Ymmärtääkseni sodan aikana oli tavoitteena toimittaa sankarivainajat kotikunnan multiin. Joillakin maamme sankarihautausmailla lukee hautakivissä "Tuntematon"…

Kysytty
3.6.2012

Ymmärtääkseni sodan aikana oli tavoitteena toimittaa sankarivainajat kotikunnan multiin. Joillakin maamme sankarihautausmailla lukee hautakivissä "Tuntematon". Miten nämä tuntemattomat vainajat osattiin haudata/päädyttiin hautaamaan jonkin tietyn kunnan sankarihautaan, jos henkilöllisyys ei ollut tiedossa?

Vastaus

Vastattu
4.6.2012
Päivitetty
4.6.2012

Tunnistamattomina haudattiin talvisodassa 950 ja jatkosodassa 410 kaatunutta.

Talvisodan syttyessä ei ollut erillistä ohjetta tunnistamattomien hautaamispaikasta. Alunperin annettu yleisohje kaatuneiden hautaamisesta joko läheisten seurakuntien maahan tai perustettaviin sotilashautausmaihin muutettiin pian sodan alettua kotiseudulle lähettämiseksi. Tunnistamattomien osalta ei annettu uusia ohjeita. Mikäli kaatuneen varusteista löytyi jotakin tiettyyn kotipaikkakuntaan viittaavaa, ruumis lähetettiin asianomaiselle suojeluskuntapiirille selvittelyä varten, ellei vainajan vastaanottanut kaatuneiden evakuointikeskus (KEK) ollut onnistunut kaatuneen tunnistamisessa. Ellei suojeluskuntapiirikään onnistunut selvityksessä, vainaja haudattiin piirin alueelle sankarihautaan (esimerkiksi Tampere, Jyväskylä, Helsinki, Rovaniemi). Kevään 1940 kuluessa tunnistamattomat oli pakko haudata silloisille KEK:ien sijaintipaikkakunnille. Näin muodostuivat suuret talvisodan tunnistamattomien hautakeskittymät Kajaani (Suomussalmen ja Kuhmon taistelijoita), Lappeenranta (Länsi-Kannas ja Viipurinlahti), Joensuu (Laatokan koillispuoli) ja Pieksämäki (Taipaleenjoki).

Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana Kannaksen ja Laatokan luoteispuolen tunnistamattomat haudattiin KEK:ien sijaintipaikkakunnille, etupäässä Lappeenrantaan ja Savonlinnaan, mutta myös "apukekkien" työpisteisiin pitkin valtakunnan rajaa. Laatokan koillispuolen tunnistamattomat lähetettiin pääasiassa Joensuuhun. Asemasotavaiheen aikana tunnistamattomien hautapaikan määräytyminen vaihteli: osa haudattiin selustan sankarihautoihin, osa lähetettiin talvisodassa muodostuneisiin suuriin tunnistamattomien hautauskeskuksiin (Lappeenranta, Joensuu, Kajaani). Epäyhtenäisen käytännön korjaamiseksi Päämaja antoi 6.5.1944 määräyksen, että Karjalan kannakselta tulevat tunnistamattomat vainajat on vastaisuudessa haudattava Lappeenrantaan ja kaikilta muilta rintamilta tulevat Joensuuhun. 9.6.1944 alkanut vihollisen suurhyökkäys aiheutti Lappeenrannassa kuitenkin sellaisen työpaineen ja hautapaikkojen puutteen, että osa tunnistetuista ja tunnistamattomista oli ohjattava Luumäelle jo edellisenä vuonna perustetulle Kankaan hautausmaalle.

Lappeenrannassa on maamme suurin tunnistamattomien hautauskeskittymä (162). Muut suurimmat tunnistamattomien sankarihaudat ovat Joensuussa, Kajaanissa, Viipurissa, Pohjassa ja Sortavalassa.

Lähteet:
Lauri Saario, Sotiemme 1939-1945 tunnistamattomat suomalaiset kaatuneet. Sotahistoriallinen aikakauskirja 5
Lauri Saario, Kaatuneiden evakuointikeskusten toiminta talvi- ja jatkosodassa. Sotahistoriallinen aikakauskirja 8
Ilona Kemppainen, Isänmaan uhrit : sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.