Koulujen kirjastopalveluihin tarvitaan yleistä kirjastoa - ja resursseja

Tässä tekstissä pohditaan, miten eri tavoilla koulujen laadukkaat kirjastopalvelut voidaan kunnissa järjestää. Kirjastopalvelut kun eivät ole pelkkä tila tai edes vaihtuva, ajantasainen aineisto, vaan kokonaisuus, johon kuuluu myös kirjastoammattilaisten työ. Tärkeä osa kirjastopalveluja ovat esimerkiksi lukemaan innostaminen, mediakasvatus, tiedonhallintataitojen ohjaus ja kirjastonkäytön opastus.  
Koulujen kirjastopalvelujen järjestämiseen tarvitaan siis peruskoulun ja kirjaston tavoitteellista ja kattavaa yhteistyötä sekä jokavuotista resurssointia.

Perusteita yhteistyölle

Laki yleisistä kirjastoista määrittele, että yleisen kirjaston palvelut on tarkoitettu jokaiselle, siis myös lapsille ja nuorille. “Yleisen kirjaston tulee olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa.” (Laki yleisistä kirjastoista, §10, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492, viitattu 3.6.2021) 

Laissa myös määritellään kirjaston tehtävät sekä säädetään yhteistyöstä mm. näin:  
“Yleinen kirjasto voi tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi toimia yhteistyössä viranomaisten, kirjastoalan toimijoiden, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten sekä muiden yhteisöjen kanssa.” (Laki yleisistä kirjastoista, §11, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492, viitattu 3.6.2021)

Myös lain perusteluteksti mainitsee kirjaston ja koulun yhteistyön esimerkiksi lukemaanedistämisen yhteydessä. Käytännössä kirjaston on mahdotonta saavuttaa kaikkia lapsia ja nuoria, mikäli yhteistyötä peruskoulun kanssa ei tehdä. Yhteistyön avulla yleinen kirjasto siis toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä.  
 
Koulu puolestaan saa kirjastoyhteistyön myötä monipuolisesti tukea OPSin toteuttamiseen. Kirjasto tukee osaltaan lasten kasvattamista ja kasvamista lukutaitoisiksi, kriittisiksi ja yhteiskuntaan osallistuviksi kansalaisiksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) kirjasto on mainittu koulun yhteistyökumppanina sekä myös oppimisympäristönä.  
 
Jotta kirjasto voisi toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä ja koulu opetussuunnitelmaansa yhteistyötä on siis hyvä tehdä. Tähän yhteistyöhön, josta voidaan puhua myös termillä koulujen kirjastopalvelujen järjestäminen, tarvitaan resurssit; tilat, aineistot, ammattitaitoinen henkilökunta. Jotta yhteistyö olisi kattavaa, suunnitelmallista ja tavoitteellista, koulujen ja kirjaston yhteistyöstä on syytä aina sopia kirjallisesti. Sovitut asiat voidaan kirjata esimerkiksi yhteistyösopimukseen, kirjastopolkuun, paikalliseen opetussuunnitelmaan tai vuosisuunnitelmiin. Sovittujen ikäluokkien kaikkien oppilaiden tavoittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kirjastopalvelut kuuluvat jokaiselle.

Koulujen ja kirjastojen laadukkaan, tasa-arvoisen ja tavoitteellisen yhteistyön toteuttamiseksi on laadittu myös valtakunnallinen malli, jota kunnissa voidaan vapaasti hyödyntää. Malli löytyy osoitteesta: https://www.kirjastot.fi/lanu/yhteisty%C3%B6mallit/kirjastonjaperusopet…

Käytännön esimerkkejä koulujen kirjastopalvelujen järjestämisestä

Tässä tekstissä ei tarkemmin perehdytä perinteiseen koulukirjastoon. Koulukirjasto on esitelty mm. Hyvä koulukirjasto -julkaisussa. (Frantsi ym. 2014). Tuossa julkaisussa myös muistutetaan, että koulukirjasto ei koskaan voi toimia yksin, vaan yhteistyössä yleisen kirjaston kanssa. Koulukirjaston aiheuttama haaste onkin mielestäni juuri se tilanne, että koululla on pieni koulukirjasto, jonka kokoelma ei ole lainkaan ajan tasalla. Siihen vedoten koululaisia ei ehkä viedä yleiseen kirjastoon tai ei koeta yhteistyötä yleisen kirjaston kanssa tärkeäksi. Lopputulos tuolloin on, että lapsilla ja nuorilla ei tosiasiassa ole aineistoja ja kirjastopalveluja lainkaan saatavilla muutoin kuin mahdollisesti vapaa-ajalla.

Tässä artikkelissa kerron esimerkkejä siitä, miten koulukirjaston lisäksi, tai ilman perinteistä koulukirjastoa, voidaan laadukkaasti huolehtia koulun kirjastopalveluista erilaisissa kunnissa ja olosuhteissa.

Yleinen kirjasto koulun lähellä tai samassa rakennuksessa

Tilanne on yleensä erinomainen, mikäli yleinen kirjasto sijaitsee fyysisesti hyvin lähellä koulua. Silloin voidaan yhdessä sopia luokkien ja oppilaiden kirjastonkäytöstä siten, että kirjasto parhaalla tavalla palvelee sekä muita asiakkaita että koulun väkeä ja oppilaita. Esimerkiksi Isonkyrön kunnankirjasto sijaitsee koulukeskuksessa.

Kombikirjasto

Kombikirjasto on koululla tai sen välittömässä yhteydessä sijaitseva kirjasto, joka palvelee sekä koulukirjastona että yleisenä kirjastona. Yleensä luokat tai oppilaat voivat käyttää kirjastoa itsenäisesti, se voi toimia oppimisympäristönä ja siellä voidaan pitää oppitunteja. Osan ajasta kombikirjastossa työskentelee yleisen kirjaston työntekijä, ja se on auki myös koulun ulkopuolisille asiakkaille. Tällä tavoin kombikirjasto palvelee laajempaa yleisöä kuin pelkkä koulukirjasto. Toisaalta laaja asiakaskunta aiheuttaa haasteita aineistojen tarjontaan verrattuna pelkästään lapsia tai lapsia ja nuoria palvelevaan kirjastoon.

Aika tyypillistä on, että kombikirjaston aineistot, tietokanta ja ohjelmisto ovat yleisen kirjaston ylläpitämiä ja tilat puolestaan koulun. Esimerkiksi Keski-Nurmon kirjasto Seinäjoella on kombikirjasto.

Luokkakokoelmat ja kirjastoautopalvelut

On myös mahdollista, että koululla ei ole erillistä kirjastotilaa ja yleinen kirjasto sijaitsee kaukana. Silloin koulujen kirjastopalvelut aineiston tarjonnan osalta on voitu järjestää kirjastoauton avulla. Kirjastoauto voi olla kunnan oma, tai palvelu voidaan ostaa naapurikunnasta. Tosin on muistettava, että kirjastoautojen määrä on viime vuosikymmeninä vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2000 kirjastoautoja oli Suomessa yhteensä 201 ja 2020 enää 137.

Koulujen kirjastopalvelut ilman kirjastoautoa

Mikäli kirjastoautoa ei ole, on kirjojen saatavuudesta huolehdittava toisella tavalla. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi yleisestä kirjastosta tilattavat aineistopaketit tai siirtokokoelmat, jotka ovat luokissa oppilaiden tutustuttavissa ja myös kotiin lainattavissa.

Kirjojen ja aineistojen kuljetus kouluille voidaan kirjastoauton puuttuessa hoitaa vaikka pakettiauton avulla, myös säännöllinen pop-up -kirjasto koulun tiloissa parantaa aineiston saatavuutta. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty esimerkiksi Mikkelissä (Heikkilä: Mikkelin kirjastopalvelut liikkuvat lasten ja nuorten luo. https://www.kirjastot.fi/lanu/blogi/Mirja-auto?language_content_entity=…, viitattu 3.6.2021) 
 
Pelkkä aineiston saatavuus ei kuitenkaan tarkoita, että koulun kirjastopalvelut olisivat kunnossa, vaan saatavilla on kunnassa sovitussa laajuudessa oltava myös kirjastoammattilaisen palveluja. Tärkeää on myös, että koululaisille järjestetään tutustumiskäynti kunnan yleiseen kirjastoon. Kirjasto on kunnan peruspalveluista ensimmäinen, jota lapset ja nuoret itsenäisesti voivat käyttää. Kirjasto merkitsee paitsi lukutaidon ja -harrastuksen sekä tiedonhallinnan tukea, myös osallisuutta yhteiskunnasta ja lähiyhteisöstä. 
 
Mervi Heikkilä 
Kehityspäällikkö 
Seinäjoen kaupunginkirjasto 
Lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallinen erityistehtävä