Tiedon määrän kasvu - olen jostain lukenut, että tietoa on tuotettu "aikojen alusta" vuoteen 2008 yhtä paljon kuin sitä nyt tuotetaan minuutissa, mutta en enää…

Kannattaa ehkä tällaisten laskelmien kohdalla muistaa, että kukaan ei pysty tällaisia oikeasti mittaamaan, vaan kyse on aina karkeista arvioista. Arviot puolestaan riippuvat kokonaan siitä, mitä käsitteellä "tieto" tarkoitetaan.

Wikipedian artikkelissa Data (http://fi.wikipedia.org/wiki/Data) mainitaan hyvin yleisesti käytetty kolmijako dataan, informaatioon ja tietoon, jossa ihmisen mieltämä merkityssisältö koko ajan kasvaa. Näistä käytännössä vain datan määrää voidaan kunnolla arvioida, koska siinä voidaan käyttää apuna tietoverkoissa liikkuvien bittien ja jatkuvasti tarvittavan lisätilan tarvetta.

Esimerkiksi tämän linkin http://www.tivi.fi/kaikki_uutiset/maailman+tiedon+maara+selvitettiin/a5… takana on esitetty arvio, jonka mukaan vuonna 2011 maailmassa oli 295 eksabittiä digitaalista dataa (eksabitti on 10 potenssiin 18). Tämä on aivan varmasti suunnattoman paljon enemmän, kuin mitä ennen digitaalista aikaa vastaavantyyppistä dataa eli käytännössä kirjoitusmerkkejä oli tuotettu.

IBM:n mainossivulla http://www-03.ibm.com/software/products/fi/category/bigdata on maininta, että "90% kaikesta maailman tiedosta on kerätty kahden viime vuoden aikana". Tässä tiedolla tarkoitetaan epäilemättä digitaalista dataa. Tämäkin prosenttiluku muuttuu koko ajan, kun datan määrä kasvaa muistin ja viestintätekniikoiden halventuessa. IBM on sitä mieltä, että joka päivä syntyy 2,5 triljoonaa tavua dataa.

On kuitenkin muistettava, että vain pieni osa digitaalisesta datasta on oikeasti ihmisen hyödynnettävissä olevaa informaatiota ja vielä vähemmän siitä on "tietoa", jos tieto määritellään ihmiselle mielekkääksi ja hyödylliseksi informaatioksi. Ennen digitaalista prosessointia pääosa ihmisen tuottamasta datasta oli informaatiota ja tietoa.

Eli valitettavasti en minäkään ihan täsmällistä viitettä juuri mainitsemaasi väittämään löytänyt, mutta suosittelisin suhtautumaan tuon tyyppisiin väittämiin yleensäkin melko epäillen. Vaikka näitä digitaalisen datan karkeita määriä voidaankin arvioida, kenelläkään ei voi olla täsmällistä tietoa analogisen ihmishistorian aikana tuotetun informaation määrästä (se edellyttäisi kaikkien maiden kansalliskirjastojen kaikkien kokoelmien sisällön laskemista ja siihen päälle pitäisi arvioida, mitä ihmiset ovat yksityisesti tuottaneet - jälkimmäisen arvion tekemiseen ei ole ymmärrettävästi mitään yleispäteviä mittareita).

Jos tyydytään puhumaan datasta, IBM:n luvut ovat varmasti suuntaa-antavasti oikeita. Mutta jos puhutaan informaatiosta tai tiedosta, jossittelun varaa on niin paljon, että tuskin kukaan uskaltaa kovin täsmällisiä lukua luvata.

Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto