Tampereen kyljessä Pirkkalassa on alue nimeltään Pere.....mikä on tämä pere ?

Pere-nimelle on olemassa useita vaihtoehtoisia tulkintoja. Eino Lähteenmäki on Tampereen nimen syntyä tarkastelevassa kirjoituksessaan huomauttanut, että monin paikoin itsenäisenä esiintyvä sana 'pere' käsitetään samaksi sanaksi kuin 'perä': "Niinpä eräs pirkkalainen selitti Nuolialan kylässä olevan Pereen talon nimen merkitsevän aivan samaa kuin Perä sanan, lisäten selitykseksi nimelle sen, että talo sijaitsee erään pienehkön lahden perässä. Samantapainen on Kokemäellä Sonnilan Pere nimisen talon nimen  selitys. Talo sijaitsee erään viljelysaukean perällä ja siitä talolle nimi Pere."

Paitsi rinnakkaiseksi muodoksi sanalle 'perä', pere voidaan tulkita 'perheen' murteelliseksi muodoksi. Niin ikään Tampereen nimeä käsittelevässä artikkelissaan Osk. Nieminen näkee Pirkkalan Pereen taustalla 'perhe'-sanan. "Pere-sana oli silloin yksinoman nykyisen kirjakielen perhe-sanan vastineena, kuten nykyäänkin puhekielessä suurimmassa osassa maatamme. - Kielenkäytössä perheet eroitetaan aluksi toisistaan joko laadun tai useimmiten sijaitsemispaikan mukaan. Tuolla esim. asuu aluksi vain pere, lähimpänä naapurinaan iso pere. Muuan pere on asettunut mäen töyräälle, toinen rantaan jne. Tästä nimet ja talot sellaiset kuin Pere, Isopere, Mäkipere, Rantapere jne., jotka tapaamme edelleenkin Kokemäellä, Kiukaisissa ym. Satakunnassa."

Pirkkalan Pereen nimestä Nieminen johtaa yhden omaperäisimmistä ja mielenkiintoisimmista Tampereen nimen selityksistä: "Ainakin lähempänä Tammerkoskea Nuolialassa oleva Pere on yksi Kokemäenjokilaaksosta tänne uskaltautuneista perheistä, kun taas toinen samoihin aikoihin tulleista perheistä jatkoi matkaansa lahden taakse, Pyhäjärven vastakkaiselle rannalle laskeutuvan Tammerkosken partaille. Ja tätä perhettä rupesivat Pirkkalan puolella asuvat eroitukseksi toisesta perheestä sanomaan Lahdentaanpereeksi -- mutta kuten tavallisesti aina käy pitkien nimien, niin puhekielessä tästäkin jäi vähitellen kuin itsestään alkuosa (lahden) kokonaan unhoon ja jäljelle jäi vain lyhyesti Taanpere. -- Puhekielessä nimeä ei kuitenkaan koskaan ole lausuttu Taanpere eikä Tanpere, vaan Taampere ja sittemmin Tampere."

Eino Lähteenmäki, Tampere-nimen alkuperästä. Tammerkoski 1/1942
Osk. Nieminen, Keskustelua Tampereen nimestä. Tammerkoski 4/1942