Turun puolen murteiden si-imperfekti on kaikille tuttu:
- Mää hyppäsi
- Mää kattosi
- Mää valvosi koko yä.
- Hää laulas illal montta laulu.
Viron kielestä löytyy ihan vastaava imperfektinmuodostustapa, joten tuo selittyy Turun seudun yhteyksillä Viroon.
Mutta mistä tulee joihinkin verbeihin presensissä yksikön toisessa persoonassa s-pääte, esim.:
Ketä sää tarkota(s)?
Mitä sää tierä(s)?
Mtä laulu sää laula(s)?
Tuntuu siltä, että s ei ole kuitenkaan aivan välttämätön, ainakaan oma varsinaissuomalainen kielikorvani ei sitä aina vaadi.
Olen yrittänyt kuuklata Turun kielioppia, toisaalta viron opinnoissa ei ole tullut mitään sellaista esille, joka selittäisi tämän Turun kielen piirteen
Vastaus
Vastaus saattaa löytyä seuraavista Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista:
Kalevi Wiik, Tämmöttös :Turun murteen kielioppi ja harjoituskirja, 1997.
M.K. Suojanen, Mitä Turussa puhutaan?, 1985.
Maija Grönholm, Ruvetas prohtama : Turun murretta aahollista ööväriin, 2017.
Hane Käpylä, Vanhaa ja uutta turkua : Turkulaisten naisten kieltä neljässä sukupolvessa, 2012.
Asian kanssa voi myös kääntyä alla olevien tahojen puoleen.
Turkuseura-Åbosamfundet ry: http://www.turkuseura.fi/
Seura on kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja Turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa.
Kotimaisten kielten keskus: https://www.kotus.fi/
Tietoa keskuksen palveluista: https://www.kotus.fi/palvelut
keskuksen yhteystiedot: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot
Turun yliopiston Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/suomen-kieli-ja-suomalais-ugrilainen-kielentutkimus
Oppianeen suomen kielen linjan yhteystiedot: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/suomen-kieli-ja-suomalais-ugrilainen-kielentutkimus/suomen-kieli/yhteystiedot
Kommentoi vastausta