Voiko kuningatar ottaa annetun tittelin pois, jos haluaa? esim. herttua/herttuatar? miksi "god save the queen" ja esim. "heil dir im siegerkrantz" kappaleissa…

Kysytty
27.2.2020

voiko kuningatar ottaa annetun tittelin pois, jos haluaa? esim. herttua/herttuatar?
miksi "god save the queen" ja esim. "heil dir im siegerkrantz" kappaleissa on täysin sama sävel? onko mahdollisesti montakin maata jotka käyttävät täysin samaa säveltä?

Vastaus

Vastattu
4.3.2020
Päivitetty
4.3.2020

Vastaus koskee Iso-Britannian aatelisarvoja ja muita arvonimiä.

 

Monarkki ei voi itsenäisesti perua henkilöiden voimassa olevia aatelisarvoja ja arvonimiä.

Alempien aatelisarvojen, kuten ritarinarvon, ja arvonimien peruminen edellyttää Britannian hallituksen alaisen komitean (Honours Forfeiture Committee) suositusta, jonka monarkki hyväksyy. Ritarinarvon tai arvonimien peruminen ei ole epätavallista, esim. 2010-luvulla ritarinarvo peruttiin usealta eri henkilöltä.

Perinnöllisten päärinarvojen sekä ei-perinnöllisten päärinarvojen perumiseen päätevät eri säännöt. 

Päärinarvoja ovat herttua, markiisi, jaarli, varakreivi ja paroni. Nykyään perinnöllisiä päärinarvoja myönnetään vain kuninkaallisen perheen jäsenille. Kuninkaallisen perheen jäsenistä esim. prinsseillä Harry ja William on herttuan perinnöllinen päärinarvo.

Päärinarvo voidaan perua vain parlamentin asetuksella (Act of Parliament), jonka monarkki muodollisesti hyväksyy. Kun perinnöllinen päärinarvo perutaan, koskee peruutus ainoastaan arvonimen nykyistä haltiaa. Päärinarvon peruutusta ei ole tapahtunut sitten ensimmäisen maailmansodan, jolloin kahdelta pääriltä, jotka sotivat Britannian vihollisten puolella poistettiin heidän päärinarvonsa.

 

Lähteet:

https://www.gov.uk/guidance/having-honours-taken-away-forfeiture

https://www.theguardian.com/business/2012/feb/01/fred-goodwin-honours-forfeiture-committee

https://en.wikipedia.org/wiki/Orders,_decorations,_and_medals_of_the_United_Kingdom

 

God Save the Queen/God Save the King, on Yhdistyneen kuningaskunnan kansallislaulu ja kuningashymni. Laulun säveltäjästä ei ole varmaa tietoa.

Tämä melodia on ollut suosittu myös Britannian ulkopuolella, varsinkin Saksassa ja Skandinaviassa.

Liechtenstein on käyttänyt sitä kansallishymninään nimellä ”Oben am jungen Rhein”. Sama sävelmä  oli Preussin kuningashymnissä ”Heil dir im Siegerkranz” vuodesta 1871 vuoteen 1918. Myös Norjan kuningashymni ”Kongesangen” lauletaan God Save the Queenin melodialla.

https://www.britannica.com/topic/God-Save-the-Queen-British-national-anthem

Kysymistäsi muista kansallislauluista, joissa on sama melodia, voi antaa esimerkin läheltä: Suomen ja Viron kansallislauluissa on sama melodia. Tästä aiheesta on vastattu Kysy.fi -palvelussa aiemminkin: http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-eestin-kansallislaulu-sama-kuin-suomella

Maamme-laulun on säveltänyt Helsingin yliopistossa musiikinopettajana toiminut saksalaissyntyinen viulisti ja säveltäjä Frederik Pacius (1809-1891). Kyseessä oli alunperin tilaustyö ylioppilaiden Flooranpäivän kevätjuhlaan vuonna 1848, jossa laulu sai ensiesityksensä. Pacius sävelsi laulun J.L.Runebergin (1804 – 1877) runoon Maamme (Vårt land), joka on Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen runo. Suomennos on Paavo Cajanderin (1846-1913).

Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut sitten ovat samat? Yksi historiallinen selitys löytyy suomalaisuusliikkeen johtohahmon Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen (1830-1903) ja tunnetun virolaisen lehtimiehen Johann Voldemar Jannsenin (1819–90) tuttavuudesta. Viron ensimmäisiä laulujuhlia vuonna 1869 järjestäessään Jannsen pyysi kuorolauluja Suomesta juhlilla esitettäväksi. Yrjö-Koskinen lähettikin Jannsenille lauluja, joista yksi oli Paciuksen Maamme. Jannsen teki itse vironkieliset sanat Paciuksen sävelmään ja näin syntynyt Mu isamaa, mu õnn ja rõõm esitettiin Tarton laulujuhlilla kesäkuussa 1869.

Esitys sai suuren suosion ja tästä alkoi sen taival Viron viralliseksi kansallislauluksi. Laulun suosio lisääntyi jatkuvasti kansallisen heräämisen voimistuessa. Kun Viro ja Suomi ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäistyivät, Paciuksen melodiasta tuli molempien maiden kansallislaulu. Virallisesti Mu isamaasta tuli Viron kansallislaulu vapaussodan jälkeen vuonna 1920.

Lähde:
http://www.tuglas.fi/oppimateriaali/text/suhteet2.htm

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Itse asiassa Yrjö Koskisen laulujuhlien isälle J. V. Jannsenille Tarttoon lähettämä Maamme-laulu on viime vuosikymmenten yksinkertaistus. Jannsen kiitti maaliskuussa 1869 kirjeitse Koskista yhdestä sävelmästä: Collanin Savolaisten laulusta. Hän ei mainitse tässä eikä muissakaan kirjeissään Maamme-laulun nimeä, alkusanoja tai Paciusta. Jannsen ei puhunut suomea. Hänen laulujaan innoittivat lukuisat saksankieliset isänmaalliset runot. Runebergin Vårt Landin ensimmäinen saksannos julkaistiin Paciuksen nuotein jo vuonna 1849. Näitä tuli sittemmin perä perää, yhden teki jopa Tarton yliopiston tanskalaissyntyinen professori 1850-luvun alussa. https://estofennia.eu/maamme-tie-tarttoon/

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.