Tuli tuosta Kauko-kysymyksestä mieleen, että olisiko Jope Ruonansuu tehnyt laulun ihan kenestä tahansa, joka olisi ollut tuossa tilanteessa Juhantalon paikalla ja kun tehdään lauluja, jotka pohjautuvat johonkin jo olemassa olevaan kappaleeseen, miten se päätetään, mistä kappaleesta uusi kappale tehdään? "Kauko" ja "Hauho" muistuttavat toisiaan, niissä on samat vokaalit ja toisesta tulee toinen, jos vaihtaa konsonantit. Mutta entä jos ministerinä olisi ollut esim. joku Matti-niminen?
Vastaus
Tarkalleen vastauksen tietää vain Jope Ruonansuu itse. Kannattaa kuitenkin tutustua Jope-elämäkertaan Aatteleppa ite! (Gummerus, 2006), jossa Ruonansuun biisintekoprosessia on kuvattu yleisesti ja muiden kappaleiden osalta.
Jopen kappaleissa seikkailee fiktiivisten henkilöhahmojen joukossa 1990-luvulla useita suomalaisia poliitikkoja aina "Mauni" Koivistoa myöten. Aiheiden työstämiseen vaikuttivat osaltaan Jopen lähipiiriin henkilöt, tuottaja-äänittäjäporras (Ahti Kortelainen, Ilkka Vainio ja Risto Asikainen) sekä "Elvis-osasto" (Jari Vesa ja Tommi Reponen).
"Kauko" on ilmiselvä kupletti. Vaikka Ruonansuuta ei mainita tyylilajin Wikipedia-artikkelissa, Kaukoon ja moneen muuhunkin Jopen kappaleeseen pätevät artikkelin määritelmät:
1) Laulut ovat huumoripitoisia ja ilkikurisia. 2) Aiheet ovat ajankohtaisia ja osuvia. 3) Melodia on lainasävelmä, johon on sepitetty uudet sanat. 4) Tyyliajeina on käytetty satiiria ja jopa rienaamista
Sävellyksenä käytetty Juice Leskisen Hauho antaa musiikillista vauhtia Ruonansuun kuplettiversiolle. Otsikot Hauho - Kauko muodostavat riimiparin, mikä vahvistaa tuttuuden tunnetta. Kaikille nimille ei tietenkään löydy samalla tavalla aiempaa mallia, johon nojata.
Kommentoi vastausta