Yleisen kirjaston tehtäviin kuuluu monipuolisen lukutaidon sekä tiedon hankinnan ja käyttämisen taitojen tukeminen. Medialukutaito onkin digitalisoituvan yhteiskunnan kansalaistaito, joka voi tarjota jokaiselle työkalut osallistua kulttuuriin ja yhteiskunnan toimintaan. Näiden taitojen tukeminen voi tapahtua eri tavoilla, mutta mediakasvatuksen kehittämisessä kannattaa hyödyntää kollegojen kokemusta ja vinkkejä. 8.-14.2.2021 vietetään jälleen kansallista mediataitoviikkoa, joka kannustaa kirjastolaisia tutustumaan muiden vinkkeihin ja kokeilemaan uutta.
Tästä tekstistä löydät yhden kirjastolaisen kokoamia vinkkejä ajankohtaisiin mediakasvatusilmiöihin, kirjastossa erityisen mielekkääseen toimintaan sekä pienilläkin henkilöstöresursseilla toteutettavaan ja kirjastoarkeen sopivasti sulautuvaan mediakasvatukseen.
Artikkelin kirjoittaja Anna Pöyhönen työskentelee kirjastopedagogina Espoon kaupunginkirjastossa. Kuvassa Anna ja kirjaston fanitapahtuma Kibeconin studio.
Ajankohtaista mediakasvatuksessa
Jos katsotaan mediakasvatusta 2020-luvun alussa, niin muutamat ilmiöt näyttäisivät korostuvan. Virtuaaliset pelit ja erityisesti virtuaaliset pulmatehtäviä sisältävät pakohuonepelit ovat tällä hetkellä suosittuja. Pelillistäminen onkin keinona ollut pinnalla jo vuosia nojaten oletukseen, että pelaaminen on viihtyisämpää ja jopa tehokkaampaa oppimista kuin jotkin muut metodit. Maksuttomia mediakasvatuksellisia pakopelejä löytyy juuri nyt esim. tekijänoikeudesta Tie tekijänoikeuteen -peli, sekä tiedon luotettavuudesta Ylen Trollibunkkeri-peli. Molemmat pelit toimivat myös etänä eli niitä voi suositella tai käyttää vaikka kirjaston tila olisi pandemian takia väliaikaisesti suljettu.
Netin turvataidot
Pelillistämisen lisäksi muutama mediakasvatusaihe korostuu juuri nyt. Tällä hetkellä puhutaan paljon netin turvataidoista, digihyvinvoinnista ja datasta. Netin turvataidoilla tarkoitetaan lapsen tai nuoren oman internetin käytön varovaisuuden lisäksi esim. yksityisyydestä huolehtimista, taitoja tunnistaa ja ilmiantaa vahingolliset ja asiattomat postaukset ja kertoa tarpeen tullen näkemästään tai kokemastaan turvalliselle aikuiselle. Hyviä materiaaleja netin turvataidoista löytyy Pelastakaa lapset ja Mannerheimin lastensuojeluliiton verkkosivuilta.
Digihyvinvointi
Digihyvinvointi käsittelee laajemmin digitaalisten medioiden kanssa tietoisempaa elämistä, niin että mediat tuottavat iloa ja hyötyä ja niiden aiheuttamia haittoja ja pahoinvointia minimoidaan. Ruutuajan mittaamisen sijaan on tärkeää tiedostaa esim. että mielekäs tekeminen ja virtuaalinen osallisuus yhteisöihin tukevat stressinhallintaa, palautumista ja hyvinvointia. Toisaalta sosiaalisen median mekanismit saattavat pinnallistaa kanssakäymistä ja aiheuttaa yksinäisyyttä tai huonommuudentunnetta. On myös hyvä tiedostaa, että elämähallinnan vaikeudet ilmenevät nykyään monesti pelaamisen tai muun mediankäytön kohtuuttomana lisääntymisenä, niin että muut elämänalueet kuten uni tai velvollisuudet kärsivät. Lisäksi esim. ruutujen sininen valo voi vaikeuttaa nukahtamista ja ns. doom scrollingin eli ikävien asioiden parissa surffailun on todettu olevan mielenterveydelle vahingollista. Tietoisuus ja tasapainosta keskusteleminen onneksi auttaa vähentämään haittoja. MLL on julkaissut DIGIFIT -treeniohjelmat nuorille ja aikuisille digitaalisen hyvinvoinnin tasapainon kehittämiseen ja Mediakasvatusseuralta löytyy kätevä Opas tasapainoiseen digiarkeen.
Data
Kolmas aihe, joka on pinnalla mediakasvatuksessa on dataan liittyvät ilmiöt: yksityisyys, algoritmit ja kaupalliset intressit nivoutuvat monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa omat tiedot leviävät ja niitä käytetään jopa ohjaamaan mediaa selailevan ihmisen käyttäytymistä. Jokainen valinta verkossa tallentuu, tietoja seurataan ja sisältöä ohjaillaan tuotteiden tai ideoiden markkinoinnin agenda edellä. On tärkeää tiedostaa mekanismit ja opettaa myös lapsia ja nuoria suhtautumaan skeptisesti siihen, mitä heidän mediavirtaansa ilmestyy ja pohtimaan kuka heidän tietoihinsa pääsee käsiksi.
Mediakasvatustiedon lähteitä
Pysyäkseen kärryillä ajankohtaisista aiheista, keinoista ja materiaaleista kannattaa seurata Yle Oppimista, Mediakasvatusseuraa, Mediakasvatuskeskus Metkaa, Voima-lehden mediakasvatuksen uutiskirjettä, Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksesta Verkeä ja Koordinaattia, sekä tietenkin KAVI:n koordinoimaa kansallista Mediataitoviikkoa. Mediataitoviikko on juuri julkaissut tuoreiden materiaalivinkkien koosteet eri ikäisten kanssa tehtävään työhön sekä kätevän maksuttoman Mediataito 2021 -lehden, jotka löytyvät osoitteesta www.mediataitoviikko.fi
Mielekästä ja helppoa erityisesti kirjastossa
Pelikasvatus kytkeytyy monen kirjaston arkeen, koska lapset ja nuoret pelaavat kirjastossa omilla tai jopa kirjaston tarjoamilla laitteilla. Kirjastossa noudatetaan ikärajoja ja keskustellaan niistä, mutta puhutaan myös taukojen pitämisestä ja pelien herättämistä tunnereaktioista. Jos pelikasvatus tuntuu itselle vieraalta, kannattaa keskustella sen hetken suosituista peleistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä asiakkaiden lisäksi myös kollegojen kanssa, jotta kaikille kehittyy pelikasvatuksellisia valmiuksia nuorten pelaajien kohtaamistilanteisiin.
Tehdään yhdessä
Jos nuoret tai lapset viettävät kirjastossa aikaa, heitä voi osallistaa esim. aineistonäyttelyiden kokoamiseen ja niihin liittyvien kylttien suunnitteluun. Näin harjoitetaan kirjastonkäytön ja tiedonhankinnan taitoja, yhteistyötä, suunnitelmallista projektinhallintaa ja graafista suunnittelua. Tämän lisäksi lapsi tai nuori kokee kirjaston läheisemmäksi ja oman äänensä tärkeäksi sekä voi innostua lukemaan ja suosittelemaan lukemaansa muille.
Osa kirjastolaisista kokee esiintymisen epämukavaksi ja kaikki eivät mielellään lähde tekemään lukemaan innostamisen ja mediakasvatuksen työtä kokonaisten koululuokkien kanssa. Jokainen työntekijä voikin tehdä monipuolista lanu-työtä omalla persoonallaan ja kiinnostuksellaan. Tämä pätee myös mediakasvatukseen ja yksittäisten lasten tai nuorten kohtaaminen ja heidän kanssaan median sisällöistä tai mekanismeista keskusteleminen on joka kerralla arvokasta. Myös aiheista osa voi olla tutumpia kuin toiset: yhdellä työntekijällä on vahvempi tuntemus peleistä tai sosiaalisesta mediasta ja jollain muulla tiedonhankinnasta tai journalismista.
Tärkein ensiaskel kirjaston mediakasvatustyössä on tutustua rohkeasti uuteen ja jututtaa lapsia ja nuoria löytääkseen ne kohdat, joissa heitä voisi tukea.
Millaista mediakasvatusta voi tehdä pienillä henkilöstöresursseilla?
Joskus kirjastotyötä tehdään pienellä porukalla, kaksin tai jopa yksin, mutta mediakasvatus kuuluu silti kirjaston perustehtäviin. Mediakasvatusta voi onneksi lähestyä arkeen sulautuvilla ja aikaa säästävillä keinoilla.
Kouluyhteistyön osana voi tarjota opettajille tukea tiedonhankinnan opetuksen suunnitteluun. Näin opettajan kautta tiedonhankinta siirtyy vuosia kaikille oppilaille ilman että kirjastolainen kohtaa jokaisen lapsen ja nuoren itse. Pienellä aikainvestoinnilla saadaan laaja hyöty.
Kirjastossa pelaavilta lapsilta ja nuorilta voi kysyä mikä tuo peli on ja miten se toimii? Näin rakennetaan sekä suhdetta nuoreen pelaajaan, mutta myös itse opitaan koko ajan peleihin liittyvistä ilmiöistä. Nuoret usein nauttivat mahdollisuudesta toimia asiantuntijana ja opettaa aikuiselle aiheesta lisää.
Keskustelun tärkeys
Aikatauluttakaa joka viikkoon esim. 1h jotain mediaan liittyvää toiminnallista lasten/nuorten kanssa. Voit yksinkertaisesti olla tilassa ja jututtaa heitä leffoista, YouTubesta, somesta, uutisista tai peleistä. Kysy, kuuntele ja pian huomaat miten paljon hyötyä turvallisesta aikuisesta voi lapsille ja nuorille olla, kun puntaroidaan heille tärkeitä media-aiheita.
Osoita että olet kiinnostunut heidän mediaelämästään ja kokeile rohkeasti itsekin pelata tai tuottaa videoita, kuvia ja muita sisältöjä heidän kanssaan. Pian lapset ja nuoret tekevät jo omia projektejaan kirjastossa ja osaavat tulla kysymään henkilökunnalta apua.
Voidaan huomata, että mediakasvatus on yllättävän usein vain tietoista media-aiheisen keskustelun ylläpitämistä. Vain osa työkaluista vaatii valmisteluaikaa tai kokonaisten ryhmien kohtaamista. Haastetaan siis toisemme ja itse itsemme puhumaan medialukutaidosta ja mediakasvatuksesta yhdessä kollegojen ja kirjaston asiakkaiden kanssa.
Kokeile rohkeasti!
Anna Pöyhönen, kirjastopedagogi, Espoon kaupunginkirjasto