Sotien aikana ja ennen sotia reserviläisten kantakorttiin merkittiin kansalaiskunto numeerisesti. Löytyisikö jostain tietoa, mikä mikäkin lukuarvo tarkoitti kansalaiskunnon osalta?
Vastaus
Ossi Heinäsen artikkelin mukaan 1930-luvulla mm. paikalliset nimismiehet ja suojeluskunnat arvioivat asevelvollisten poliittista luotettavuutta ennen kutsuntoja kolmiportaisella asteikolla. Luotettavat merkittiin numerolla 1, epäluotettavat numerolla 3 ja muut jätettiin numeroimatta. Luotettavina pidettin suojeluskuntalaisia tai luotettavista perheistä tulevia ja epäluotettavina mm. kommunistiseen puolueeseen kuuluneita. Epäluotettavista laadittiin listat perusteluineen. Tiedot lähetettiin kutsuntatoimistoon, joka merkkasi tiedot kutsuntaluetteloihin ja kantakortteihin kohtaan "kansalaiskunto". (Heinänen, s. 266; kts. myös Nurminen, s. 58.)
Lähteitä:
Heinänen, Ossi. ”’Tunnetusti kommunisti ja kansalaiskunto aivan heikko’ : asevelvollisten poliittisen luotettavuuden kontrollointi 1930-luvun Suomessa”. Ajankohta : poliittisen historian vuosikirja, 2004, 265–93.
Nurminen, Tapio. ”Muuttuva armeija”. Teoksessa Teloitettu totuus : kesä 1944, toimittanut Jukka Kulomaa ja Jarmo Nieminen, 47–75. Ajatus, 2008.
Kommentoi vastausta