhtämittaa… Konsertot ovat kulumattomia, jokaisella sävellajilla on oma luonteensa. Uudempiakin versioita olen kuunnellut, mutta nimenomaan nämä levyt ovat painuneet jonnekin mielen lokeroihin.

Ponty, Jean-Luc : Individual Choice (Atlantic LP 1983). Jotenkin vangitseva levy, enkä ole tähän kyllästynyt vieläkään. Sähköviulu soi komiasti.

Rautavaara, Einojuhani : Vigilia (Ondine cd 1995). Radion kamarikuoron mestarityötä. Teos jota kuunnellessa voi unohtaa hetkeksi kaiken ympärillä pyörivän sälän.

Towner, Ralph : Diary (ECM LP 1974). Erittäin kaunis ja harras soololevy, missä Towner soittaa mm. kitaraa, pianoa ja conga-rumpuja. Sävellykset ovat Townerin omia. Kaikista eniten pidän pianolla soitetusta kappaleesta "Silence of the candle".