Ruotsalaisten kustantamojen nettisivuja selatessa ei voi välttyä pieneltä, hiipivältä kateudelta. Niillähän on tuhottoman paljon selkokirjoja! On useampi, selkokirjoihin erikoistunut kustantamo ja kirjat ovat järjestään tosi houkuttelevan näköisiä. Mikä oikein on ruotsalaisten selkokirjojen salaisuus?
Uteliaan suomalaisen kysymyksiin vastasi Ruotsin Saavutettavien medioiden virastossa MTM:ssä työskentelevä kustantaja Maria Ramdén. Hän kertoo, että tällä hetkellä Ruotsissa julkaistaan reilut 200 uutta selkokirjaa vuodessa. Määrä on kasvamaan päin. Kirjoja julkaisee kuusi vähän isompaa kustannusyhtiötä ja lisäksi useammalta kustantamolta tulee kultakin muutama selkokirja vuodessa.
Vaikka selkoa julkaistaan Ruotsissa jo nyt paljon, Maria Ramdén arvelee, että kiinnostus ja kysyntä tulee jatkamaan kasvuaan. Kansainvälisen PIAAC-tutkimuksen mukaan vuonna 2013 13%:lla ruotsalaisista oli suuri tarve selkoteksteille.
Erityistä valtion tukijärjestelmää juuri selkokirjoja varten Ruotsissa ei kuitenkaan ole olemassa. Ruotsi on isompi kielialue, siksi lasten- ja nuortenkirjojen markkinatkin ovat suuremmat kuin Suomessa. Lisäksi jokaisessa koulussa on lakisääteisesti koulukirjasto, joihin oletettavasti myös ostetaan aineistoa. Potentiaalisia ostajia on siis enemmän kuin meillä. Selkokirjojen hinta näyttää myös Ruotsissa olevan tavallisiin kirjoihin verrattuna noin kaksin- jopa kolminkertainen.
Maria Ramdén kertoo, että Ruotsissa selkoa myydään ihan normaalisti verkkokirjakaupoissa, kuten Adlibriksessa ja Bokuksessa. Selkoäänikirjoja on myös kuuntelupalveluissa, meillekin tutuissa Storytellissä ja Bookbeatissa. Vain muutamia nimekkeitä löytyy tavallisista kirjakaupoista. Useimmilla kustantajilla on lisäksi omat verkkokirjakaupat. Normaalina aikana selkoa myydään tietysti myös kirjamessuilla.
Ruotsissa selkokirjat on jaoteltu vaikeusasteen mukaan. Sellainenhan olisi meilläkin hienoa! Asia ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen, sillä valtakunnallista, virallista selkoleimaa ei Ruotsissa myönnä tietty taho samaan tyyliin kuin Suomessa Selkokeskus. Ruotsissa jokaisella kustantajalla on omat helppolukuisuustasonsa. Niiden määrä vaihtelee kolmesta kuuteen ja jokainen kustantamo päättää itsenäisesti, miten tasot määritellään. Suomessa on alun alkaen valittu eri linja, eikä vaikeustasojen lisääminen kotimaiseen systeemiin ole ihan yksinkertaista. Mielestäni vaikeustasojen merkitseminen kuitenkin helpottaisi sekä lukijoiden kirjavalintaa että lukemista suosittelevien ammattilaisten työtä.
Mervi Heikkilä