Viipurissa toimi Viipurin Esikaupunkien
sisälähetysyhdistys, joka perustettiin 1907. Loikkaselaiset ry:n (Karjalan kaupunginosan) vanhin jäsen, 1924 syntynyt, on kirjoittanut Loikkasen rukoushuoneen tarinan, mutta alkuosa puuttuu. Hän oli n. 6 vuoden ikäinen, kun palaneen tilalle rakennettiin uusi ja perustaan laitettiin lieriö, jossa oli päivän lehti, rahaa ym. Löytyykö jostain tietoa, koska Loikkasen ensimmäinen rukoushuone rakennettiin ja koska se paloi ja koska saatiin uusi tilalle. Rukoushuoneella oli monenlaista toimintaa, mm. NMKY:n partiolaiset, oma kuoro, erilaisia kerhoja, kirkollisten menojen lisäksi.
Vastaus
Tarkistamastani Viipurin ja Viipurin pitäjän historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta löysin alla olevat tiedot.
Teoksessa Viipurin pitäjän historia. Osa 2 (Viipurin pitäjäsäätiö, 1982, s.139) mainitaan, että Karjalan esikaupungin sisälähetysseura osti rukoushuoneen vuonna 1912.
Teos Viipurin kirja : Muistojulkaisu (Torkkelin säätiö, 1958, s. 160) sisältää seuraavat tiedot: Esikaupunkien Sisälähetysyhdistys osti n. 1908 Loikkasen (myöh. Karjalan) esikaupungista pienen talon tontteineen jumalanpalveluksia varten. Kun tämä rukoushuone toiminnan laajetessa kävi liian ahtaaksi, jatkettiin rakennusta kookkaalla juhlasalilla. Tämän Karjalan rukoushuoneen osti seurakunta 1938. (Selonteossa ei ole mainintaa rukoushuoneen palosta.)
Valitettavasti en löytänyt tietoa siitä, milloin Loikkasen ensimmäinen rukoushuone paloi ja koska uusi rakennettin palaneen tilalle.
Näiden kysymysten selvittämiseksi joutunee kääntymään arkistomateriaalien puoleen.
Arkistojen suhteen vaihtoehtoja on useita: Viipurissa toimineiden valtion piiri- ja paikallisviranomaisten, Viipurin kaupungin sekä Viipurissa toimineiden seurakuntien arkistot. Näitä arkistoja säilytetään Kansallisarkirjaston Mikkelin toimipaikassa.
Mikäli Karjalan Esikaupungin Sisälähetysseura (perustettu 1908) ja Viipurin Luterilainen Rukoushuoneyhdistys (perustettu 1888) ovat ylläpitäneet arkistoja ja ne ovat tallessa, saattaisivat ne olla erityisen hyödyllisiä. (Nämä saattavat olla osa Viipurin seurakunnan arkistoa.)
Kansalliskirjaston arkistoaineistojen tarkemmat tiedot löytyvät kolmen eri verkkopalvelun avulla:
- Astia-verkkopalvelu: https://astia.narc.fi/astiaUi/
- VAKKA-arkistotietokanta: http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/TarkHaku.action
- AARRE-arkistorekisteri: http://kronos.narc.fi/aarre/aarre.php
Osa Kansallisarkiston Viipuria koskevasta aineistosta on myös digitoitu.
Kansallisarkiston digitaalikirjasto: http://digi.narc.fi/digi/
Aineistoista voi myös tiedustella Kansallisarkiston henkilökunnalta.
Kansallisarkiston yhteystiedot löytyvät tämän linkin takaa: https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Kansallisarkiston sivuilta löytyy myös kattavasti tietoa Viipurin kaupunkiin sekä luovutettuun Karjalaan liittyvistä arkistolähteistä.
Viipuriin liittyvät aineistot: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Viipuriin_liittyv%C3%A4t_aineistot
Luovutetun Karjalan arkistolähteet: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Luovutettu_Karjala
Toinen mahdollinen tietolähde ovat aikalaislehdet.
Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä. Digitoiduista lehdistä voi hakea sisältöjä hakusanoilla.
Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen haku: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search
Haun voi rajata sanomalehtiin sekä määrittää mm. julkaisupaikan, aikavälin ja lehden. Haussa voi käyttää useampaa hakusanaa (esim. rukoushuone, Loikkanen, Viipuri).
Sanomalehdet vuodesta 1930 eteenpäin ovat käytettävissä digitoituina kaikissa vapaakappalekirjastoissa (Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto, Itä-Suomen yliopiston kirjasto).
Muita mahdollisia tietolähteitä:
- Viipurin suomalainen kirjallisuusseura. Seuralta saattaisi saada tietoa Viipuria käsittelevästä lähdeaineistosta.
Seuran verkkosivut: https://vsks.net/
Seuran yhteystiedot: https://vsks.net/yhteystiedot/
Kommentoi vastausta