Tulkintaa Veiiko Huovinen on kirjoittanut kirjan "Lemmikkieläin. Fantasia ihmisistäni". Veikko Huovinen ei kirjoittanut turhia, niissä oli aina ajatus. Vaan…

Kysytty
21.7.2020

Tulkintaa

Veiiko Huovinen on kirjoittanut kirjan "Lemmikkieläin. Fantasia ihmisistäni".

Veikko Huovinen ei kirjoittanut turhia, niissä oli aina ajatus. Vaan mistä tuo kirja itse asiassa kertookaan? Periaatteessa Jacobista ja teollisuuspohatasta jossain kaukaisessa maassa. Mihin viittaakaan kirjan nimessä esiintyvä tarkennus ..."Fantasia ihmisistäni"? Huovisen lähi-ihmisistä? Ihmisistä yleensä?

Vastaus

Vastattu
23.7.2020

Hei,

kiitos kysymyksestä.

Huovisen kertomuksen todellinen ydin ja sanoma jää lopulta jokaisen lukijan itsensä tulkittavaksi. Huovisen teoksia on tulkittu erinäisissä kirjallisuustieteellisissä teoksissa, kuten Tero Liukkosen kirjassa Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija (SKS, 1997).

Liukkonen näkee yhtenä tulkitsemisvaihtoehtona tarinan asettavan puntarin vastakkaisiin vaakakuppeihin kapitalismin ja sosialismin. Huovisen käsittelyssä "molemmat yhteiskuntamallit osoittautuvat kyseenalaisiksi. Kapitalismi välineellistää ihmisen. Vallankumous on tuomittu epäonnistumaan, koska päämäärään pyritään väärin keinoin".

Lasihäkki, johon Jacon suljetaan, muistuttaa Liukkosen mielestä televisiota. Lemmikkieläin esittääkin vahvaa joukkotiedotuksen kritiikkiä .

Liukkosen mukaan Huovinen esittää, että ihmisen tajunnassa piilee groteski puoli, johon sisältyy "takkuinen" ja "rehevä" elämänläheisyys kaikessa vaihtelevuudessaan. Liukkonen näkee romaanin parhaaksi osaksi Jacobin psykologisen kehityksen kuvauksen, koska siinä kirjailija pääsee näyttämään pirullisia ja ilostelevia taipumuksiaan. 

Liukkosen mielestä teoksen alaotsikon fantasia-määre täytyy ymmärtää väljästi, sillä varsinaista yliluonnollisia tapahtumia kuvaavaa fantasiakirjallisuutta teos ei ole. Fantasia tarkoittaa Huovisella mitä tahansa mielikuvituksellista sepitettä realistisen kerronnan vastakohtana. 

Liukkosen mielestä Lemmikkieläin saa satiirin luonnetta. Satiiri pureutuu julkisuuden sijaiskärsijöiden onnettomaan asemaan. Satiiri kohdistuu toisaalta myös yhteiskunnallisen keskustelun vastakkainasetteluihin, joista ei kenellekään mitään hyvää koidu. Kolmanneksi satiiri kohdistuu ihmiseen itseensä: ihminen on ihmiselle susi. 

Tulkitsisin niin, että Huovinen kirjoitti meistä kaikista ihmisistä ja tämän myötä toki myös lähipiirinsä ihmisistä.

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.